Miten vauva sai alkunsa?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Ei mennä nyt graafisiin yksityiskohtiin – kaikki me varmasti tiedämme suunnilleen, miten lapset yleensä saavat alkunsa. 😉 Mutta ehdittekö yrittää lasta kauan vai saiko hän alkunsa nopeasti? Seurailitko ovulaatiota? Kävittekö lapsettomuushoidoissa? Vai alkoiko raskaus kenties yllätyksenä?
 
Lopetin minipillerit vuoden vaihteessa ajatuksella, että vauva saa tulla milloin vaan. Ekassa kierrossa en tuntenut ovulaatiota, tässä toisessa kierrossa epäilin sitä pariinkin otteeseen. En voi olla huomaamatta sitä, koska se sattuu niiiiiiiiiiiin paljon. Raskaus on erittäin toivottu, ehkä pienenä yllätyksenä tuli se, että tämä tapahtui kuitenkin näin nopsasti. Kiitollisena ja nöyrällä mielellä kyllä tästä onnenhippusesta.

Mun ulkomaalainen hyvä ystäväni kommentoi raskausuutiseen, että "Wow, you guys are efficient." johon vastasin, että "Yeah well, we f*** a lot." :Grinning Face:
 
Lopetin yazit 2019, jolloin mentiin fiiliksellä tulee jos on tullakseen. Tikuttelin oviksia säännöllisen epäsäännöllisesti (Flo osui aika oikeaan). Mitään ei kuulunut ja päätettiin, että hakeudutaan tänä vuonna hoitoihin. Oli kyllä iso ja mukava yllätys kun plussa tuli vihdoinkin 😊
 
Täällä päätettiin hieman ennen vuoden vaihdetta, että sisarus esikoiselle (täytti tammikuussa 2-vuotta) olis tervetullut. Kierukka poistettiin joulukuun puolessa välissä ja siitä seuraava ovis oli tammikuun alussa. Raskauduin, mutta päättyi 5+ viikoilla. Päätettiin yrittää heti uudelleen, tällä kertaa otin mukaan ovistestit sekä BBT-lämpöjen seurailun. Ovis saatiin kiinni ja kaikki meni oppikirjojen mukaan tähän asti.
 
Minäkin liityn täällä hiljaa hissutellen remmiin.
Meillä haave on ollut puolisen vuotta, yritys alkanut lokakuussa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun käytettiin ovulaatiotestiä JA osuttiin samaan paikkaan otolliseen aikaan. Miehen menot ovat vaikuttaneet. :)
 
Meillä ehkäisykapseli otettu pois 2.3.2022, on seurailtu ovistestejä ja vaikka ja mitä, mutta ei ollu tärpännyt. Toukokuun lopussa -22 tein erittäin haalean haamun, jota ei sit enää seuraavassa testissä (tunnin päästä) näkynytkään, eikä enää lukuisista muistakaan testeistä edes haamun haamua ilmestynyt. yhen yhtään haamua en muina kuukausina saanut vaikka oviksen sain usein bongattua ja hyödynnettyä 😅 ja kierto kutakuinkin säännöllinen lukuunottamatta tuota touko-kesäkuun vaihdetta jolloin sitten menkat tuli 10 päivää myöhässä. Kierrot ollu 27-30 välillä. Ollaan 25 & 27 vuotiaita ja ensimmäistä yritetään. Tarkoitus oli, että nyt 12 kuukauden jälkeen otettais yhteyttä tutkimuksiin pääsystä jos menkat alkaakin, mutta nyt tulikin se plussa, toivottavasti pysyisi kyydissä ❤️
 
Esikoisen yrityksen aloitusajankohta sovittiin jo kauan sitten syyskuuhun -22 ja näin tehtiin! Mulle oli aika vaikeaa odottaa, olen vähän vanhempi kuin mies ja vauvakuume oli holtiton. Meillä kävi vielä yllätysraskaus hormonikierukan läpi kesällä -21, joka oltaisiin toki mielellämme pidetty, mutta se valitettavasti meni kesken viikolla 11. Tämä oli aika järkyttävää etenkin mulle ja ei varsinaisesti helpottanut tarvetta saada vauva syliin. Sitten ajallaan ihan tosissaan alettiin yrittämään ovista testaillen ja muita edesauttavia muutoksia toteuttaen. Oma terveys ja yleinen olotila kyllä parani paljon ruokavalion viilauksen ja kenties paremman lepäilyn myötä - lakkasin olemasta flunssassa jatkuvasti ja esimerkiksi migreenit ja närästys loppui. Kuudennesta yrityskierrosta tärppäsi eikä oikeastaan oltu kovin yllättyneitä, molemmat todettiin, että tietysti testi on positiivinen. 😄 Oireita toki oli jo paljon ja menkatkin siinä vaiheessa kaksi päivää myöhässä. Mulla tuli alkuyrityksessä hirveän paha mieli ensin negatestistä, jonka jälkeen keräsin toivoni että jospa sittenkin ja sitten uudelleen surku menkoista, kun ei sittenkään. En vaan jaksanut enää kokea kaksia räkäitkupäiviä yhdessä kierrossa, joten lopetin testaamisen lyhyeen ja tästä uskalsin testata vasta melko myöhään. Plussan jälkeen on ihmeen rauhallinen ja toiveikas olo ollut, epäilin ennalta, että olen täys hermokimppu ja pelkään vain posket valkoisina uutta keskenmenoa. Tänään on optimistisesti neuvolaan soitettu ja kalenteriin piirretty sydämiä!
 
