Itse ainakin jo kun aikoinaan esikoista yritin huomasin, että täällä tulee jaettua asioita, joista ei koskaan puhuisi ystävien tai sukulaisten kanssa. Mistä sellaisista asioista te puhutte täällä, mistä ette puhu kenenkään muun kanssa (paitsi ehkä lääkärin, neuvolahenkilökunnan tms kanssa).
En kerro ystävilleni millainen kuukautiskiertoni, milloin vuoto alkoi tai pohdi ruumiintoimintoja siinä mielessä että onkohan nyt ovis tai oisinkohan raskaana. Raskaudesta kerroin myös täällä ennen kuin kenellekään muulle kuin miehelleni. En ole kertonut ylipäätään vauvan yrityksestä juuri kenellekään. Sitten toki lapseen ja lapsiperhearkeen liittyy paljon asioita, joita ei tule jaettua ystävien/kaverien kanssa sillä suurin osa on lapsettomia eikä heitä siis todennäköisesti kiinnostaisi kuunnella lapsijuttuja niin paljoa kuin mitä täällä olen kirjoittanut.
En kerro ystävilleni millainen kuukautiskiertoni, milloin vuoto alkoi tai pohdi ruumiintoimintoja siinä mielessä että onkohan nyt ovis tai oisinkohan raskaana. Raskaudesta kerroin myös täällä ennen kuin kenellekään muulle kuin miehelleni. En ole kertonut ylipäätään vauvan yrityksestä juuri kenellekään. Sitten toki lapseen ja lapsiperhearkeen liittyy paljon asioita, joita ei tule jaettua ystävien/kaverien kanssa sillä suurin osa on lapsettomia eikä heitä siis todennäköisesti kiinnostaisi kuunnella lapsijuttuja niin paljoa kuin mitä täällä olen kirjoittanut.
Kurjaa ettet ole päässyt keskustelemaan asiasta missään muualla kuin täällä. Voimia, toivottavasti löydät täältä tuen ja saat seuraavan lapsen syliin asti. 
Joskus sanoin kaveriporukassa ääneen, että mulla on krooninen vauvakuume, ja sain osakseni kauhistuneita huudahduksia siitä, miten mä jaksan ja ei kai enää ja miten pieniä nämäkin vielä on. Ei hirveesti tee mieli kertoa, että ihan oikeasti tahtoisin sen kolmannen 
