Missä asennossa synnytit?

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Lyhyesti ja ytimekkäästi, missä asennossa synnytit? Tai saitko jopa vaihtaa kesken synnytyksen asentoa? Saa toki kertoa miellyttikö synnytysasento ja muuta mitä tulee mieleen. :)

Itse jouduin ponnistamaan perinteisesti selälläni, koska vauva oli perätilassa. (Ainakin kätilö sanoi ettei ole muita vaihtoehtoja perätilan takia. Paitsi sektio, mihin kyllä lopulta jouduttiin.) Jos saan toisen lapsen ja saan valita synnytysasennon haluan ehdottomasti kokeilla jotain muuta. Varsinkin kun tuossa asennossa lonkan/lantionseutu kipuili. :meh:
 
Kaikki viisi on tulleet puoli-istuvassa. Ponnistukset on olleet ekaa lukuunottamatta niin nopeita, ettei siinä paljoa asentoa ole vaihdeltu (18min, 4min ja 3*alle 1min). Niin no joo, kolmosta aloin punnaamaan kyljellään mutta käännyin itse selälleni ja vitosta aloin ponnistaa istuen pyörätuolissa, tai lähinnä yritin pitää vauvan vielä sisällä ettei synny tautiseen päivystykseen tai hissiin :hilarious:
 
Esikoisen synnytin puoli-istuvassa asennossa, siinä tuli pusattua poikaa ulos yli tunnin verran. Kuopusta aloin ponnistamaan ensin kyljellään, jäi pientä ’pelkoa’ puoli-istuvaan asentoon kun esikoista synnyttäessä multa murtui häntäluu. En tykännyt ponnistaa kyljellään ja tuntui etten saanu kunnon otetta siihen asentoon, kätilön ehdottamana kokeilin sitten taas puoli-istuvaa asentoa ja siinä ponnistin loppuajan. :)

Jos joskus tulevaisuudessa pääsen synnyttämään uudestaan, niin olis kiva kokeilla asentoa jossa painovoima apuna.
 
Selälläni sängyllä puoli-istuvassa asennossa. Kyllä kätilö kysyi, haluanko jonkun toisen asennon, ja pidin häntä seinähulluna, koska liikkuminen oli täysin mahdotonta. Lantio oli sen verran lasta täynnä, että jalkojen liikuttaminen oli täysin mahdoton ajatus, tuskin jalat olisivat minua kannattaneetkaan. Mitään puudutuksia ei ollut, ja lapsen tarjontakin oli hyvä, joten ihan itse sain valita. Ponnistusvaihe kesti vain kolmen supistuksen ajan, sitten lapsi oli jo pihalla, joten eipä siinä mitään olisi edes ehtinytkään tehdä.
 
Halusin kokeilla synnytysjakkaraa ja siinä ponnistelinkin lapsen pihalle :) eli istuen. Kätilö kertoi että jakkaralla synnytäessä 30min on max ponnistusaika koska asento tekee sen että alakertaan rupee kasaamaan turvotusta herkemmin kyseisessä asennossa eli meilläkin sitten oli tiedossa jos ei kaveri synny nopeammin niin olisi ollut asennon vaihto tiedossa tod näk sängylle joko kyljelleen tai puoli istuvaan asentoon, mutta onneksi ei tarvinnut :)
 
Mun ponnistusvaihe kesti tiheiden, mutta lyhyiden supistusten vuoksi kaksi tuntia. Aloitin polvillani pystyyn nostettua sängynpäätyä vasten, sitten olin molemmilla kyljillä ja lopuksi puolimakaavassa, kun voimat rupesi ehtymään. Mun supistukset tuntui vahvasti selässä ja mun mies painoi alaselkää minkä pystyi, mut tossa puoli-istuvassa asennossa oli mulla tosi hyvä olla ja punnertaa.
 
Perinteisimmässä mahdollisessa puoli-istuvassa asennossa siinä sängyllä.. Oli niin nopea tapaus ettei kerenny asentoja tai puudutuksia miettimään, äkkiä vain jalat tukitelineisiin(?) ja ponnistamaan :grin Itse en kokenut asentoa mitenkään epäluonnolliseksi (ei toki ole vertailukohtaa) kuten monet ilmeisesti kokevat, ihan hyvin voisin synnyttää uudestaankin niin..
 
Esikoiseni synnytin puoli-istuvassa asennossa ja koin sen todella luonnottomaksi ja ahdistavaksikin asennoksi. Kaksi seuraavaa synnytin kylkiasennossa, mikä tuntui paljon luontevammalta. Puoli-istuvassa asennossa tuntui kuin olisin menettänyt kontrollin itseeni ja tilanteen hallinnan, kun taas kylkiasennossa tunsin olevani "ohjaimissa" siinä mitä tapahtui. Hankala selittää, mutta puoli-istuvassa asennossa en haluaisi enää ikinä synnyttää.
 
Ensimmäisessä synnytyksessä A vauvan synnytin kylkimakuulla, joka tuntui itselleni hyvälle. B vauva piti ponnistaa puoli-istuvassa asennossa jalat telineissä sektioriskin takia. Olisi päästy heti leikkaamaan, jos olisi käynyt jotain. Asento oli hyvin epämukava ja koin sen haittaavan synnytystä.