Toiveena ollut kolmas lapsi jo pitkään, mutta muun elämän vuoksi ei aika ollut mielestäni vielä sopiva ennen kuin vasta viime vuonna vihdoin saatiin alkaa yrittämään. Yhdessä kierrossa testasin ovista, koska ei ollut vielä aiemmin tärpännyt, vaikka oli ollut vahvat ovistuntemukset kyllä aikaisemmissa kierroissa. Se vahvisti sen, että kiertoon nöhden aikainen ovis mulla. Raskaustestejä oli tullut kulutettua niin tässä en testannut kuin oikeasti vasta sitten ,kun menkat oli jo myöhässä. Ja sitö ennen olin hokenut itselleni syitä miksi menkat ovat myöhässä tässä kierrossa, olisi ollut ihan hyviä syitäkin siihen :D Mutta onneksi testistä tuli heti vahva plussa :smiling face with heart-eyes:
 
Marraskuun 2022 alussa kävin poistattamassa kierukan ja helmikuun 2023 loppupuolella tein plussan. Kuukautisia ei ollut itselläni ollut käytännössä ollenkaan kierukan käytön ajan eli useampaan vuoteen. Tikutinkin siksi ovulaatiota joulu-, tammi- ja helmikuussa, jotta saisin laskettua sen oman keskimääräisen hedelmällisen ikkunan ja milloin ylipäätään ovuloin, jos ovuloin. Jonkun keskiarvon näistä sai jo aikaiseksi, mutta sitten ehdinkin jo raskautua. 🤔

Montaa kiertoa ei siis ehtinyt tässä olla ennen plussaa. Oltiin puolison kanssa henkisesti varauduttu ehkä enemmän siihen, että tässä voi ihan hyvinkin mennä vaikka vuosi yritellessä. Siksi positiivisesti yllättikin, että näinkin nopeasti raskauduin, kun ei uskaltanut ajatellakaan näin pikaista onnistumista. Toivotaan, että sama hyvä meininki jatkuu ja tämä ihmisen alku pysyykin sit mukana ihan loppuun saakka! 🥹🙏
 
Meidän oli tarkoitus tehdä seuraava lapsi pienellä ikäerolla. Niin, ettei mun tarvis palata välissä töihin, kun haaveissa ois myös opiskelua ja työpaikanvaihtoa. Haluttiin myös pikkulapsiaika kerralla pakettiin, eikä aloittaa taas alusta joskus vuosien päästä. Sikäli ei ois kyllä vielä ollut kiire ja varsinainen yrityskin oltais ehkä alotettu vasta parin kuukauden päästä. Meillä on haaveissa tyttö, joten oli tarkoitus kokeilla kaikkia poppakonsteja tässä tekovaiheessa. 😅 Siitäpä syystä olin sitten myös vastaisuuden varalle ruvennut tikuttamaan ovista. Ehkäsyä ollaan käytetty vähän laiskasti siitä lähtien, kun ajatus vaihtui siihen, ettei se nyt niin kamalaa olis ja nyt puhuttiin jo, että ei kai sitä vois tunnelman nimissä antaa joskus mennä ihan loppuun asti. 😏 No eikö mies sitten käyttänyt tämän kortin just ovisplussapäivänä. 😂 Että tällainen puolivahinko ja kerta riitti!
 
Esikoinen täyttää maaliskuun lopussa 2v ja toiveena oli sisarus alkuvuodelle -24. Esikoisen raskautumisessa kesti 9kk, joten ei uskallettu jättää ihan viime tippaa yritystä. Tämä raskaus tärppäsi toisella yrityskierrolla, että huomattavasti nopeammin kuin edellinen. Onnellisia ollaan toki, että meni nyt näin. :Smiling Face With Heart Shaped Eyes: Niin ja ovista tikutin, mutta synnytyksen jälkeen sen on arvannut kyllä jo ilman testejäkin.
 
