Mistä olet viimeksi ollut ylpeä lapsessasi?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Ollaan välillä epäsuomalaisen avoimesti ylpeitä lapsistamme. Ovathan he kaikki meidän kullannuppuja, joissa on ylpeydenaihetta, vaikka välillä koettelevat hermojaan. Voitte kertoa niin isot kuin pienemmätkin ylpeyden aiheet. :)

Tällä äitillä tuli kyyneleet silmiin ylpeydestä eilen lapsen päiväkodin joulujuhlassa. Meidän vieraita ujosteleva poika, joka oli vielä syksyllä päiväkotiin mennessä arka esiintyi siellä niin reippaana ja rohkeana. :Heartred Päiväkodin aikuiset oli valmistelleet aivan ihanan joulujuhlaesityksen ja lapset jaksoivat upeasti vaikka oli yllättävän pitkä ja kaikki sai esiintyä useamman kerran. :happy:
 
Minulla ylpeydenaiheet ovat olleet vielä lähinnä pojan kehitysvaiheisiin liittyviä. Viimeisimpänä oli se, kun tämä 1v3kk on selvästi oppinut yhdistämään erilaisia asioita keskenään. On hoksannut, että hattuja voi olla erilaisia, ja että hattu laitetaan päähän. Osoittaa siis omaa päätään, kun näkee esim. hatun kuvan jossain, ja alkaa etsiä hattua, jonka voisi laittaa päähän. Eilen kyllä tunsin myös pientä ylpeyttä, kun poika oli päiväkodissa tietysti ohjaajien avustuksella tehnyt paperista joulukuusen ja puulastasta tontun :Heartred
 
Olen kovin ylpeä lapsosista siinä että miten mahatavasti ottaavat kanssa ihmiset huomioon!
Esikoisesta eritoten kun mulle tehtiin steri ja luonnollisesti haavan paranemis vaihe tehnyt kipiää enkä ole niin nopsaan ennättänyt ton meidän 1,5v perään (kova tekemään ilkeyttä) niin tämä meidän esikoinen on ottanut paimentajan roolin hoitaakseen! Ja auttanut muutenkin äitiä todella paljon:Heartred
 
Meillä myös ylpeydenaiheet liittyvät pojan, 13 kk, kehitykseen. Hän oppi pari viikkoa sitten saman aamun aikana kävelemään ja sanomaan "äiti". Nyt sitä mennään jo, kuin oltaisiin aina kävelty. :happy:

Olen myös ylpeä siitä, miten iloinen ja sosiaalinen poikamme on. Menee rohkeasti leikkimään vieraiden lasten kanssa, ottaa kontaktia ihmisiin kylillä ja nauraa paljon.

Ihana aihe, kaikki vaan kehumaan lapsiaan! :Heartred
 
Viime aikojen ylpeydenaiheita ikäjärjestyksessä :) :

1 v 4 kk: Miten hienosti hän antoi laittaa silmätipat tulehduksen jyllätessä! Ei potkinut tai huitonut yhtään, oli vain tyynesti paikoillaan kuin olisi ymmärtänyt että lääke auttaa vaikka ikävältä tuntuukin. :Heartred

3 v: Miten hienosti hän osaa olla hiljaa pikkusiskon nukkuessa nyt, kun hän ei itse enää nuku päiväunia. Tämä lapsi on varmasti äänekkäimpiä tietämiämi, mutta siskon nukkuessa hän on ihan hissukseen ja puhuukin kuiskaten.

6 v 11 kk: Meillä oli eilen esikoulun vanhempainkeskustelu, ja saimme kuulla pelkkää hyvää eskarilaisestamme. Kuinka sosiaalinen hän on ja leikkii kaikkien kanssa, kuinka innostunut kaikesta ja kuinka helppo hänen kanssaan on olla. Ja esikoulun oppimissuunnitelman tavoitteissa hänellä oli kaikissa noin 30:ssa kohdassa rasti parhaimmassa mahdollisessa kohdassa lukutaitoa lukuun ottamatta (hän ei siis vielä lue kuin ihan vähän). :)

9 v: Bonustyttärellä oli myös arviointikeskustelu eilen, ja myös hänestä sanottiin pelkkää hyvää. Fiksu ja ahkera oppilas, joka ottaa muut huomioon. :)
 
Tänään aamulla olin tosi ylpeä eskarilaisesta, joka kertoi laulaneensa keskellä yötä itkeskelleelle 3-vuotiaalle pikkuveljelleen niin kauan että tämä rauhoittui ja nukahti uudelleen. :Heartred 3-vuotias on vasta muuttanut veljen kanssa samaan huoneeseen, ja ennen muuttoa isoveli oli huolissaan, saisiko nukuttua, jos pikkuveli on kovin levoton yöllä. Nyt sitten rauhoitti pikkuveljensä laulamalla. :)
 
Tänään meidän tytär riisui ihan itse haalarinsa pyydettäessä! Yleensä äiti joutuu vähän auttamaan :)
 
No meillä taasen tuo 3v 3kk typykkä on ruennu pukemaan ihan itse kaikki talvirensselit ylleen! :happy: käsineissä ja hatun naruissa tarviaa vähän jeesiä, mut muuten pukeutuu itse. Tää on siis tullu ihan lähipäivinä :)
Helpottaa kummasti omaa elämää kun enää ei tarttee pukea kun tuo vauva vaan pihalle.
 
