Miten vauva sai alkunsa?

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Ei mennä nyt graafisiin yksityiskohtiin – kaikki me varmasti tiedämme suunnilleen, miten lapset yleensä saavat alkunsa. :grin Mutta ehdittekö yrittää lasta kauan vai saiko hän alkunsa nopeasti? Seurailitko ovulaatiota? Kävittekö lapsettomuushoidoissa? Vai alkoiko raskaus kenties yllätyksenä?

Täältä löytyy tietoa siitä, milloin kannattaa harrastaa seksiä mikäli vauva on haaveissa. Onko artikkelissa sinulle tuttuja asioita yritysajalta?
 
Luonnollisesti vuoden yrittelyn jälkeen. Välillä tikutin oviksia ja seurailin kiertoa. Olin jo vähän luopunut toiveista, kun kilometrejä on mittarissa. Foolihappoa ja perus vitamiineja oon ottanut, kun oon muistanut. Verikokeissa kävin kesällä testaa, ettei oo mitää kilpirauhasen vajaatoimintaa tms. mikä voisi vaikuttaa raskautumiseen. Arvot oli normaalit.
 
Meillä pidempi tarina. Yli 7 vuotta yritystä takana ja nyt tietääkseni ekaa kertaa raskaana. :loudlycrying:

Painoa pudotin yli 40kg, jotta pääsin lapsettomuustutkimuksiin ja lopulta IVF jonoon mieheni kanssa. Motivaationa toimi lähestyvä 40v ikä ja raskaushaaveet.

Meillä oli marraskuussa tarkoitus aloittaa IVF hoitokierros (Ensimmäinen ja ainoa, jonka julkinen terveydenhoito olisi meille tarjonnut). Mutta kuukautisia ei sitten koskaan alkanut! Vaikea vieläkään uskoa todeksi.

Kaikki pitkään lasta yrittäneet tietää, että aina ei ole helppoa ovulaation aikaan saada motivoitua itseään hyödyntämään ne tärppipäivät. Hauska sattumus, että kiusoittelin miestäni aiheella kun meillä oli ovulaation laskennallinen aika. Sanoin mieheni olevan niin pihi, että hän varmasti saa lapsen alulle viimeisestä kierrosta, ennen kalliin IVF hoidon alkua. Ja kuinka kävikään!! No, pakko huumoria aiheesta vähän jakaa:tears::folded:
 
Aikaisemmat lapset on onnistunut heti. Tämä on 15kk aikana toinen kerta kun olen raskaana. En ymmärrä mikä on nyt pielessä ollut, mutta työn ja tuskan takana. En oo mitään tikutellut, on vaan puuhailtu otollisina aikoina kyllästymiseen asti. Tässä kierrossa en edes tuntenut ovulaatiota vaikka yleensä tunnen milloin se on. Katsotaan kuinka käy, Mtta jos nyt menee kesken, niin meidän lapset oli tässä.
 
Meillä lapsettomuustausta. Esikoinen saatiin ekan ivfn tuoresiirrosta. Se oli mun eka plussa ikinä. Sen jälkeen oltiin ilman ehkäisyä ajatuksella että eipä ennenkään oo mitään tapahtunut ja että jos joku tänne maailmaan tän jälkeen niin paljon tahtoo niin saa tulla. Menkat alkoi 3,5kk päästä synnytyksestä ja imetän edelleen. Tää kierto oli mulla ennätyspitkä ja monta kertaa jo ootin et koskahan ne menkat alkaa ja jonkun rtestinkin tein jossain vaiheessa. Sit viime viikon ma päätin tehdä ainoan ovistestin joka oli jäänyt yrittämisajoilta ja se olikin kirkuva plussa. Seuraavana päivänä sit raskaustesti. Mulla oli ehkäisyneuvola myös varattu viime viikolle koska on endometrioosi niin hormoniehkäisy ois hoitona siihen. Mutta katotaan nyt miten tää tarina vielä jatkuu.
 
Meillä ekan IVF-hoitokierron ekasta pakastealkionsiirrosta tärppäsi. Sitä edeltäneestä tuoresiirrosta kemiallinen, sitä ennen taas ei ole mitään merkkejä alkaneista raskauksista lähes 3 v. yrityksen aikana.
 