Kolmannen synnytin puoli-istuvassa, koska siinä asennossa sykeanturi pysyi parhaiten paikoillaan, enkä myöhemminkään halunnut liikkua mihinkään suuntaan. Liikkuminen aiheutti järjettömiä supistuksia. Tällä kerralla asento oli itselleni ihan ok. Synnytys oli sen verran nopea ja keho ikään kuin oksensi vauvan lopulta ulos, ettei siinä juuri ehditty mitään asentoja edes miettiä. Olin ilokaasusta niin pöllyissä, ettei mikään olisi varmaan edes haitannut.. :D
 
Esikoisen ponnistin omasta toiveestani puoli-istuvassa asennossa. Olin tyytyväinen, ponnistusvaihe 16min.

Toisen lapsen ponnistin jakkaralla. Kokeiltiin ensin kyljellään ja seisten, mutta ne ei olleet lainkaan mun juttu. Ponnistusvaihe oli oppikirjamainen ja rauhallinen, 8min.

Kolmas syntyi myös jakkaralla ja vauhdikkaasti, 2min.:D

Neljäs syntynee elokuussa jakkaralla, toivottavasti, ellen pääse ammeseen kokemaan veteen synnyttämistä kun se on nyt mahdollista PHKS:ssa!!:)
 
Kyljellään sängyssä toista jalkaa itse ja kätilön avulla tukien. Mä olisin halunnut pystyyn mut piti vauvan sydänäänien heittelyn takia olla koko synnytys käyrillä ja maaten niin, ettei vauvan pää joudu paineeseen synnytyskanavassa (potalle nousu aiheutti laakean ja syvän sykkeiden romahduksen jonka jälkeen ei enää noustu).
Toivottavasti seuraava kerta on erilainen ja saa kokeilla jotain muutakin asentoa.
 
Kylkiasennossa synnytin, oli hyvä.
Olin toki haaveillut konttaus / jakkara / painovoima-apu yms. ja sängylle joutuminen oli ajatuksissani ehdoton ei. Mutta tositilanteessa kaikki kävi ja tuo kylkiasento oli tosi hyvä.
 
Puoli-istuvassa. Kätilö pakotti. Olisin halunnut synnyttää kontillaan ja niin aloitinkin, mutta ensin kätilö vaati sivuttain ja sen jälkeen puoli-istuvaan. Yritin takaisin kontilleen, mutta kiellettiin. En tykännyt, oli huono ponnistaa, en saanut kunnolla voimaa. Supistuksia tunsinkin paljon huonommin puoli-istuvassa, ei ollut mitenkään luontevaa. Jos seuraava kerta tulee, niin pidän kyllä oman pääni ja teen niin, kuin parhaimmalta tuntuu.
 
Ginger sanoi:
Puoli-istuvassa. Kätilö pakotti. Olisin halunnut synnyttää kontillaan ja niin aloitinkin, mutta ensin kätilö vaati sivuttain ja sen jälkeen puoli-istuvaan. Yritin takaisin kontilleen, mutta kiellettiin. En tykännyt, oli huono ponnistaa, en saanut kunnolla voimaa. Supistuksia tunsinkin paljon huonommin puoli-istuvassa, ei ollut mitenkään luontevaa. Jos seuraava kerta tulee, niin pidän kyllä oman pääni ja teen niin, kuin parhaimmalta tuntuu.
Click to expand...

Höh, olipa kurjaa. Oliko kätilöllä jotain perustetta toiminnalleen? Itse synnytin esikoiseni puoli-istuvassa asennossa, vaikka se tuntui tosi epäluontevalta, mutta se liittyi jotenkin vauvan sydänääniin (hän sai synnytyksessä keuhkokuumeen).

Kahdessa seuraavassa synnytyksessä sain ponnistaa kylkiasennossa, ja se oli todella paljon luontevampaa. Toivottavasti sinäkin saat tulevaisuudessa synnyttää valitsemassasi asennossa!
 
Jouduin synnyttämään perätilan vuoksi selällään jalat telineissä. Asento tuntui äärimmäisen epäluontevalta, mutta kyllä se siinäkin asennossa kuitenkin onnistui. Toivottavasti seuraavassa synnytyksessä pääsisi itse valitsemaan asennon... jos pääsen niin ei totisesti tule olemaan tuo sama asento.

Ginger sanoi:
Puoli-istuvassa. Kätilö pakotti.
Click to expand...

Kuulostaa tosi kurjalta! Jos vauvan tai äidin tila ei jotenkin tiettyä asentoa vaadi niin kyllä synnyttäjän pitäisi itse saada vaikuttaa asentoon. Ja jos tilanne tiettyä asentoa vaatii pitäisi synnyttäjälle selittää miksi näin toimitaan. Kun tietää syyn sille miksi tavalla x toimitaan on itsekin paljon helpompi hyväksyä epämukava tilanne.
 
Kyljellä. Se tuntui luontevimmalta ja sain hyvin kontaktia lihaksiin. Ponnistusvaihe oli hallittu ja kesti 17min. Jäi hyvä fiilis siitä.
 
Aluksi kontillaan sängynpäätyä vasten, mutta siinä alkoivat voimat hiipua ja vaihdoin asentoa kylkiasentoon ja se tuntui paljon paremmalta ja itselle sopivalta ja sai voimaa ponnistuksiin ihan eri tavalla.
 
Takaisin
Top