Pillerit lopetin toissavuoden joulukuussa ja ajeltiin että yritetään, jossain kohtaa iski epätoivo ja olin jo ihan varma etten voi saada lapsia ehkä ollenkaan. Epäilin itelläni jo pcos mutta en tthoitajalle soittamisesta päässy pitemmälle. Välillä ovulaatioon osuttiin ja yritettiin mutta ei mitään.
Nyt kuitenkin melkein kun tyhjästä plussat, ehkä se kun oli hetken miettimättä niin paljoo asiaa niin tapahtu kun itestään❤️
 
Marraskuun alussa päätettiin että ehkä olis aika antaa toisen tulla. Minä kovassa vauvakuumeessani sitten sekosin ovistesteihin ja siitähän tuli pelkkää stressiä ja riitaa miehen kanssa.
Pari viikkoa sitten ajauduttiin aiheesta ihan järkyttävän suureen riitaan pariksi päiväksi. Mies ei enää kyennyt siihen paineeseen mitä niistä testeistä aiheutui, ja hän sanoi että ei enää aio yrittämällä yrittää. Minä lannistuin ja meinasin jo että ei tässä sitten varmaan aikoihin enää mitään lasta ole tulossa, jos ollenkaan.
Tietämättäni siellä oli jo useamman päivän vanhat sitkeät siittiöt odottelemassa ja tämän riidan aikoihin on hedelmöitys tapahtunut.
Vaikka oon lukenut monesti että siittiöt saattaa elää jopa lähemmäs viikon, niin jotenkin en luottanut siihen että meillä kävisi niin hyvä tuuri. Miehellä myös paljon lääkityksiä jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti hedelmällisyyteen ja sitä murehdin myös.
Näin siinä kuitenkin kävi ja kaikki mun stressaus oli turhaa. Toivottavasti kaikki menee yhtä hyvin loppuun asti. :red-heart:
 
Loppuvuonna aloin pohtia, että mitäs jos vielä yksi. Aiempia lapsia on jo kolme. Meillä ei ollut hormonaalista ehkäisyä joten tunnen kiertoni hyvin ja ensimmäinen kierto olikin jokseenkin poikkeuksellinen ja pitkä, epäilen jo siitä tärpänneen vaikka ei oikeastaan koko kiertoa vielä yritetty. Tämä kuitenkin päättyi jo ennen plussaa, ja vuoto oli kovin runsas. Nyt sitten eka ”täysi” yrityskierto. Oireet alkoi jo jokin aika sitten hajuaistin terävöitymisellä ja rintojen aristuksena. Plussasin odotettuna 1kp( arvio sillä kierto epäsäännöllinen 27-35) tooodella haalean plussan. Nopeasti kyllä lähti voimistumaan ja tänään ultrassa tarkistettu oikea sijainti, ilmeisesti kuitenkin sen 1vko vähemmän raskautta takana. Tää itseasiassa ollut nyt vahvasti myös oma epäilys sillä plussa oli tosi haalea ”ekana” kp:na.
 
Meillä meni niin että loppuvuodesta sovittiin yhdessä että otan kierukan pois tammikuun alussa ja katsotaan mitä tapahtuu. Päätettiin yhteisesti että ei sen kummemmin ruveta yrittämään, mutta annetaan mahdollisuus.

Toisesta kierrosta sitten tulin raskaaksi. Olin vielä ihan varma sunnuntaina kun testiä aloin tekemään että tuskin nyt sentään vielä, mutta siihen ne 2 viivaa äkkiä piirtyi ja kyllä sitä melko puihin meni. Nyt kun tätä ollaan jokunen päivä sulateltu niin onhan tämä ihana asia ❤ Itse olen haaveillut tästä jo vuosia ja tuntuu vieläkin epätodelliselta että tämä oikeasti tapahtui. Kauhea pelko vain että mitä jos jotain sattuu ja tämä vietäisiin meiltä pois. Tähän jatkuvaan huoleen sitä täytyt vain tottua, kun sitä taitaa riittää nyt loppu elämäksi
 
Me ostettiin koti viime syksynä ja puhuttiin sen jälkeen et nyt vois alkaa miettiä lasta. Tammikuussa poistettiin kapseli ja ensimmäisestä kokonaisesta kierrosta tuli plussa ❤️ jännittää kovasti, mutta ei uskalleta vielä innostua kunnolla. Ens viikolla varhaisultra, jos siellä kaikki hyvin niin uskaltaa ehkä vähän paremmin hengittää!
 
Klinikalla suunnitellusti. Mulla koronarokotukset sotkivat menkat täysin ja syksyllä taisi ikäkin saavuttaa parasta ennen -päivämäärän, kun menkat loppuivat mutta lahjamunasolun mieheni simpoilla höystettynä saimme ja sillä mennään. <3
 
Toisin kuin suurimmalla osalla täällä, meillä yritystä oli jo pidempään ja lopulta IVF ja eka pakastealkionsiirto tärppäsi. Kaikki mahdolliset tikuttamiset ja oireiden (yli)tulkinnat on siis käyty läpi. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Pari kemiallista on myös aiemmin ollut. Kuhan vain tämän saisi pitää.:Heavy Black Heart:
 
Oltiin päätetty jo edellisen synnyttyä että halutaan lisää lapsia ja nyt vuodenvaihteessa päätettiin antaa lupa tulla. Mulla alkoi tämä kierto jo ennen joulua ja ovis tuli vasta nyt, joten tässä mennään :D
 
Takaisin
Top