Mitä puuhaatte vauvan/lasten kanssa?

tai yang

Näppärä viestien naputtelija
Toukokuunmammat 2015
Mitä yleensä touhuatte päivisin vauvan tai lasten kanssa? Harrastuksia vauvan kanssa tuskin monellakaan on vielä, mutta oletteko ajatelleet aloittaa esim. muskarin tai vauvauinnin?

Me ollaan vauvan kanssa kaksisteen päivisin, ja normaalisti käydään vaunulenkeillä luonnossa tai kauppareissuilla/shoppailemassa ja kaupunkitapahtumissa. Kirppiksellä ja piknikilläkin ollaan ennätetty jo käymään. Noina harvoina nätteinä päivinä viihtyisi vaikka kuinka pitkään ulkona vaan hengailemassa.

Mulla ei ole yhtäkään "mammakaveria" niin ajattelin ruveta käymään jossain perhekahvilassa jos löytyisi mieluinen paikka, ihan kivenheiton päässä sattuu olemaan ainakin yksi jonka voisi käydä katsastamassa. Onko teillä muilla kokemuksia perhekahviloista?

Kun vauva tuosta kasvaa aloitetaan kans muskarissa käyminen, vauvauinti ei innosta kun julkiset uimahallit kuvottaa.
 
Ulkoillaan aina kun vauva on sillä tuulella, eli käydään koirien kanssa lenkillä, hoidellaan kasvimaata ja eläimiä muutenkin aina kun mahdollista. Vielä ne päivät menee vähän arvuutellen millä tuulella neiti on mutta eiköhän tekemiset tässä lisäänny kunhan kasvaa. Me asutaan maalla joten kaupunkia ollaan kierrelty ihan vain paristi, liinalla mennään kun vaunut aiheuttaa vain itkua.
Sisällä pari kertaa päivässä vauva saa olla sitterissä hetken ja lelukaaren alla myös touhuammassa omiaan, muuten se on vielä tissittelyä, kantamista ja nukkumista.
Vauvauinti olisi kivaa vauvaa ajatellen, mutta minun iho ei kestä sellaista ja isän vaihtuvat työvuorot ei kyllä anna mahdollisuutta.
Mammakavereita löytyy mutta heidän pienet on jo isoja tähän verrattuna... mistähän saa vauvalle tosiaan kavereita :happy:
 
Me touhutaan kotihommia, käydään vaunu- tai liinalenkillä, syödään (pakko syödä paljon ettei paino laskisi enää yhtään!), käydään kaupassa, seurustellaan, lorutellaan, laulellaan ja samalla jumpataan/tanssitaan... Isi-ihminen on nyt ollut kesälomalla, joten on päivisin aikuista seuraa aina saatavilla. Ollaan myös reissattu sukulaisten ja ystävien luona.

Mulla ei myöskään ollut yhtään mammakaveria lähistöllä, mutta kävin puhumassa vauva-arjesta ensiaynnyttäjille neuvolan perhevalmennuksessa ja sieltä tarttui muutama elo-syyskuussa synnyttävä mamma uusiksi tuttaviksi! Syksyn tullen taidan johonkin perhekahvila- tms. juttuun mennä mukaan. Muskaria en ole vielä miettinyt, ehkä isompana. Vauvajumppa kiinnostaisi, en ole ottanut niistä vielä selvää. Vauvauinnit on aina vkloppuina ja ollaan tosi usein reissussa, eli ei sovi sekään.
 
