Miten vauva sai alkunsa?

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Ei mennä nyt graafisiin yksityiskohtiin – kaikki me varmasti tiedämme suunnilleen, miten lapset yleensä saavat alkunsa. :grin Mutta ehdittekö yrittää lasta kauan vai saiko hän alkunsa nopeasti? Seurailitko ovulaatiota? Kävittekö lapsettomuushoidoissa? Vai alkoiko raskaus kenties yllätyksenä?

Täältä löytyy tietoa siitä, milloin kannattaa harrastaa seksiä mikäli vauva on haaveissa. Onko artikkelissa sinulle tuttuja asioita yritysajalta?
 
Meille tämä tuli vähän vahingossa etuajassa, ollaan siis puhuttu että joskus yritettäis kolmatta, mutta ei vielä.
Ehkäisy meillä on pelittänyt niin, että ollaan käytetty kumia hedelmällisinä päivinä ja sitten kun "vaara ollut ohitse" niin oltu ilman. Kauan tämä meillä toimikin, kun on yleensä säännöllinen kierto ja selvät ovis oireet :rolleyes:
Ja tapaninpäivänä kävikin niin että touhailtiin luottavaisin mielin ilman mitään kun oviksen olisi pitänyt olla ja mennyt jo kalenterin mukaan (joulua odotellessa en ollut laittanut merkille ollenkaan että ovis oireita ei oo vielä ollutkaan). Ja sitten alkoikin ovis oireet tapaninpäivän iltana, touhuilujen jälkeen :grin eli osasin siitä asti kyllä odottaa että mitähän tässä tapahtuu :p :Heartred
 
Meillä on kaksi vuotta yrittämistä ja kaksi keskenmenoa takana. Viimeisimmästä keskenmenosta on yli vuosi aikaa. tilasin syksyllä ovulaatiotestejä, mutta en ovulaatiota tikuttanut säännöllisesti oikeastaan missään kuukaudessa. Joulukuussa sitten sen kaksiviikkoa kuukautisten jälkeen tikuttelin ja sain kahdelle päivälle ovulaatiotestiin plussan, päivät oli 10 ja 15 päivä. Olin todella hämilläni. No, 5 päivää ennen kuukautisia (27.12) ajattelin sitten testata vitsillä raskaus ja ovulaatio testillä. Olin alkuviikosta (25.-26.12) tehnyt kaksi ovulaatio testiä jotka näytti plussaa, joka oli todella kummallista. En sitten sillon torstaina 27 päivä osannut yhtään odottaa, että testiin pärähtäisi positiivinen. Testin tein illalla ilta pissasta ja testi oli niin selkeä plussa ettei epäilystäkään.
 
Toisesta kierrosta/kerrasta nappasi, eli ilmeisesti heti kun kierto normalisoitui.
Miehelle syksyllä vihjailin, että haluaisin toisen lapsen ja etten ihan vielä välttämättä, loppukeväästä voitaisiin aloittaa yritys. Mies ei oo niinkään innoissaan ollenkaan kahdesta lapsesta, on kokenut tosi stressaavana jo yhdenkin, vaikka pääasiassa minä olen tehnyt aivan kaiken koko vauvavuoden esimerkiksi.

Noh, mies sitten yllätti marraskuussa, että kerran pitää toinen lapsi tehdä niin tehdään sitten heti kun mahdollista. Jätin siis pillerit heti pois, 26.11.
Esikoisesta jätin pillerit samoihin aikoihin vuonna 2015 ja tärppäsi 3 kerrasta helmikuussa 2016.
 
Kierrosta 10 nappasi. Ehdittiin jo miehen kanssa keskustella lapsettpmuustutkimuksista ja -hoidoista, mutta onneksi niille ei ole nyt tarvetta. Ovulaatiota tikuttelin kesällä, mutta koska se tuotti enemmän stressiä kuin tuloksia, niin mentiin sitten lähinnä Clue-appin arvion perusteella.
 
