Jouduin ottamaan isosti lainaa vauvan tekoa varten, ja samalla otin niin paljon, että sain ostettua uudemman (farmari)auton siinä samalla. Pojan aikaansaamiseen on mennyt kai pitkälle toistakymmentä tuhatta euroa, en ole koskaan laskenut tarkkaa summaa, koska se ei ole tärkeää.
Olisin halunnut olla pojan kanssa kotona pidempään kuin vanhempainpäivärahakauden loppuun, mutta koska mies ei ole työelämässä, minun oli pakko palata töihin ennen kotihoidontuelle putoamista. Aika ennen poikaa on eletty yhden tai kahden aikuisen taloutta ja menot on mitoitettu siihen. Kotihoidontuella ei olisi asunto- ja "lapsentekolainoja" pystynyt maksamaan, saati omakotitalon juoksevia kuluja. Mutta kun palasin töihin, niin pärjätään ihan kohtuullisesti, vaikka esim. auton polttoainekulut pomppasivat oleellisesti päiväkodin sijainnin vuoksi. Minulla on siis työpaikka lähellä kotia, mutta päiväkoti on reilun parinkymmenen kilometrin päässä.
Toki pojan kulutus on rahallisesti vielä suht pieni, mutta kyllä se siitä sitten vuosien kuluessa vaan kasvaa :)