Suosittelen kovasti MLL:n perhekahviloita! Itse asun espoossa ja olen yhdessä kahvilassa vetäjänä:) mukavaa seuraa ja ohjelmaa+kahvia ja aamiainen. Nettisivuilta löytää tiedot missä perhekahviloita järjestetään! MLL järjestää myös muskareita, kannatta katsoa:)

Perhekahvilan lisäksi aletaan syksyllä käymään perhekerhossa (seurakunnan avoin kerho, eikä edes kuuluta kirkkoon:) ja esikoisella alkaa kunnan järjestämä kerho kahdesti viikossa ja sitten käydään vielä tenavajumpassa kerran viikkoon. Nämä siis isommille lapsille sopivia, mutt vauva tulee tietty mukaan paitsi tonne esikon omaan kerhon ajan mulla ja vauvalla on kahdenkeskeistä aikaa :Heartred ja esikoisella omaa aikaa

Meillä on lähistöllä myös avoimia päiväkoteja joissa on järjestettyä ohjelmaa ja asukaspuistot. Kannattaa rohkeasti mennä, jos on seuraa vailla! Mä oon saanut ihan huippuja mammakavereita noista paikoista :)
 
Oma perhe riittää pienelle pitkään kavereiksi. Eiköhän harrastukset ole enemmän vanhemmille mitä vauvoille. Toki yhdessä tekeminen lujittaa suhdetta, voi tuoda jotain ihan uuttakin perheeseen tai kehittää vaikkapa lapsen liikuntakykyä, miksei vanhemmankin... Mutta ei harrastuksista pienen vauvan kanssa ainakaan kannata stressata, että pakko olisi jotain olla.

Kehitystä tapahtuu vauvavuoden aikana niin paljon ja toisaalta eri tahtiin eri vauvoilla, että joillekin lapsille temperamentista ja luonteesta riippuen voi olla jopa enemmän rasitetta harrastuksesta mitä oletettua hyötyä.

Ekan lapsen kanssa kävin vauvauinnissa. Sen jälkeen olen käynyt vauvojeni kanssa uimassa ilman järjestettyä ohjelmaa. Oli kiva oppia tekniikat ja kikat ekan kanssa ihan virallisesti ja sitten seuraavien kanssa käydä uimassa kun perheen aikatauluun ja vauvan eloon & oloon sopi. Ollaan uintihullua porukkaa!

Yhden lapsen kanssa hurahdin värimuskariin. Sieltäkin toin ideat jatkossa kotiin. Voisin kokeilla myöhemmin jotain äit -lapsi - jumppaa, joku tanssillinen juttu olisi ihana. Kantoliinassa toki vaikka vatsatanssi sujuu kivasti. Pikkuvauvan kanssa se on tosi hauskaa ja erittäin hyödyllistä sekä lempeää lihashuoltoa itselle ja vauvalle (etenkin koliikkityypeille).

Mammakahviloita en harrasta, ystäväpiirissä ei tällä hetkellä pikkuvauvoja ole kenelläkään. Elämä on muutenkin usean lapsen kanssa nyt erilaista, että en kaipailekaan vauvaseuraa IRL. Ehkä se oli vähän eri ekan lapsen kanssa. Vaunulenkkini tykkään hoitaa yksin, en jaksaisi jutella mun hiljaisina luksushetkinä kenenkään toisen mamman vauva-arjesta.
 
Meillä lähinnä lauletaan, se on mulle sellainen vakiratkaisu, jos en keksi höpöteltävää lapselle tai jos tarvitsee rauhoitella. Saatiin onneksi nimiäislahjaksi lastenlaulukirja niin saa enemmän vaihtelua :D Syksyllä suunnataan vauvauintiin, muuten varmaan keksitään puuhaksi mitä milloinkin.
 
Me käydään vaunulenkeillä ja kaupungilla pyörimässä. Kahdella kaverilla tänä vuonna syntyneet vauvat, niin heidän kanssaan ollaan paljon tekemisissä, kun sama elämäntilanne. Kaikilla esikoinen vieläpä kyseessä.
Kotona ollessa sylitellään paljon, ollaan yhdessä lattialla lelukaaren kanssa ja isä-ihminen vetää aina iltajumpat jäbälle.
Muskariin varmaan mennään, kun jäbä isompi. Perhekahvilaankin pitäisi uskaltautua ehkä! Olen vähän ujo tapaamaan uusia ihmisiä, vaikka olenkin huomannut rutkasti avautuneeni tämän lapsen ansiosta - enää ei ahdista, kun tuntematon tulee kyselemään vauvasta tai meidän retrovaunuista (käytössä tosiaan vaunut, joissa jo veljeni ja minä olemme aikoinaan matkustaneet), vaan sitä osaa jo sujuvasti jutella niitä näitä kelle vaan.
 
