Miten kauan vauvaa yrititte?

E

ElleNora

Oman äänensä löytänyt
Heips,

Mua kiinnostais tietää miten kauan vauvaa olette yrittäneet. Tärppäsikö heti vai menikö useita vuosia? Onko kellään ylläriä mahassa? :)
Itselläni todettiin PCO monta vuotta sitten ja olen ollut poikaystäväni kanssa nyt melkein kolme vuotta. Vauvasta ollaan puhuttu, mutta ei sitä varsinaisesti yritetty, koska olin siinä uskossa, että en voi luonnollisesti ilman mitään apua raskaaksi tulla. Nyt kuitenkin yllätyksekseni olen raskaaksi tullut ihan yrittämättä.

Tervetullut yllätys siis kyseessä :Heartbigred
 
Onnea tärpistä!

Meillä yritettiin 7 kk, josta 5 kk aktiivista koska olin pari kuukautta sairaana. Olen jo yli 30v., joten en odottanut että tärppäisi näinkään nopeasti. Minulla oli tämän aikaa erittäin stressaava elämäntilanne, ja testien mukaan en ovuloinut. Sitten 6 kk kohdalla stressaava tilanne muuttui ja pystyin palaamaan normaaliin rutiiniin. Heti stressin hellitettyä keho alkoi toimia normaalisti ja se olikin tärppi heti siinä kuussa.

Siis opetuksena voidaan todeta, että raskautta ei kannata yrittää stressaantuneena. Kaikkein paras olisikin kaiketi "vaivihkaa" eli tulee jos on tullakseen -asenteella.
 
Me jätettiin ehkäisy pois juhannuksena 2012. Viime kesänä mies sanoi, että oishan semmonen nappula ihan kiva. Elokuussa hakeuduttiin hoitoihin. Kerkesin käymään ensimmäisellä käynnillä, sekä labroissa, jonka jälkeen sain unelmaduunipaikan. Oppisopimus mainostoimistossa.
Sovittiin sitten, että käyn kahden vuoden koulun ja jatketaan hoitoja vasta sen jälkeen.

Olin ollut 5päivää uudessa työpaikassa, kun tein positiivisen raskaustestin. :D yhteensä 1v 8kk oltiin ilman ehkäisyä, mutta kyllä tämä raskaus oli ihan täysi yllätys. Ei oltu valmistauduttu mitenkään ja miehellä oli kova sulatteleminen asiassa. Silti en voisi olla onnellisempi. :Heartbigred
 
Ensimmäisestä kierrosta tärppäs. Niinku viimeksikin viime vuoden lopulla, joka sitten päätyi kuitenkin keskenmenoon... Toivottavasti nyt menis kaikki hyvin, meillä kaikilla!
 
Aika tasan kolme vuotta meni, ennen kuin sain tätä ensimmäistäkään plussaa testiin.

Ehkä siksi suhtaudun vieläkin kovin varovaisesti siihen, että lokakuussa meitä olisi pitkän odotuksen jälkeen kolme. Olen toki yrittänyt myös nauttia raskaudesta niin kauan, kuin sitä kestää. Mutta lapsettomuus ja asian kanssa elämään oppiminen ovat jättäneet jälkensä.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Lapsettomuuden tuska on jotain mitä ei kenellekään soisi.. Kesti se sitten vuosikausia tai "vain" parikolme vuotta kuten minulla.

Minulle tämä plussa suotiin kalliilla rahoilla, elämän muutoksilla, työllä ja tuskalla, pettymysten kertymisillä, litroittain kyynelillä sekä lapsettomuus klinikan laboratoriotyöllä. Vihdoin toivon ja varovasti uskon, että on minun aikani kasvaa äidiksi. :smiley-angelic003 :Heartpink
 
