Miten miehet suhtautuu vauvakuumeeseen?

[Vargynja]

Miten teidän miehet suhtautuu vauvakuumeeseen? Voiko miesten kanssa keskustella aiheesta? Saatteko mieheltä tukea, jos kuumeilu on jatkunut pidempään (tai jos muutoin se olisi tarpeen)?

Itsestä tuntuu että olen asian kanssa varsin yksin. (Paitsi tietenkin täällä foorumilla voi jutella ja saa tukea! <3 ) Olisi kiva jos miehen kanssa pystyisi juttelemaan asiasta, mutta se jää aina tosi yksipuoliseksi, kun toista ei kiinnosta. Tukeakaan ei tunnu saavan. Onko muiden miehet osallistuvampia vai onko tämä vain "normi" että naiset saa kuumeilla keskenään ja miehiä se ei liikauta?

 

[Enni]

Meillä aika sama, mies joskus jotain kommetoi, mutta ei jaksa minun pohdintoja kuunnella. Sanoo korkeintaan, että kyllä se sieltä aikanaan tulee, älä hätäile. Olisi itsestä kiva jutella ja haaveilla yhdessä puolison kanssa, minäkään en ole kellekkään yrityksestä/haaveilusta kertonut.

 

[Bella Swan]

Vähän samassa veneessä. Mies aina sanoo että tulee kun on tullakseen, ja älä stressaa. Eikä oikein jaksa intoilla tulevasta ovulaatiosta/ mahdollisesta raskaudesta/vauvasta kun ehtiihän niistä puhuu/suunnitella myöhemmin. Itsellä kuume on kova ja vähän liikaakin mielessä.

 

[omppu15]

Esikoista mä en varsinaisesti kuumeillu. Eikä mieskään. Toivottiin vain.

Tokasta me juteltiin ajoissa et mikä ois hyvä ajankohta lapsukaiselle. Halusin käydä töissä välillä. Toinen kuitenkin anto hiukan odotuttaa itseään joten tutustuin itse paremmin ovis asioihin ja sit sopivalla hetkellä tuumasin vain miehelle et nyt on sit riski tulla raskaaks eli pidettiin ns. Viimehetken palavereita. Ja niinä päivinä ku kuukautisten piti alkaa niin mies aina kyseli et joks on menkat alkanu. Jos siis muisti.

Sitten jossakin vaiheessa se iski. Vauvakuume nimittäin. Jopa minuun
Oltiin jo miehen kans päätetty et kaks lasta riittää. Muttaku rupes tekee mieli kolmatta Kyllä siinä sai useamma kuukauden pehmitellä miestä. Aina johonki sopivaan kohtaan heittää joku juttu vauvoihin liittyen. Ja pieniin ihmisiin Ei liian usein, vaan sillain pikkuhiljaa. Niin että mieskin sai työstää sitä omaa ajatustaan kuitenkin kolmannesta.

Me pyritään miehen kans juttelee kaikesta. Ja jos tuntuu et toinen ei kuuntele niin voi sanoa toiselle et hei, pistä se puhelin pois kädestä ja kuuntele nyt edes hetki! Tää on juttu joka on ollu mulla mielessä, mitäs tuumaat?
Meillä mies on kohta 8v turissu joka saunakerta siitä et miten ei tykkää omasta alastaan ollenkaan ja mä oon jokakerta jaksanu kuunnella sitä. Niin kyllä se on ihan oikeutettua että se välillä kuuntelee myös mun asioita
Ei siis haluta että mies jäis työttömäks ja oltais koko perhe vain mun tuloilla.

 

[Poistettu]

.

 

[dadapls]

Meillä oli aluksi noin, mutta sitten kun mulle alkoi tulla raskausoireita (aitoja tai kuviteltuja) niin mieskin innostu. Nyt tähän asti on testi näyttäny negaa ja mies on ollu vähän haikealla mielelellä. Mutta puhuu paljon vauvoista, jopa töissä on kertonut Oli se turhauttavaa yksinpuhelua jonkin aikaa, mutta nyt ollaan nimiäkin jo mietitty Mutta sehän on tutkittu että usein miehillä kuumeilu herää vasta kun on raskaana tai joskus vasta kun on jo lapsia. Tsemppiä <3 Tosiaan onneks on tää foorumi.

 

[Koirankorva]

Meillä mies ei alkuun ymmärtänyt sitä ollenkaan, ei oikein vieläkään On sanonut, että joskus kyllä lapsia aikoo saada, mutta ei ole varma haluaako niitä ikinä. Ehkäisyn jätimme pois jo 1,5 vuotta sitten ja sen jälkeen "vältelty" raskautta ei niin luotettavin keinoin ajatuksella, että jos lapsi ilmoittaa tulosta niin ilmoittakoot. Nyt yllättäen teinkin positiivisen testin juuri tehtyäni vakituisen sopimuksen töihin, mutta raskaus keskeytyi. Nyt myös mies on myöntynyt vauvantekopuuhiin Kyllä sitä silti melko yksinään aiheen kanssa joutuu pyörimään, ei liikaa halua kuulla hössötystä.