Ei tietenkään ole mikään pakko olla harrastuksia. Meillä toi jumppa on ollut esikoisen mielestä ihan superkivaa, joten siellä on mukava käydä. Haluaisin että liikunta tulisi normaaliksi osaksi arkea jo pienestä pitäen, niin tuo jumppa on ollut ihan loistava ratkasu kun on sen 40minuuttia kerran viikossa. Meidän tyttö on mun kanssa kotona ja alkaa olla siinä iässä että kaipaa jo seuraa. Sitä ollaan saatu juurikin noista perhekahviloista ja kerhoista sekä tytölle että äidille. Mä taas tykkään jutella muiden äitien kanssa, joten aina innolla odotan seuraavaa kertaa. Vauvahan näitä ei osaisi kaivata, mutta kun me siellä käydään jokatapauksessa niin tulee siinä mukana:)
 
Ajattelin alkaa syksyllä käymään perhekahvilassa, muutettiin pari viikkoa sitten ja kaikki ystävät jäi toiselle paikkakunnalle, jospa siellä perhekahvilassa sitten tutustuisi uusiin ihmisiin ja pääsisi isosiskokin leikkimään toisten lasten kanssa. Esikoisen kanssa käytiin avoimessa päiväkodissa kerran viikossa ja mukavaa oli. Jos oli vaikka huonoja öitä takana, sai vertaistukea ja tajusi että samanlaista se voi olla muillakin. Ennestään en tuntenut sieltäkään ketään, mutta yllättävän nopeasti tutustui vaikka olen itse hieman hitaasti lämpiävää sorttia. :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: LMK
Perhekahviloihin/-kerhoihin mekin varmaan suunnataan syksyllä lähinnä esikoisen viihdyttämiseksi. Esikoisen kanssa kävin vauvatanssissa ja tapasin tuttuja äitejä vauvoineen, mutta nyt ei hakusessa ole niinkään vauvaharrastuksia vaan toimintaa ja isompien lasten seuraa esikoiselle.
 
En minäkään harrastuksia keksi vauvaa viihdyttääkseni vaan itseäni varten. Koti käy nopeasti ahtaaksi ja olo hylätyksi jos ei pääse aikuisseuraan riittävän usein. Pieni vauvahan viihtyy parhaiten siellä missä hänen huoltajansa on eikä tarvitse sen kummempia elämyksiä.
 
Mullakin on tavoitteena päästä syksyllä käymään edes jossain lapsitapaamisissa. Asutaan uudella paikkakunnalla, eikä tuttuja juuri ole, ainakaan sellaisia, joilla olisi pieniä lapsia myös. Vaunulenkeillä tykkään pääsääntöisesti kyllä käydä yksin ja pidän sitä omana aikanani (jos vauva suostuu nukkumaan), mutta muuten kyllä kelpaisi aikuisseura. Lähinnä olisi mukavaa, jos olisi tuolle esikoiselle saman ikäistä seuraa ja samalla pääsisi itsekin vaihtamaan kuulumisia jonkun kanssa.

Perhekahviloissa ym. vauvaharrastuksissa kävin jonkin verran esikoisen kanssa, ja kivaa vaihtelua ne olivat päiviin. En kyllä löytänyt yhtään pysyvämpää tuttavaa, kun käytiin niin satunnaisesti (esikoinen aivan omassa rytmissään ja usein oli päikkärit tai syöminen tms päällä kun olisi ollut ohjelmaa tarjolla). Tunsin myös, että ei se pelkkä äitiys yhdistä. Se on tietty hyvä pohja tutustua, jos on molemmilla vauvat sylissä ja sama elämänvaihe menossa. Mutta melkein paras tilanne on, jos jo ennestään hyvällä kaverilla on samanikäisiä lapsia, niin pääsee juttelemaan ihan muistakin asioista kuin lapsista, ja samalla se ihminen kuitenkin ymmärtää täysin kuinka ne lapset tällä hetkellä täyttää elämän aikalailla kokonaan niin ettei muuhun jää aikaa.
 