Meillä tärppäsi toisesta yrittämästä, tosi nopeasti. Esikoista ennen oli yksi raskaus joka tuli 4. yrittämällä, mutta päätyi keskenmenoon ja esikoinen myös sitten keskenmenon jälkeen toisella yrittämällä. Todella nopeasti siis kaikki, täytyy olla siitä kiitollinen. Vielä kyllä jännittää miten tässä käy, mutta ainakin on ihanaa tietää, että on mahdollisuus tulla raskaaksi. Nämäkin kuukaudet kun on joutunut odottamaan ovat välillä tunteneet niin pitkiltä vaikka oikeasti todella lyhyt aika kyseessä.
 
27.11 poistettiin kapseli, menkat alkoi 5.12 ja uutena vuotena tuli olo että on saattanut tärpätä vaikka ovista ei mitenkään metsästetty. 4pvä plussasin

Joka kerralla on tärpännyt heti kun kapseli pois otettu ja nyt kun on viimeinen lapsi tulossa niin sterilisaatio tai kohdunpoisto toiveena sektion yhteydessä. Tähän on myös terveydelliset syyt.
 
Me haluttiin antaa raskaudelle mahdollisuus, mutta ei kuitenkaan yrittämällä yritetty. Raskaus alkoi lähes heti, kun mahdollisuuden sai ja tästä ollaan tosi kiitollisia.
 
Mulla oli kierto tosi sekaisin e-pillereiden jälkeen. Sain primolut kuurin ja seuraavasta kierrosta plussasin. :smiley-angelic001
 
Pyhäinpäivänä keskenmeno ja joskus joulukuun alusta oli kai yhdet menkat, olivat kyllä oudot. Sitä ennen sain 12 vuodessa aikaiseksi 2 lasta, ei mitään ehkäisyä ja nyt kolmen vuoden sisällä neljä kertaa raskaana niin oonko minä nyt se säännön vahvistava poikkeus että muka iän myötä hedelmällisyys laskee:grin
 
Elokuussa jätin minipillerit pois. Marraskuun lopulla tulin raskaaksi, josta joulukuussa varhainen spontaani keskenmeno. Tämä tarttuikin heti ennen ensimmäisiä kuukautisia mukaan.
 
Meidän ekaa yhteistä yritettiin aika kauan, reilusti yli vuosi..ehkä lähemmäs kaksi. Siihen mahtui myös yksi tuulimuna ja oltiin jo menossa hoitoihin. Juuri ennen niitä tein positiivisen testin ja se varattu hoitokerta vaihtuikin ultraksi!

Haluttiin pienellä ikäerolla toinen, mutta oltiin varauduttu siihen menevän paljon aikaa. Heti ei voinut sektion takia, mutta ei ehditty varsinaisesti edes yrittää, kun ensin tuli kemiallinen raskaus ja heti seuraavasta kierrosta tämä vauva.
Ei voida uskoa, miten nyt raskaus tuli niin helposti!
 
Jätin vissiin alkukesästä pillerit pois, ajatuksena jos tasaisi vähän mielialoja. Alkusyksystä alettiin puhua, että olisko vauva tervetullut tähän elämäntilanteeseen ja päädyttiin siihen että saa tulla sitten kun on tullakseen. En odottanut että nyt tärppäisi, mutta mies vaati tekemään testin kun menkat oli pari päivää myöhässä. Oli ollut tosi stressaava kuukausi takana, joten ajattelin niiden myöhästyvän pelkästään sen tähden. Olikin sitten hämmästyttävä, mutta iloinen yllätys tikussa. :D
 