Kaksi vuotta yritystä takana... Epäsäännöllinen kierto vaihdellut 29-127 päivän sisällä mitä vain ja siihen olen hakenut apua... yksi km helmikuulta jonka jälkeen kierto taas sekaisin ja lopulta syksyllä lähdettiin yksityiseltä hakemaan apua ovulaation ja ensimmäisestä letrozol kierrosta tärppäsi :smiling-eyes:
 
Olen ehkä jo hieman hormonimyrskyissä, mutta ihan liikutuin kyyneliin, kun luin teidän erilaisia polkuja plussaan. :Heartred Siksi tuntuu jotenkin väärältä kommentoida tähän, en alkuun meinannut kirjoittaa ketjuun. Meillä kun tärppäsi, jo toistamiseen ensimmäisestä ovulaatiosta. Se oli jossain määrin shokki, koska minulla on endometrioosi, jonka oletin vaikeuttavan asioita. Mutta toisaalta olen onnellinen, että edes raskautuminen onnistuu helposti, sillä tämä odotus ei välttämättä ole suoraviivaisin juttu (hieman) kohonneen keskenmenoriskin vuoksi.. Tästä geneettisestä syystä olisimme olleet oikeutettuja alkiodiagnostiikkaan ja IVF:ään, mutta koska raskautuminen näyttää onnistuvan, ei haluttu lähteä provosoimaan hoidoista hermostuvaa endometrioosia.
En kuitenkaan usko, että uskallan täysin luottaa tähän raskauteen ennen kuin seulat ovat takana päin.
 
Olen ehkä jo hieman hormonimyrskyissä, mutta ihan liikutuin kyyneliin, kun luin teidän erilaisia polkuja plussaan. :Heartred Siksi tuntuu jotenkin väärältä kommentoida tähän, en alkuun meinannut kirjoittaa ketjuun. Meillä kun tärppäsi, jo toistamiseen ensimmäisestä ovulaatiosta. Se oli jossain määrin shokki, koska minulla on endometrioosi, jonka oletin vaikeuttavan asioita. Mutta toisaalta olen onnellinen, että edes raskautuminen onnistuu helposti, sillä tämä odotus ei välttämättä ole suoraviivaisin juttu (hieman) kohonneen keskenmenoriskin vuoksi.. Tästä geneettisestä syystä olisimme olleet oikeutettuja alkiodiagnostiikkaan ja IVF:ään, mutta koska raskautuminen näyttää onnistuvan, ei haluttu lähteä provosoimaan hoidoista hermostuvaa endometrioosia.
En kuitenkaan usko, että uskallan täysin luottaa tähän raskauteen ennen kuin seulat ovat takana päin.

Kaikilla on oma polku ja kaikki saa sen tänne kertoa ilman syyllisyyttä ❤️
 
Melkein 2 vuotta otti aikaa, mutta alkoi lopulta luomusti. Hauskaa oli, että kävimme lapsettomuusklinikalla ensimmäisellä käynnillä, jonka jälkeeen 9 pv päästä tein raskaustestin, joka näytti plussaa. Käynnin aikana todettiin edellisen viikon ovulaatio, jonka itsekin tiesin (tikkuun pissaamalla). Tämä oli ainut ”kiinnijäänyt” ovulaatio vuoden sisällä. Nyt yrittää pitää vain pään kylmänä.
 
Me jätettiin ehkäisy 8/2018. Eka haamu 1.1.21. Ja seuraavana yönä alkoi vuoto (ja samoihin aikoihin ukkini kuoli :Weary Cat Face:) sen jälkeen hakeuduttiin hoitoihin. Suoraan ivf jonoon toukokuussa, eka stimulaatio oli syyskuussa. Tuoresiirto ei edes yrittäny kiinnittyä. Ja tämä huurunenä tarttui heti. Siirto oli 26.11 perjantaina kuopuksen syntymäpäivänä ja eka haamun tein tiistaina 30.11 eli pp4. Pysyispä nyt meidän pieni kiinni :red-heart:
 
Munkin mielestä tänne saa ja pitääkin kirjoittaa erilaisia tarinoita. On ihana lukea, että kaikki eivät joudu kokemaan sitä pitkää ja raastavaa odotusta plussauksesta!

