Miten vauva sai alkunsa?

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Ei mennä nyt graafisiin yksityiskohtiin – kaikki me varmasti tiedämme suunnilleen, miten lapset yleensä saavat alkunsa. :Winking Face: Mutta ehdittekö yrittää lasta kauan vai saiko hän alkunsa nopeasti? Seurailitko ovulaatiota? Kävittekö lapsettomuushoidoissa? Vai alkoiko raskaus kenties yllätyksenä?

Täältä löytyy tietoa siitä, milloin kannattaa harrastaa seksiä mikäli vauva on haaveissa. Onko artikkelissa sinulle tuttuja asioita yritysajalta?
 
Yksityisellä klinikalla , inseminaatiolla luonnolliseen kiertoon, irroituspiikki apuna.
 
Kierukan poisto 06/2022. Toinen kierto, ovulaation tunnistin, ei tikutettu. Ajatuksena oli kyllä tjot, mutta koska ovulaatio aiheutti hillittömän himon (sori jos liikaa tietoa 😂) niin tässä tulos. Meillä mies kypsytteli minua ajatukseen pidemmän aikaa, että "jos vielä kokeillaan". Olin aika skeptinen, koska oon jo aika vanha (ens vuonna 40). Mutta tässä sitä ollaan 🥴
 
Pillerit lopetin juhannuksena. Alkuun ajatus että tulee jos on tullakseen mutta sitten vallan innostuttiin (mä oon välillä vähän sellanen projektiluonteinen henkilö) joten hedelmällisyysennusteet ja ovistikut käyttöön tokasta yrityskierrossa. Siitä tärppäsi!
 
3/21 neljännen lapsen synnytyksen jälkeen päätettiin että kyllä näitä vielä yksi olisi toiveissa eikä otettu ehkäisyä käyttöön. Kierron alkamista lopulta saikin sitten tällä kertaa hetken odotella, yk 12 tärppäsi.
 
Mies on alusta asti kertonut avoimesti haluavansa lapsia. Ollaan oltu yhdessä kuitenkin suhteellisen vähän aikaa (pian 2v) joten mulla kesti hetken ennen kuin olin varma että voidaan ruveta yrittämään. Tämän vuoden tammikuussa totesin olevani valmis.
Mulla vaan oli tosi stressaava työ joten sovittiin että parempi ensin hoitaa työasiat kuntoon eli löytää uusi työ missä vähempi stressiä ja mahdollisuus myös viettää lapsen kanssa enempi aikaa. Joten nyt alettiin vasta toukokuussa yrittämään. Mikä tuntuu nyt olleen ihan oikea ratkaisu, vaikka tuntuikin välillä pitkältä ajalta odottaa.
Tärppi heti ekasta kierrosta, joka tosin päättyi kkm. Ja nyt ekojen menkkojen jälkeinen kierto toi toisen tärpin joka toivottavasti pysyy matkassa mukana.
 
Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä lähes 10 vuotta. Itse olen tiennyt aina, että haluan joskus lapsen/lapsia, mutta mies oli pitkään sitä mieltä, että ei halua ollenkaan. Kierukan otin pois 01/2020, koska se ei sopinut minulle, ja sen jälkeen käyteltiin jonkin aikaa kondomia, kunnes kyllästyttiin. 😅
Nyt menty ehkä 1,5 vuotta tyylillä ”tulee jos tulee”, mutta silti vähän koitettu varoa tärppipäiviä, ku mies ei vieläkään ole ihan varma tästä lapsiasiasta ollut. Kunnes viime kuussa ei vaan pystynyt vastustamaan himoa ja sehän sitten tärppäsi.
Yllättävän hyvin mieskin ottanut asian vastaan ja nyt vaan toivotaan, että pysyisi kyydissä.
 