Ei olla vieläkään ei, mutta sen halusin sanoa, että olen huomannut kyllä vauvan pysyvän tyytyväisempänä kun välillä maisemat vaihtuu!
Jotkut vauvathan ovat sellaisia "haaveilijoita" jotka viihtyvät puupalikkaa tuijottaessa mutta meillä tuntuu olevan sellainen joka ei samaa kohta halua katsella. Harmi että äiti ei ole innokas vaihtamaan maisemaa mutta onneksi appivanhemmat asuu lähellä niin sielläkin jo riittää uusia ihmetyksen aiheita... tai sitten tyttö on vain vieraskorea :hilarious:

"Harrastuksista" varmasti onkin jo tässä vaiheessakin mukavaa hyötyä :grin
 
Juu, tuo meidänkin tyyppi on selkeesti tyytyväisempi, kun pääsee vähän neljän seinän sisältä pois :) Joskus vois olla ihan jees semmonen palikan tuijottelukin... melko paljon tuota herraa saa nimittäin viihdyttää pitkin päivää :hungry: Saattaa juu leikkiä kauankin jonkun lelun kanssa, mutta lopulta menee totaalisesti hermo ja sitten äitin pitää mennä väliin vähän rauhottelen tilannetta:nailbiting::nailbiting:

Äh, ärsyttävä tabletti... laittelee tuplahymiöt ja sitten ei anna poistaa niitä :shifty:
 
Meidänkin poika taitaa tykätä kun ympärillä tapahtuu! Onneksi naureskelee pitkiä pätkiä myös isin ja äitin naamoille :D Mennään syyskuussa vauvauintiin, ja varmaan testataan mll:n muskariakin jossain kohti.

Täällä on tänään supermutsipäivä. Väsyttää, ja kun olen melkoisen innokas penkkiurheilija, erityisesti yleisurheilun suhteen, on aamu mennyt lähinnä laiskasti lelua lapselle heilutellen ja telkkaria tuijotellen :D Yleensä ollaan varsinkin alkupäivistä lähinnä laulettu ja leikitty yhdessä, joten tuskinpa lapsi tästä laiskasta aamusta pilalle menee!
 
Hellis, mekin saatiin paikka vauvamuskarista. Tehän asuitte kans Tampereella, vai pettääkö muisti? Missä muskarissa te tuutte käymään? Me päästiin työväenopistolle :D
 
Ihana olis just joku muskari, vaan tuntuu et nyt aika menee muuhun, lasten kouluihin ja pojan jalisharkkoihin/jalkapalloreissuihin. Mutta ehkä tässä jotain keksitään, joku jumppakin vois olla kiva. Tyttö tykkää yhteisistä jumppa hetkistä :love7
 
Mää hommasin nyt sellasen leikkikaaren kun välillä idikset loppuu vauvan viihdyttämisen suhteen. Hyvin on itsensä maksanut jo nyt takaisin. :D Sille välillä kiljutaan innosta ja höpötellään hirveen pitkät tarinat. Toimii hyvin kun haluaa hetken tehdä jotain vauvan-mielestä-ei-niin-viihdyttävää, mut esim. tiskikoneen tyhjennys/täydennys, kahvinkeitto, pyykkien laittaminen kelpaa ihan mainiosti.

Me ilmottaudutaan vasta ensi keväänä muskariin, ollaan ostamassa talo maaseudulta niin on muutto edessä ja onhan tuo aika pieni vielä ymmärtääkseenkään moisen päälle. Siihen asti saa tyytyä mun veivaamiin lasten ikihitteihin - niinku "Vaarilla on saari". MLL:n kortti on jo valmiiksi lompakossa kerhoja sun muita varten. :>
 
Mangusti, me mennään Pirkanmaan musiikkiopistolle. Voi kuinka olis ollu kiva, jos oltaisiin osuttu samaan muskariin! :)
 
Takaisin
Top