Vuosi sitten aloitettiin yritys ja silloin tärppäsi ensimmäisellä kierroksella ja ekassa ultrassakin kaikki kunnossa, mutta todettiin 10+ viikolla menneen kesken ilman mitään oireita. Tässäpä onkin sitten vuoden ajan ollut hormonitoiminta vähän sekaisin varmasti lähinnä stressin takia, ollut useampia muuttoja, parisuhdeongelmiakin, suru menetetystä raskaudesta... Nyt viimein elämä tuntuu olevan taas paremmin kuin hyvin ja stressitasot alhaalla ja nyt tärppäsikin käytännössä toisesta yrityksestä. Syksyllä ehdin jo käydä tutkituttamassa onko kaikki kropassa kunnossa, kun tätä ikää alkaa olemaan (35) ja vähän alhaisia progetasoja lukuunottamatta ei mitään ihmeempää. Oli tarkoitus ensi kierrosta aloittaa letro-kuuri, mutta enpäs sitten kerennytkään... Kiertoa seurailin lämpöjä mittaamalla mielenkiinnosta, että tapahtuuko oviksia ja sillä ajoitus osui aika nappiin, mitään oviksen tikutteluita ei jaksanut.
 
Nuorinta (4.) yritettiin 1v8kk ja apuna oli Letrozol, pregnyl sekä aukkari. Olin nyt varautunut myös pidempään yritykseen. Inetyksen lopetuksen jälkeen yksi kierto ilman letroja ja sitten toisesta letrokierrosta tuli plussa. Eli yk3 tärppäsi tällä kertaa. Yllätti täysin, että näin nopeasti. Siksi varmasti vieläkin jotenkin epäuskoinen olo koko. Ovista tikutin kaikki kolme kiertoa.
 
Esikoinen tärppäs ekasta kierrosta. Se oli ihan epätodellista. Sovittiin, että nyt vois antaa vauvan tulla ja siitä joku 2 viikkoa eteenpäin ja olin raskaana. :D mulla on vielä todettu teininä pcos ja aina miestä varoittelin, että meidän lasten saamisessa saattaa kestää. No tätä toista sitten yritettiin ihan yrittämällä. Mulla oli tosi epäsäännöllinen kierto ja ovulaation havaitseminen oli aina aika hankalaa. Pitkän kierron kanssa "joka toinen päivä-systeemi" rupes tuntumaan aika puulta. Sitten kun menkat alkoi niin aina laskeskelin, että oliko sitä rakkautta ees oikeaan aikaan ja monesti huomasin, että yrittäminen oli yleensä lopetettu vähän liian aikaisin, väsyin hommaan :D

Loppu vuodesta vietettiin kaks viikkoa las palmasissa. 13 joulukuuta etelän lämmössä havaitsin ihan selkeät ovulaatio-oireet ja totesin miehelle että NYT tehdään se vauva! Ja niin tehtiin :D 10 kuukautta meni yrittäessä. Jos oisin tiennyt että etelän loma auttaa niin olisin varannut matkan jo paljon aiemmin :D

Oon kuitenkin ihan tyytyväinen miten kaikki lopulta meni. Mulla on itsellä mun veljeen vaan reilu vuosi ikäeroa ja oon aina pitänyt sitä hyvänä juttuna ja ajatellut, että haluan omille lapsillekin pienen ikäeron. Heikkoina hetkinä tuskastuin kun ikäero vaan venyi ja venyi. Mutta kuitenkin nyt koitan ajatella positiivisesti, että ehkä itse pääsen vähän helpommalla kun ikäero ei oo ihan niin pieni. :) 2v2kk tulee siis ikäeroa lapsille.
 
Meillä kolmas tuli pillereistä ja imetyksestä huolimatta. Loppujenlopuksi iloinen yllätys kunhan alkushokista selvittiin. Kolmannesta oltiin puhuttu, mutta ei tosiaan suunniteltu näin lyhyellä ikäerolla joka nyt olisi tulossa 1v4kk :D
 
Joulukuussa jätin renkaan pois ja heti tärppäs. Ihan uskomatonta. :p Olin ihan varma että joutuu pitkäänkin yrittämään. :rolleyes:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top