Me ollaan oltu yhdessä noin 2,5-vuotta, ja lapsi on kyllä ollut puheissa jo melko varhaisessa vaiheessa suhdetta. Mies on minua vanhempi ja hällä on edellisestä suhteesta 3 jo teini-ikäistä lasta. Jätettiin pillerit pois loppukesästä, kahdet kuukautiset ehti tulla ja sen jälkeen saatiin plussa ❤️
 
Koko ajan ollut suunnitelmissa kaksi lasta pienellä ikäerolla, joten koska eka raksaus ja synnytys meni ongelmitta, ni ei päädytty mihinkään ehkäisyyn. 4 kiertoa kerkes tulemaan raskauden jälkeen ja nyt viidennellä tärppäs. Olin ihan valmistautunu, että kestää vielä useempi kierto ja, että imetys pitää lopettaa ennen, ku mitään tapahtuu, mutta niinpä sitä aamulla odotti tikussa ilonen yllätys...
 
Meillä on 2 lasta ennestään (esikoinen jo koululainen ja aiemmasta suhteesta). Naisparina ainoa vaihtoehto oli hedelmöityshoidot. Heinäkuinen -21 tehtiin pitkän kaavan mukaan, mutta lopulta IVF:n tuoresiirrosta hän tärppäsi ❤️ Nyt tämä pikku kolmonen näyttäisi tärpänneen ihan ekasta pakastealkionsiirrosta 😭❤️
 
Tämä raskaus sai alkunsa, kun valittelin eräänä iltana ovulaatiokipuja, ja mies totesi siihen, että "eikö meidän kannattaisi sitten ruveta vauvantekoon?" Johon mä kommentoin, että "ei kai vielä". Mutta ei sitten kuitenkaan käyetty mitään ehkäisyä. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:

Esikoinen on siis helmikuinen -21, ja alun perin oltiin ajateltu kyllä, että parin vuoden ikäero olisi hyvä, mutta sitten lykättiin yritystä, kun ei tuntunut, että vielä jaksaisi uuteen kierrokseen. Mä olin mielessäni ajatellut, että jos uskaltaa lykätä niin pitkään, niin voisi aloittaa yrittämisen kun esikoinen on kaksivuotias. Uskalluksesta puhun siksi, että esikoista tehtiin aika kauan ja mentiin lapsettomuushoitoihinkin. Onneksi ei voimakkaita hoitoja tarvittu, vaan raskaus alkoi hyvin pian hoitojen alkamisen jälkeen ovulaation induktio + inseminaatio -kombolla.

Ei siis kumpikaan ajateltu, että raskaus voisi tärpätä kerrasta. Varsinkin kun mulla oli ollut ovulaatiokipuja jo pari päivää, joten ajattelin, että vähän myöhäistä hedelmöittyä joka tapauksessa. Mutta niin siinä vain sitten kävi. Mulla oli ollut vasta kahdet menkat edellisen raskauden jälkeen, ja niiden välillä yli 40 päivää.

Vähän on vaihdelleet tuntemukset tästä raskaudesta. Toisaalta innostunutta odotusta, toisaalta välillä ahdistusta siitä, että jaksaako sitä taas koko rumbaa alusta, ja ylipäätään millaista olisi arki kahden lapsen kanssa. Oon lopettanut imetyksen vasta kesällä, joten tuntuu että vasta sain oman kehoni täysin takaisin, niin ettei tarvitse miettiä mitä lääkkeitä syö ja niin edelleen. Ja nyt sitten taas pitää miettiä omia tekojaan kehittyvän alkion kannalta. Kaksinaiset tunnelmat siis, mutta tietysti oikein on tervetullut perheenjäsen silti, ja toivon että kaikki menee hyvin. :Heavy Black Heart:
 
Täällä tosiaan ensimmäistä raskautta odoteltiin 5v, ja tiesimme että haluamme pian perään toista yrittää, siinä kun voisi kestää.

