Mitä on köyhyys?

[Aaltokukka]

@Kipuna juuri tuota hain itse takaa, että minusta sen valtion tarjoaman avun tason ei tarvitsisi olla siellä yksiöissä ja ravintoloissa syömisessä vaan soluasumisessa ja kotiruoka-aineiden saamisessa.

Meillä on Suomessa todella heikko taloudellinen tilanne, jota verojen nosto ei tule helpottamaan. Ihmisillä ei ole varaa ostaa etenkään kalliimmalla jolloin yritysten ei kannata investoida. Menemättä tuohon sen kummemmin niin tosiasia on se ettei meillä yksinkertaisesti ole varaa tarjota opiskelijoille keskituloisen työssäkäyvän ihmisen elintasoa.

Olen ehdottomasti sen kannalla, että opiskelijoita ja pienituloisia pitää tukea, mutta minusta on kommunistinen ajatus, että kaikilla pitäisi olla sama elintaso riippumatta siitä missä elämäntilanteessa on ja mitä elämässään tekee ja sellaista en itse kannata.

Hyvin pitkälti olen samoilla linjoilla kuin mitä sinäkin @Pilkki24 tuosta kommunistisesta ajatuksesta kaikille kaikkea samanverran. Siihen meillä ei vain ole varaa.
Itselle todellinen köyhyys on toistaiseksi jäänyt kokematta, kiitos kotoa opittujen ennakointitaitojen myös rahan käyttöön liittyen sekä hyvän terveyden, jotka yhdessä ovat mahdollistaneet myös suht kalliidenkin harrastusten harrastamisen esim lisää töitä tekemällä.

 

[Lya M.]

Mutta nämä opiskelijat asuvat yksiössä, minkä kyllä pistän kategoriaan itseaiheutettu köyhyys. Jos raha ei riitä perustarpeisiin, niin sitten pitää tinkiä ylellisyyksistä. Tai ehkä olen pudonnut kelkasta enkä ymmärrä oman yksiön tärkeyttä. Vastikään kuulin kun suurperheessä kasvaneen tytön päiviteltiin joutuneen jakamaan huoneensa siskojensa kanssa. Luulin että se on ihan tavallista ja oma huone luksusta.

Minä asuin myös jonkin aikaa solussa, mutta ei siitä tullut mitään, kun yksi eli kuin pellossa, häiriköi toisten nukkumista möykkäämisellään.
Ja tämän äiti kävi siivoamassa tyttärensä huoneen ja meidän kylppärin…

Jaksoin vuoden, kunnes sain isäni tuttavan kautta halvan yksiön.
Koko opiskeluajan kävin osa-aikatyössä, jotta sain kustannettua asunnon ja elämisen. Opiskelija-ruokalat olivat tosi edullisia. Silti valmistuin tavoite-ajassa.

 

[syllogismi]

Kiinnostaisi linkki artikkeliin, johon koko tämä ketju ja siinä tehdyt varsin tuomitsevat kannanotot ventovieraiden nuorten elämästä perustuvat.

Itselleni ajatus soluasumisesta tuntemattomien kanssa on ja on aina ollut täysin sietämätön, onneksi tulen sen verran etuoikeutetuista lähtökohdista ettei siihen ollut tarvetta.

 

[Kyfi7]

Opiskelijana Helsingissä 2009-2014 opintotuki+asumistuki oli noin 480e/kk, siitä soluvuokra noin 250e (jossa vesi ja netti), muutama kymppi sähköön ja puhelinlaskuun, ja loput elämiseen. Hyvin riitti ja säästöönkin jäi kymppejä kuukausittain. Opintolainaa en nostanut enkä töitä juurikaan tehnyt kuin satunnaisesti. En kokenut olevani köyhä, vaan se kuului opiskeluelämään. Nyt aikuisena, kun tienaa x10 tuosta, niin tuo tuntuisi köyhältä.

 

[Meliora]

Enpä itsekään opiskeluaikana koskaan kokenut olevani köyhä. Olin töissä kesät ja näillä säästöillä sitten pärjäsi lukuvuoden ajan ihan hyvin ilman, että tarvitsi käydä töissä opintojen ohella tai juurikaan nostaa lainaa. (Opintojen loppuvaiheessa aloin kyllä myös käydä töissä opintojen ohella sekä kesätöissä sai jo siinä vaiheessa hyvää palkkaa.) Asuin aluksi solussa ja tämä oli ihan kivaa aikaa, sattui ihan mukavat kämppikset. Toki olisin muuttanut suoraan yksiöön, jos olisi ollut varaa. Jossain vaiheessa tuli tämä opiskelijoiden yleisen asumistuen piiriin siirtyminen ja sittenpä sitä olikin varaa muuttaa yksiöön, ja muutinkin.

 

[Saaruski]

Tosi mielenkiintoista keskustelua ja hyviä näkökulmia. Tuli mietittyä omia opiskeluaikoja. Meillä oli vuoden ikäinen lapsi kun muutettiin opintojen perässä uudelle vieraalle paikkakunnalle. Pääsimme perhe-opiskelija asuntoihin. Rahaa ei liiemmin ollut mutta pärjättiin ja oltiin säästeliäitä. Voi niitä aikoja. Sitten kun pääsi töihin ja sai ekan palkan; ei sitä voinut uskoa. Köyhän säästäväisen identiteetti oli niin lujassa ettei sitä uskaltanut ostaa kaupasta mitään kallista. Vasta kolmannen palkan tultua sitä alkoi ymmärtää, että mähän voin ostaa täältä kaupasta ihan mitä halun ruoaksi. Ja tehdä vaikkapa pizzan viidellä täytteellä! Ja se oli luxusta. Pistää ajattelemaan tätä omaa elintason nousua ja nöyrtymään.

Etten toista samaa mitä täällä on jo mainittu ja yritän vastata kysymykseen "mitä on köyhyys" opiskelijan näkökulmasta, niin sanoisin, että jos ei ole varaa kunnon tietokoneeseen ja wordiin, niin opintojen eteneminen on todella haastavaa. Nykyään kun kaikki palautetaan sähköisesti. Tietokoneen ja netin puuttuminen veisi pohjan kaikelta ja veisi pois mahdollisuuden valmistua ja näin saada parempi elintaso.

En tiedä tarjoaako oppilaitokset opiskeluvälineet (tietokoneen koulun tietokoneluokassa, läppärin jonka saa viedä kotiin, tabletin jne) tai maksaako sossu toimeentulotuki asiakkaille nämä. Mikäli ei, niin sanoisin köyhyysloukun olevan valmis, jos sulla ei oo varaa läppäriin ja nettiin.

Aika jännä, että mä tulin tällaseen päätelmään. Minä joka inhoan tietotekniikkaa yli kaiken. Mutta jos puhuttais opiskelijasta ennen vuotta 2005, niin silloin köyhyyttä olisi varmaan perusasiat; ei varaa bussikorttiin, joka vie kampukselle. Ei varaa syödä koulun ruokalassa.