Olen ollut poikaystävän kanssa yhdessä kohta kuusi vuotta. Kun aloin seurustelemaan olin juuri täyttänyt 30v. Mutta en ole koskaan stressannut sillä että olisin liian vanha lapsia tekemään. Minun tapauksessani taidan olla juuri sopivan ikäinen nyt kohtaamaan äitiyden haasteet. Annoin suhteen mennä omalla painollaan ja jätin pillerit pois viime kesäkuussa kun sain tietää että jasmiinipillerit on vaaraksi ja minullakin oli ollut niistä tosi pahoja migreenejä pitkään (en tiennyt että ne johtui siitä mutta kun jätin pillerit pois niin migreenitkin loppui). Oli helppo siinä tehdä samalla päätös etten syö enää ollenkaan pillerejä ja lapsikin saa jo tulla.
Poikaystävä ei ollut asiasta heti innoissaan ja vaati muuta ehkäisyä mutta joulukuussa teki itse aloitteen siitä että tehdään lapsi. Ajoitus oli väärä kun en silloin ajatellut mitään ovulaatioita ja nyt sitten tammikuussa ajoitettiin yritys ovulaation kohdalle. Tosin oli sen verran kiirettä töissä että yhteen yritykseen se jäi ja silti tärppäsi. Muistan vielä kun tein aiemmin raskaustestiä uuden vuoden jälkeen ja silloin ei näkynyt mitään ja nyt 2.2 murmelinpäivänä sitten tuli alle minuutissa positiivinen. Aloin vain nauramaan vessassa kun sitä testin plussaa, suomenlipunnäköistä siniristiä tuijottelin. Raskaaksi tuleminen voi siis olla helppoakin. Minun tapauksessa kyse oli siitä että piti ensin haluta sitä ja minulle oli tosi tärkeää että poikaystäväkin oli asiasta innostunut. Lisäksi söin foolihappoa ennen raskaaksi tuloa säännöllisesti.
 
Me ei koskaan naimisiin menon jälkeen aloitettukaan ehkäisyä, kuitenkin melkein 2,5 vuotta yritystä takana, välillä aktiivisemmin ja välillä into lopahti. Viime syksynä testien avulla mutta nyt tärppäs ihan ilmankin. 4 keskenmenoa takana, nyt pisimmällä koskaan, toivottu ja haluttu lapsi on, joten toivottavasti pysyy matkassa! :)
 
Onpa hienoa lukea muiden kokemuksia. Lähipiirissä on myös lapsettomuutta ja on nähnyt kipua, joka siihen liittyy. Vaikkei ulkopuolelta näekkään kaikkea.
Me ollaan puhuttu vauva-asioista viime keväästä ja sitten pitkän empimisen ja harkinnan jälkeen päätettiin yrittää ja heti tärppäsi. Tuli jotenkin yllättäen, koska olin ajatellut yrityksen vievän aikaa ja ehtiväni siinä samalla asennoitua ajatukseen raskaudesta ja äitiydestä. Kuitenkin ollaan oltu valtavan onnellisia ja koettu, että ehkä nyt oli oikea aika kun näin nopeasti kävi.
 
Tulin raskaaksi toisesta kierrosta ehkäisyn pois jätön jälkeen. Esikoinen myös samalla lailla toisesta kierrosta. Eli olosuhteisiin nähden suht helposti olemme raskautuneet.

Minäkin olen seurannut vierestä useamman pariskunnan lapsettomuutta ja tuskaa. :( Kyllä se tekee kipeää. Olen itsekin valmistautunut lapsettomuuteen, kun minulta poistettiin toinen munasarja ollessani vasta 18-vuotias. Monesti olen silloin nuorena itkenyt, etten lapsia koskaan saa. Toisin kävi kuitenkin. Olen siunattu, kun olen saanut lapsen kuitenkin. Toivon tietysti, että saamme myös tämän pikkusisaruksenkin lokakuussa syliimme. <3 Minulle lapsen saaminen ei koskaan ole ollut itsestään selvyys! Olen kiitollinen, että saan kokea äitiyden. Onnea teille kaikille tuleville äideille!
 
Lapsen saanti ei tosiaan ole päivänselvä asia. Esikoinen tärppäs kun unohdin pari pilleriä syödä, tiedettiin riski eikä tehty asialle mitään, ihanin yllätys ikinä oli hän :Heartred Toisen kohdalla oltiin n. Puolivuotta ilman ehkäisyä ennenkuin tärppäs, pelättiin ettemme lasta saa enään koska miehellä kovat sytostaattihoidot takana eikä tiedetty miten se siittiöihin vaikutti, onneks oli ennen hoitoja otettu hieman säästöön niin oli backup plan olemassa :) 5kk kohdalla lopetettiin yrittäminen ja mies varasi ajan tutkimuksiin ja sitten se seuraavasta kierrosta tärppäskin :Heartred Yrittämättä se parhaiten tärppää :)
 
Me lopetettiin ehkäisy 10/2013. Sen jälkeen mulla oli ihan todella epäsäännölliset menkat, kierto vaihteli 21-38 päivää. Tammikuussa 2014 kuitenkin plussa :Heartpink

Tiedän, että ehdittiin yrittää tosi vähän aikaa, mutta kärsimättömänä olin jo ihan varma, että jotain on vialla, emmekä tule onnistumaan luonnonmenetelmillä. Vähä nolottaa tunnustaa, kun toiset jaksaa yrittää vuosikaudet. :smiley-ashamed008
 
Marraskuussa 2013, taidettiin jättää kokonaan ehkäisy pois, mutta ei mitenkään olla yritetty. Vaan menty toistaiseksi että pikkuinen tulee jos tullakseen. :) että taisi olla toinen kierto ehkäisyttä :) <3
Ollut kierrot aina siinä 31-35 pv... eikä metsästetty ovista.
 