Tuli tänään kuopusta päiväkotiin saattaessa mieleen tämä ketju. Näköjään on jo "vähän" vanhempi, mutta nostetaanpa, kun onhan se ihana kehua omaa lastaan. 😊 Mistä te olette viime aikoina olleet ylpeitä lapsissanne? Onnistuiko jokin uusi juttu tai ovatko he jossain mahdottoman taitavia, reippaita tai muuten vain ihania?

Kuopuksesta olin aamulla ylpeä, kun puki reippaasti itse. Sormikkaistakin meni toinen ihan itse oikein päin ja hupparin vetoketjukin meni omin avuin kiinni. Sitten vielä ajeli reippaasti ja nätisti päiväkodille potkupyörällä. 🥰

Esikoisesta olen ylpeä, kun viime aikoina on leikit sujuneet niin nätisti kuopuksen kanssa. (Esikoiselle tästä erityisesti kiitosta, kun usein on kovin mustis ja pikkuveli vain ärsyttää ja nyt ottaakin toisen mukaan leikkiin ja ohjaa nätisti.) Majankin tehnyt monesti pienen iloksi. 😍
 
Oon vähän väliä ylpeä jostakin. Neidin rohkeudesta. Sosiaalisuudesta. Siitä miten hyvin ottaa toiset huomioon. Aurinkoisuudesta.

Tiedän olevani puolueellinen todetessani tämän, mutta usein sitä vaan tulee ihmeteltyä, että miten ihana ja täydellinen tuo pieni ihminen voikaan olla. Vaikka toki hänessäkin haastavammat piirteensä. Mutta jotenkin on sellainen olo, että kunhan me ei vain kusta kasvatusta täysiin, niin tuollainen likka tulee saavuttamaan elämässään vielä vaikka mitä.
 
Oma 4-v lapseni auttaa ulkomailta tullutta lasta suomen puhumisessa. ( sanoivat tämän päiväkodissa) Tämä johtuu kuulema siitä, että lapsellani on todella laaja sanavarasto.

Sama lapsi yrittää sitkeästi opetella pyöräilemään ( ilman apupyöriä)

Oma 10v-lapsi taas saa koulusta pelkkiä kymppejä ja 9,5 numeroita. Ja on jo todella itsenäinen.
 
Mie saan olla ylpeä, kun pystyn käymään ulkona syömässä meidän taaperon kanssa. 😊 Istuu nätisti tuolissaan ja maistelee innolla uusia makuja ja "seurustelee" muiden kanssa. On vauvasta asti kulkenut mukana joka paikassa ja hyvin vähän ollut vauvanakaan ongelmia kahviloissa ja ravintoloissa. 😊 Ihana lapsi. ❤️
 
Mie saan olla ylpeä, kun pystyn käymään ulkona syömässä meidän taaperon kanssa. 😊 Istuu nätisti tuolissaan ja maistelee innolla uusia makuja ja "seurustelee" muiden kanssa. On vauvasta asti kulkenut mukana joka paikassa ja hyvin vähän ollut vauvanakaan ongelmia kahviloissa ja ravintoloissa. 😊 Ihana lapsi. ❤️
Meilläkin kumpikin söi ihan kaikkea - mutta sitten tuli se ensimmäinen uhmaikä, minkä jälkeen/aikana tuli se nirsoiluvaihe.

Esikoisella (nyt 10v) nirsoiluvaihe on jäänyt päälle. Sotkee lähes joka ruokaan ketsuppia, mikään muu ” mauste” ei kelpaa. Nuorempi ( nyt 4v) ei onneksi ole niin hankala.

Ravintoloissa ovat aina osanneet käyttäytyä nätisti. Meilläkin siihen on opetettu jo ihan pienenpienestä alkaen.
 
Meilläkin kumpikin söi ihan kaikkea - mutta sitten tuli se ensimmäinen uhmaikä, minkä jälkeen/aikana tuli se nirsoiluvaihe.

Esikoisella (nyt 10v) nirsoiluvaihe on jäänyt päälle. Sotkee lähes joka ruokaan ketsuppia, mikään muu ” mauste” ei kelpaa. Nuorempi ( nyt 4v) ei onneksi ole niin hankala.

Ravintoloissa ovat aina osanneet käyttäytyä nätisti. Meilläkin siihen on opetettu jo ihan pienenpienestä alkaen.
Helpottaa kummasti sosiaalista elämää, kun voi ottaa lapsen mukaan. 😁 Meillä on hoitajat sen verran vähissä, että pakkokin käydä lapsen kanssa ulkona, jos haluaa käydä.
 
Takaisin
Top