Meillä takana yritystä 1,5 vuotta. Takana yksi keskeytynyt keskenmeno ja yksi kemiallinen.

** Skippaa tää osio, jos vitamiinijutut ei kiinnosta **
2 kk sitten kävin otattamassa kaikki vitamiinit yms. ja siellä todettiin ainakin D-vitamiinin ja foolin puute. Aloitin samantien vahvan D-vitamiinilisän ja raskausvitamiinilisän, jossa se foolihappo. Luin paljon tutkimuksia, kuinka D-vitamiinin puute aiheuttaa lapsettomuutta, ja Life-myymälän myyjäkin sanoi, että D-vitamiini toimii ihmisen kehossa hormonin tavoin, eikä sen puutteen vaikutuksia edes tiedetä vielä kunnolla. Suomalaiset saantisuositukset ovat aivan liian vähäisiä varsinkin pimeinä kuukausina ja monella on D-vitamiinin puutos tai ainakin aivan liian alhainen! Tietysti itsekin törmäsin tutkimuksia etsiessäni tuloksiin, että D-vitamiini estää mm. syöpää, mikä mun mielestä on jo iso juttu. Foolin puute taas aiheuttaa samanlaisia neurologisia oireita, kuten B12-vitamiinin puutos (josta siitäkin itsellä kokemusta kahden vuoden takaa), tai oireilua muutenkin samanlaista, kuin B12-vitamiinin puutoksessa tai mitä alhainen ferritiini. Tästäkin mielestäni puhutaan aivan liian vähän.
** Vitamiinipaasaus loppuu **

Taas asiaan.....
Kävin viime kierrossa gynen tarkastuksessa juuri ovulaation aikoihin, ja edellisenä päivänä olin saanut ovisplussan. Ovulaatiota ei kuitenkaan näkynyt siinä näkyvässä munasarjassa (mulla toinen ei näy ollenkaan yhden aika harvinaisen elimillisen syyn vuoksi), ja gynen kanssa juteltiin, että oviksen on pakko tulla sieltä, eli se ainakin toimii! Kaikki muuten oli ok. Kohdunkaula on pikkasen pidempi, kuin normaalisti ja kohtu taaksepäin kallistunut, eli siittiöiden on tehtävä normaalia enemmän töitä päästäkseen perille.
Olin melko varma, että ei tästäkään kierrosta sitä plussaa tullut, mutta niin vain tuli! Ja mä olen aika varma, että sillä D-vitamiinilla on jotain osuutta asiaan, mutta tietysti ei kukaan voi varmaksi sanoa.
Nyt vaan toivon, että tää pysyy matkassa!

** Skippaa jos "huuhaa" ei kiinnosta **
Syksyllä epätoivoissani soitin mun "luottoennustajalle", jolle olen välillä soitellut tässä ja aina kaikki menneet nappiin. Ennusti aikoinaan esikoisen, esikoisen sukupuolen, muutot, talot, elämäntapahtumia...
Hän kertoi, että kauan ei tarvitse odottaa ja jotain hoitoja tarvitsee, aivan pienestä kiinni. Loppuvuodesta saadaan iloisia uutisia ja meille syntyy lopulta poika.
En meinannut uskoa, mutta pari kk tuosta olin jo verikokeissa ja siellä gynellä käymässä, ja tosiaan tässä loppuvuodesta saatiin tämä iloinen uutinen. Katsotaan nyt vielä, tuleeko poika Tästä ja kaikesta muusta huolimatta olen skeptinen, mutta ehkä kuitenkin vähän rauhallisemmin mielin, kuin mitä olisin ilman tätä ennustusta.
 
Meillä eka ja toka tuli ekasta kierrosta. Kolmas oli ”hups” -vauva ja neljättä yritettiin kolme kiertoa. Nyt tää viides on taas ”hups”-vauva. Tän jälkeen menee kyllä putket kiinni. Olen nyt 38v. Mä vielä sulattelen tätä meidän vitosta kun taas mies jo suunnittelee kaikkea.
 
Takaisin
Top