Toisesta kierrosta tärppäsi. Esikoinen tuli yllärinä ja toista yritettiin 6kk. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
monet täällä on kyllä käyneet tuskaisen monet hoidot ja vuodet että raskaus on siunattu ,kaikille teille toivon suunnattomasti hyvää tähän raskauteen että kaikki sujuu hyvin :Heartpink

itse olen tyyliä -raskaudun lauteilta. hävettää toisaalta kuin tietää lähipiirissäkin miten vaikeaa se voi toisille olla. ensimmäinen lapsi nappas eka kierrosta.ja toinen lapsi tokasta kierrosta. tätä kolmatta nyt tehtiin pari kiertoo pitemmälti koska mulla on tosikon syntymän jälkeen kierrot olleet ihan perseellään. heitelleet 33-70 päivän väliä.. mulla oli viime aikoina ollu paljonki kivuliaita kiertoja,tätä alettiin "tekemään " tyylillä saa tulla jos tulee,ei tehdä tekemällä ,lokakuussa 2013.sillon koin heti kemiallisen raskauden. sen jälkeen oli 1 normi kierto mut sitt tuli tää,todeeeeella pitkä kierto.olin jo tilaamassa itelleni lääkäriaikaaa et tutkivat mikä on vikana kun kivut on hirveet ja menkkoja ei kuulu ja testit on jatkuvasti negatiivisia.olin jo 100% että mussa on jotain vikaa.2 viikon testitauon jälkeen 16.2 aattelin kumminki vielä että no jospa nyt testaisin vielä varuiks ennen sinne lääkäriin menoa. ja se olikin positiivinen.sain plussan kiertopäivänä 56 :blackeye ja oli sillon ihan just alussa,nyt siis ultran perusteella.olen saanut plussan rv 2+6 :whacky059 eli mulla tais olla 2 ovulaatioo pitkässä kierrossa.kummallista on tämä.mutta näköjään mahdollista .tää plussa oli melkein järkytys itelleni koska olin jo täysin hylänny ajatukset vauvasta kun luulin ett mulla on jotain vikaa niiden 2v kestäneiden epäsäännöllisyyksien ja kipujen takia.
 
Lopetin pillerit jo viime vuoden kesäkuussa, vaikka tarkoituksena ei ollut aloittaa yrittämistä vielä useampaan kuukauteen. Olimme kuitenkin tilanteessa missä raskaaksi tuleminen ei olisi ollut maailman loppu, joten halusin lopettaa pillerit hyvissä ajoin ja saada hormonit pois kehosta ja kierron normaaliksi, ennen kuin aloitimme yrittämisen. Varmoilla päivillä mentiin sitten seuraavat 6kk, kunnes tammikuussa rupesimme sitten "yrittämään" - kierto on ollut aina tosi tasainen, joten hedelmällisten päivien tunnistaminen ei ollut hankalaa. Olin myös kuuden kuukauden aikana oppinut "tuntemaan" ovulaation - ja ekasta kerrastahan se sitten kävi! Tiedän tarkalleen hedelmöitysajankohdan, ja täytyy sanoa että koska omassa lähipiirissä on myös ollut paljon hedelmättömyysongelmia ja raskaaksi tuleminen on kestänyt useita vuosia, olin jotenkin enemmän varautunut siihen vaihtoehtoon - en kertaakaan ajatellut, että se kävisi ekasta yrityksestä! Mutta onnellisia ollaan tietysti, ja kiitollisia siitä että tulimme näin helposti raskaaksi.
 
Me jätimme ehkäisyn 7/2013. Hakeuduin tarkempiin tutkimuksiin joulukuussa, koska esikoinen oli kuitenkin saanut alkunsa toisella yrityskerralla ja nyt minulle oli todella lyhyt luteaalivaihe. Tammikuussa todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja heti melkein sen jälkeen tein positiivisen raskaustestin. En tiedä olisiko plussaa tullut ilman lääkitystä, apuna oli myös keltarauhashormonit kilpirauhaslääkityksen lisäksi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top