Lopetin imettämisen heinäkuun loppuun, ja mentiin elokuun kierrosta hoitoihin, alkioita oli vielä neljä ekalta kierrokselta. 12.9. siirrettiin lääkkeelliseen kiertoon 5pv ikäinen alkio, joka toistaiseksi pitänyt napakasti kiinni :red-heart: :Smiling Face With Smiling Eyes:
 
Meillä kaksi ekaa tärpännyt (toivotusti) ekasta kierrosta - pidin nuorta ikää syypäänä (olin 23 ja 25). Pitkään kypsyteltiin ajatusta kolmannesta - oli alunperin haaveena, mutta miehelle puhkesi masennus toisen jälkeen, joten siinä jo pelkästään ja pariskuntana selviämisessä meni muutama vuosi.

Nyt on tuntunut, että ollaan "selvitty" (kiitos terapia!) ja tämän vuoden tammikuussa koetettiin alkaa yrittämistä. Eipä tullutkaan heti ensimmäisestä (olinko tullut vanhaksi???), joten iski sellainen pakitus ja piti pohtia että onko kolmas kuitenkaan tähän elämäntilanteeseen sopiva, kun vanhemmat lapset on jo vähän isompia. Olisiko elämässä muutakin kuin äitiys?

Kesäloman jälkeen oli kuitenkin taas vahvistunut olo, että kyllä tässä on meidän unelmissa perhe-elämä se keskeinen juttu. Ja sitten tämä raskaus tärppäsikin ns. ekasta kierrosta - vai virallisesti tokasta? Ja ollaan oltu kyllä tosi iloisia, enkä malttaisi odottaa toukokuuta 😁♥️
 
Viime vuonna elämä heitti koko pakan uusiksi, kun kohtasin täysin sattumalta sellaisen miehen, joka vei jalat totaalisesti. En ollut ennen sellaiseen edes uskonut, mutta pakko se oli uskoa, kun se kohdalle sattui! Siinä meni koko elämä uusiksi, 13 vuoden avioliitto päättyi ja kannoin tavarani uuden puolison luo aika nopealla aikataululla, mutta meille se tuntui juuri sopivalta niin mitäpä sitä jarruttelemaan. Viimeiseen 1,5 vuoteen mahtuu hurjan paljon uusia kokemuksia uuden puolison innoittamana, enpä olisi ikinä uskonut, että uskaltaisin esim. ajaa kilpaa kolmessa eri kisassa :tears: mutta toinen saa minusta ihan eri puolia esiin, vaikka ei varsinaisesti edes yritä, kunhan vaan tukee ja tsemppaa ihan eri tavalla, mitä aiemmassa elämässä tapahtui.

Aiemmassa liitossa lapset on aina olleet sellainen vältelty aihe, kun exä ei ollut innokas asian suhteen vaan odotti koko ajan jotain maagista 'oikeaa elämänvaihdetta' mihin lapsi voisi sopia. Nykyisen kanssa ajatukset menee paljon sopuisammin yksiin, ja molemmat tiedostavat, ettei tässä enää nuorennuta, ja riskit kasvavat iän myötä. Niinpä kesällä kävimme keskusteluja asian tiimoilta, ja päädyimme siihen, että annetaan lapsen tulla, jos on tullakseen kun asiat on kaikilta osin hyvin. Emme ehkä kuitenkaan olleet ihan valmistautuneet, että meillä kävisi tuuri heti ensimmäisestä kierrosta e-pillereiden jälkeen :No Evil Monkey: mutta niin vain kävi, hurjaa!
 
Me päästiin vihdoin ja viimein tähän vaiheeseen 1. IVF-kierroksen 4. pas:n seurauksena. Siihen mennessä ehti tulla parisen vuotta yritystä täyteen. Lapsettomuushoidot etenivät kyllä Tays:ssa nopeasti ja oma kiertokin meni kuin ihmeen kaupalla niin, että maaliskuussa 2022 olleen punktion jälkeen ns. hukkaan meni vain Tays:n kesäsulun aikainen kierto. Vieläkin on epäuskoinen olo tästä kaikesta!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top