Miten olet viimeksi loukannut itsesi?

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Oletko tapaturma-altis? Miten olet viimeksi loukannut itsesi? Sattuiko pahasti?

Tuli mieleen tämä aihe, kun eilen onnistuin kaatumaan pyörällä jopa kaksi kertaa. Ostin jokin aika sitten pyöräilykengät (siis sellaiset, jotka lukittuvat lukkopolkimiin ja irtoavat vain tietyllä tavalla jalkaa käännettäessä), ja olin tosi ylpeä, kun minulle ei ollut vielä sattunut sitä pyöräilykenkiin ja lukkopolkimiin totuttelijan tyypillistä virhettä, että unohtaa polkevansa lukkopolkimilla ja sitten vauhdin hidastuessa unohtaa irrottaa kengän polkimesta ja kellahtaa kyljelleen.

No, eilen se sitten tapahtui ja vieläpä kahdesti! Ensin ajoin harhaan ja hidastin vauhtia tehdäkseni u-käännöksen, ja sitten vauhtia olikin yhtäkkiä niin vähän että piti laittaa jalka maahan, mutta siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä koska olin unohtanut irrottaa kengän polkimesta, ja pian makasin kyljelläni maassa. Siitä sitten jatkoin matkaa kauppakeskukseen, jonka parkkialueella toistin kaatumiseni, kun hidastin vauhtia ennen autokaistaa enkä taaskaan muistanut irrottaa kenkää ajoissa. :meh:

Mitään pintanaarmuja pahempaa ei sattunut koska vauhtiahan ei ollut nimeksikään, mutta kyllähän tuo vasen polvi ja kämmenen alaosa nyt vähän hellinä ovat, kun ne edellä osuin asvalttiin kaksi kertaa putkeen. Enemmän osumaa kuitenkin otti ylpeys, ja siellä kauppakeskuksen parkkiksella ensimmäinen ajatus tietysti oli että "Näkikö joku?". No tottakai näki! :D

Muutenkin olen vähän sellainen, että jatkuvasti on mustelmia kehossa, mutta enimmäkseen en edes tiedä, mistä ne ovat tulleet. Taidan siis kolautella itseäni tasaisen varmasti erinäisiin paikkoihin.
 
Olen luonteeltani kohmoaja, joten pieniä ja keskisuuria haavereita sattuu niin usein etten edes muista kaikkia. Kompuroin, veistelen itseäni juustohöylällä tai veitsellä ruokaa laittaessani, astun naulaan/nastaan/lasinpalaan, revin koipiani teräviin pellinreunoihin, törmäilen pöydänkulmiin, potkin varpaitani murskaksi tai pukiessani muksin itseäni naamaan :dead:
 
Mä oon aikamoinen koheltaja, joten usein tulee jos jonkinlaisia kolhuja. Viimeksi eilen kuopuksen synttäreitä järjestäessäni rikoin lasin ja sain haavan käteeni. Ja usein noita kolhuja tulee just silloin kun ei sais, kun on kauhea kiire muutenkin. :arghh:
 
Ja usein noita kolhuja tulee just silloin kun ei sais, kun on kauhea kiire muutenkin. :arghh:

Tämä on harmillisen totta. Tai niin että jossain missä pitäisi näyttää siistiltä onkin mustelma tai laastari. Viimeksi kesällä olin häissä iso laastari nilkassa. :meh:

Muuten en hirveän usein telo itseäni ainakaan pahasti, olen kai sen verran rauhallinen. Kerran höyläsin sormeen niin että vuosi vielä seuraavanakin päivänä.
 
Tämä on harmillisen totta. Tai niin että jossain missä pitäisi näyttää siistiltä onkin mustelma tai laastari. Viimeksi kesällä olin häissä iso laastari nilkassa. :meh:

Muuten en hirveän usein telo itseäni ainakaan pahasti, olen kai sen verran rauhallinen. Kerran höyläsin sormeen niin että vuosi vielä seuraavanakin päivänä.


Tuosta mustelmasta tuli heti mieleen, että mun molemmat lapset on kyllä samanlaisia koheltajia, kuin minä sillä heilläkin on mustelmia milloin missäkin. Nyt oli kuopuksen synttärit ja esikoinen kaatui puistossa pari päivää aikaisemmin niin hienosti, että hänellä oli kasvoissa kiva mustelma. Tuntuu, että aina kun on jotkut juhlat missä yleensä valokuvia otetaan, niin aina minulla tai lapsilla on ruhjeita. :grin
 
En mitään suurempia vammoja yleensä saa ainakaan hyvästä syystä, mutta mitättömästä syystä tulee näyttäviä jälkiä.

Viimeksi olin lapsen kanssa Särkänniemessä leikkiautoissa, reisi osui istuessa penkin laitaan. Sain reiteen kymmensenttisen mustelman, jonka paraneminen kesti kolme viikkoa.

Viime kesänä ajoin säärikarvoja. Sääreen tuli pieni naarmu, jonka paraneminen kesti koko kesän. Vielä vuoden jälkeenpäin siinä on arpi. Juuri kun edellinen kymmenen vuotta sitten omalla kynnellä raapaistu naarmu on jalasta parantunut niin, ettei enää näy.

Viisi vuotta sitten nousin portaita lisäpainon (5kg) kanssa ihan rauhallista vauhtia. Oikea polvi kipeytyi ja vihottelee vieläkin.

Arvatkaa uskallanko ottaa riskejä?
 
Tässä 1kk aikana oon onnistunut hajottamaan itseäni niin että on vaatinut lääkärillä käymistä... eka oli kun poika raapas mua silmään ja sarveiskalvoon tuli vekki:jimlad: :blackeye:
ja nyt on jalkapöydässä pahemmanlainen rasitus vamma/tulehdus... varpaitakaan ei voi liikuttaa tai askelrataa viedä kunnolla loppuun! :inpain:
Yleensä en kyllä itseäni suuremmin telo, nyt on vaan ollut pirukseen huono tuuri:shifty:
 
Isken kotona varpaita tuolinjalkoihin niin että pikkuvarpaat ovat enemmän tai vähemmän siniset kaiken aikaa. Erityisesti Stokke Tripp-Trapp on varpaidentappolaite.

Kertaalleen tässä kesällä astuin lapsen pikkuauton päälle niin, että jalkapohjasta lähti ihoa neliösentin alueelta niin, että tuo koko alue vuosi verta. Sain kaverilta sittemmin hyvän vinkin, eli kotona kävellessä pitää laahata jalkoja maata pitkin, jotta ei esim. pimeässä vahingossakaan astu minkään legon tai pikkuauton päälle.
 
Olen jatkuvasti mustelmilla ja naarmuilla, varpaita olen murtanut lukemattomia kertoja. Viimeksi lauantaina jätin sormet auton oven väliin:inpain: Onneksi en kovin lujaa ollut ovea paiskannut kiinni, niin ei sentään murtunut. Jaa, tänään jätin myös varpaat auton oven väliin, onneksi oli turvakengät jalassa :angelic:
 
Takaisin
Top