Miten selvitä syksystä?

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
En tiedä teistä, mutta minua ahdistaa lähestyvä syksy ja lyhenevät päivät. Jos teillä on samoja fiiliksiä, niin mikä on selviytymisstrategianne? Minkä ajatuksen tai muun voimin selviätte lähestyvästä synkkyydestä?

Itse yritän keksiä joka kuulle jotakin kivaa mitä odottaa. Siten ei mieli pääse liian alakuloiseksi marraskuussakaan, vaikka olisi kuinka mustaa.
 
Joulu ja joulunodotus on itelle kova sana, en tiiä miten loppuvuodesta selviäis jossei joulua olis ollenkaan ja ois oikeesti pelkkää mustaa arkea :| Tänä vuonna tietenki vielä eri asia ku odottaa jouluvauvaa niin se antaa voimaa, mitä pimeämmäks päivät käy niin sitä lähempänä on vauvan syntymä :)

Ja viime vuonna jo huomasin miten lapsen kautta näkee vuodenajatki ihan eri tavalla :D Ite saattaa valittaa joka vuodenajasta jotain mut tuollanen taapero näkee joka kelissä vaan ne ilot; kesässä hiekkaleikit, kevään ja syksyn lätäkköuinnit on ihan parasta, talven pakkasissa kaikki mitä lumessa voi tehdä eikä kylmää tunneta ollenkaan :D
 
Totta, joulu pelastaa paljon. Sitä voi fiilistellä jo viikkoja etukäteen. Itse asiassa mulle syys-joulukuu ei oikeastaan ole yhtä paha kuin tammi-huhtikuu, etenkin jos on joku parin kuukauden loskakausi ennen kunnon kevättä.
 
Syksy on ihan kivaa aikaa ja joulun odotus. On mukava nauttia kesän jälkeen tähtitaivaasta, kynttilöistä, takkatulesta, viltin alla lukemisesta ja muusta sellaisesta. Lopputalvi alkaa muakin ahdistaa ja pineys kun sitä kestää niin kauan.. Jos on kunnon talvi ja aurinkoisia päiviä sen kestää tosiaan paremmin. Mutta joskus on ollut ettei aurinkoa näy viikkoihin, se alkaa kyllä jo ahdistaa!
 
Mikään ei ole niin ihana kuin kuiva kuulas syysaamu, kun aurinko paistaa ja värit kilpailevat hehkullaan! Välikausivaatteet vielä riittävät, ei ole kylmä eikä kuuma. :) Marraskuu huonolla tuurilla lumettomana ja sateisena on kyllä synkeä, mutta nautitaan nyt ensin kuitenkin vielä kesä loppuun ja masistellaan sitä vasta sitten. :)

Meillä syksylle on niin hirveästi ohjelmaa, etten ehdi pimeyttä varmaan juuri murehtia. Murhetta tässä perheessä riittää ilman sitäkin.. :/ Suuntaan katseeni vain mahdollisimman kauas ja toivon, että keväällä voitaisiin jo elää normaalimpaa elämää.
 
Syksy (ja kevät) on mulle aina sitä synkintä ja vaikeinta aikaa. Talvesta sen sijaan tykkään. Syksystä yritän selvitä odottamalla talvea ja joulua ja juomalla teetä ja kaakaota. Lapsen synttärit syyskuussa vähän auttaa asiaa, vaikka marras-joulukuu sitä ankeinta aikaa onkin (ellei talvi tule ajoissa, usein se tuntuu tulevan vasta tammikuussa). Marraskuuta pelastaa vähän Nanowrimo (kirjoita 50 000 sanaa kuukaudessa, haaste), johon olen joinain vuosina osallistunut. Viime vuonna jäi kyllä tyngäksi ja niin jää varmaan tänäkin vuonna, mutta ehkä yritän kirjoittaa ees vähän samassa hengessä.
 
Odotan innolla syksyn kuulaita, aurinkoisia aamuja jolloin on vähän pakkasta. Ja innokkaana kynttilöiden polttajana odotan syksyn hämäryyttä (tosin olen jo aloittanut kynttiläkauden :grin). Päinvastoin en odota innolla syksyn harmautta, ruskeutta ja vesisateita :wtf:
 
Syksy on ihanaa aikaa, kunnes lehdet putoaa puista ja koittaa synkkyys ja harmaus. Silloinkin ulkoilu ja pitkät lenkit auttavat. Yritän löytää luonnosta jotain kaunista ja ottaa valokuvia. Poltan paljon kynttilöitä ja ostan hyviä yrttiteitä. Aiempina vuosina olen paennut koleutta hotjoogaan, mutta uudella kotipaikkakunnalla ole sitä mahdollisuutta. Kotona voisi laittaa vaikka kannat kattoon; mikään ei piristä niin kuin aamuinen zumbahulluttelusessio, kun kukaan ei näe. :bounce
 
Kyllä pimenevät illat ahdistavat täälläkin, ja erityisesti taas ajatus siitä, että kohta on taas koko ajan kylmä ja aina ulkona pimeää (paitsi keskellä päivää, jolloin olen, yllätys, yllätys, toimistolla sisätiloissa). Siitä selviää ajattelemalla, kuinka paljon on hyviä syitä asua Suomessa, ja niiden syiden ansiota kestää sitten karseaa ilmastoakin. Muutenhan en Suomessa asuisikaan, elleivät nuo hyvät puolet vielä voittaisi huonot puolet. EU:ssa on suht helppo muuttaa parituhatta kilometriä etelään, jossa ilmasto on jo ihan erilainen.
 
Takaisin
Top