Miten saada lapsi lähtemään kotiin ilman itkua?

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Tyttö aloitti aikoinaan HopLopissa tai mummolassa, myöhemmin päiväkodissa tämän, ettei ilman itkua suostu lähtemään. Nyt kerhossa sama laulu. Miten lapsen saa pois ilman itkupotkuraivareita?
 
1. Hoplopissa ja mummolassa kertoo ennakkoon, että "tee vielä x ja sitten lähdetään". Itku jos tulee, niin lähtö silti topakasti eikä missään tapauksessa jäädä leikkimään ja itkulla lapsi voita lisää leikkiaikaa.

2. Päiväkodista lähdette vain, itkua ei välttämättä tarvitse huomioida suuresti, todeta että kylläpä sinua harmittaa, mutta huomenna pääset takaisin tänne leikkimään. Mahdollisimman pieni numero asiasta, että ei vahvista käytöstä.

3. Validoi aina lapsen tunnetta, kuvaa miltä lapsesta tuntuu ja kertoo ymmärtävänsä.

4. Koskaan ikinä ei anna itkulle periksi, sillä silloin vahvistaa asiaa ja helvetti on irti.

Loppuun vielä, että oma lapseni on hyvin helppo näissä asioissa, tai sitten vain tietää, että äidiltä ei saa mitään periksi itkemällä. Ja jos itku potkut heittää hoplopissa, niin uudestaan ei mennä sinne pitkään aikaan.
 
Päiväkodista hakiessa olisi vaikea antaa ennakkovaroitusta, mutta hoplopista ja mummolasta lähtiessä se voi auttaa. Muutenkin se tuntuu pelastavan monelta taistelulta. Meillä on illallakin vakiona kertoa lapselle 5min ennen kun pitää ruveta keräämään leluja että vähän ajan päästä kerätään lelut. Voisiko päiväkodista hakiessa sanoa lapselle että voi esim. laskea yhden mäen tai leikkiä sen aikaa kun haet tavarat ja juttelet päiväkodin henkilökunnan kanssa päivästä ja sitten lähdetään? Tsemppiä!
 
Meidän tyttö tarvitsee aina ennakkovaroituksen ennen siirtymiä. Päiväkodissa henkilökuntakin on tämän tiedostanut ja alkaa muistutella kotiinlähdöstä vähän ennen kuin olen tulossa hakemaan.

Hoplopista lähdettäessä ei ole aikoihin tullut lähtökiukkua. Sielläkin on annettu ennakkovaroitus lähdöstä, mutta myös ennen Hoploppiin menoa ollaan muistutettu että täytyy sitten osata lähteä sovitusti, muuten ei voida tulla pitkään aikaan takaisin. Ja sitten jos lähtö onnistuu niin ollaan pitkään ja hartaasti kehuttu miten kiukkua ei tullutkaan, nyt voidaan mennä pian uudestaan.

Joskus toki on napattava lapsi kainaloon ja lähdettävä tilanteesta. Silloinkin on hyvä pysyä itse rauhallisena ja sanoittaa lapsen tunteita kuten Aiarana jo mainitsikin. Kannattaa myös muistaa ettö väsyneenä ja nälkäisenä tunteet kuohuvat herkemmin, ja toteuttaa lähtö näitä ajatellen hyvissä ajoin. Teillä oli muistaakseni vähän pienempi lapsi, kyllä se ajan kanssa helpottaa kun muistaa pysyä johdonmukaisena.

Joskus vajaa 3v oli vaihe että ei suostunut päikystä lähtemään ja joskus oli kannettava ulos ja köytettävä turvaistuimeen. Sitten yleensä juteltiin siinä autossa kunnes lapsi rauhoittui, eli sanoitin ja ymmärsin, oltiin vielä päikyn pihassa mutta tylsässä autossa eli itku ei saavuttanut mitään mutta rauhassa sai rauhoittua ja käsitellä pettymyksen tunteensa. Tällaiseenkaan toki ei ole aina aikaa tai mahdollisuutta.
 
Takaisin
Top