Minne synnyttämään?
- Ketjun aloittaja ginessa
- Aloituspäivämäärä
Emilia
Puuhakas puhuja
Kuopion KYSissä pikkuinen tulee syntymään. Olen tosin kuullut arveluttavia tarinoita synnyttäneiden osastosta vai miksikä sitä paikkaa nyt sanotaankaan [&:] Mutta kun valinnan varaa ei ole niin sinne mennään ja yritetään unohtaa kaikki kauhutarinat [:D]
Laitetaas lisäkyssäriä varsinkin ekakertalaisille.. Pelottaako/mietityttääkö synnytys? Minua ainakaan ei vielä pelota tai jännitä, jotenkin sellainen luottavainen mieli et minäkin selviän siitä jos miljoonat muutkin naiset ovat selvinneet. Mutta saas nähdä miten mietteet muuttuvat elokuun lähestyessä.. [;)]
Laitetaas lisäkyssäriä varsinkin ekakertalaisille.. Pelottaako/mietityttääkö synnytys? Minua ainakaan ei vielä pelota tai jännitä, jotenkin sellainen luottavainen mieli et minäkin selviän siitä jos miljoonat muutkin naiset ovat selvinneet. Mutta saas nähdä miten mietteet muuttuvat elokuun lähestyessä.. [;)]
Mä menen Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Ennen raskautta ajattelin, ettei musta ole ikinä synnyttämään sen kamalan pelon takia, tai että vähintään tarviin hirveesti apua ja tukea synnytyspelon hoitamiseen.
Nyt kuitenkin, kun viikkoja on 16, suhtaudun asiaan ihan eri tavalla. En ainakaan tällä hetkellä koe sitä kamalaa pelkoa, vaan suhtaudun odottavin mielin tulevaan koitokseen. Jopa mielenkiinnolla :)
Nyt kuitenkin, kun viikkoja on 16, suhtaudun asiaan ihan eri tavalla. En ainakaan tällä hetkellä koe sitä kamalaa pelkoa, vaan suhtaudun odottavin mielin tulevaan koitokseen. Jopa mielenkiinnolla :)
Sartzuli
Puuhakas puhuja
TAYS, ei oo paljon vaihtoehtoja. Mutta ihan mielellään mä sinne meen, en oo ainakaan mitään kamala sieltä kuullu!
Ja älkää kertoko jos te ootte kuullu[:D]
Synnytys ehkä vähän jännittää. Mul on sairaan alhanen kipukynnys ja kyyneleet tulee jo pienestäkin kivusta (riippuen tietenki paikasta ja olotilasta, varsinkin kotona miehen kanssa kaksin ollessa [:)] ).
Mä tuun siis luultavasti olemaan se synnyttäjä, joka haluaa kaiken kivunlievityksen mitä saa...
Vielä ei tosiaan varsinaisesti pelota, mutta mietityttää. Silti toivon ehdottomasti, että saan synnyttää normaalisti alateitse, vaikka joku sanoo, että leikkaus ei satu niin paljon jne. Leikkaushaava kuitenkin ilmeisesti paranee hitaammin ja onhan siinä paljon enemmän riskejäkin.
Että näin...
Ja älkää kertoko jos te ootte kuullu[:D]
Synnytys ehkä vähän jännittää. Mul on sairaan alhanen kipukynnys ja kyyneleet tulee jo pienestäkin kivusta (riippuen tietenki paikasta ja olotilasta, varsinkin kotona miehen kanssa kaksin ollessa [:)] ).
Mä tuun siis luultavasti olemaan se synnyttäjä, joka haluaa kaiken kivunlievityksen mitä saa...
Vielä ei tosiaan varsinaisesti pelota, mutta mietityttää. Silti toivon ehdottomasti, että saan synnyttää normaalisti alateitse, vaikka joku sanoo, että leikkaus ei satu niin paljon jne. Leikkaushaava kuitenkin ilmeisesti paranee hitaammin ja onhan siinä paljon enemmän riskejäkin.
Että näin...
Eemi03
Kommentoinnin ninja
Vaihtoehtojen puutteessa Vaasan keskussairaala on ainoa paikka mihin voin mennä.
Kauhukertomuksista: Mä olen sitä mieltä, että ei kannata uskoa mihinkään kauhukertomuksiin mitä eri synnytyssiraaloista on. Kyllähän aina jossain sattuu ja tapahtuu. Mutta pääasiallisesti varmasti Suomenmaalla synnytyssairaalat toimivat hyvin ja henkilökunta on osaavaa. Luottavaisin mielin vaan.
Synnytyspelosta: Mun käsitykseni on sellainen, että ei kannattaisi etukäteen hirveästi pelätä. Eikä kannattaisi etukäteen hirveästi suunnitella koko asiaa. kaikilla on tietysti toive, että synnytys menisi hyvin. Mutta se miten se loppujen lopuksi menee on ylemmässä kädessä. Mä ihmettelen enemmänkin kertomuksia siitä, miten jollakin on syynytys mennyt suunnitelmien mukaan kun siitä, että se ei ole mennyt. Sitä ei etukäteen tiedä miten se menee ja kun odotukset ei ole hirmuiset, ei petykkään niin pahasti. Kipeää se ottaa ihan jokaisella ja kestää oman aikansa. Ja jokainen on sieltä ulos tullut tavalla tai toisella.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että siinä jossain vaiheessa kyllä ajan ja paikan taju ja kaikki tahtoo vähän hämärtyä. Sitä ei pysty itse järjellä eikä millään muullakaan ohjailemaan. Kyllä se on luonto, joka sen asian hoitaa. Kaiken muistan jälkeenpäin mutta se, että siinä kului aikaa niin paljon, ei mitään käsitystä.
Sen verran täytyy kuitenkin ottaa takaisin tuosta luonnosta, että muistan hyvin omasta synnytyksestä kuinka jo ajattelin, että mä en jaksa enää, että mä en todella jaksa enää ponnistaa. Ja sit jossain vaiheessa tajusin et kukaan muukaan ei sitä ulos työnnä vaan se o mun tehtävä. Sillä ajatuksella mentiin loppuun. [:)][:)][:)]
Kipeää se tekee ja toivon, että tällä kertaa jäisi äänen käyttö vähän vähemmälle[;)]. Se on oikeastaan ainoa asia, jota jännitän, että osaanko olla yhtään hiljaisenpi[&:].
Kauhukertomuksista: Mä olen sitä mieltä, että ei kannata uskoa mihinkään kauhukertomuksiin mitä eri synnytyssiraaloista on. Kyllähän aina jossain sattuu ja tapahtuu. Mutta pääasiallisesti varmasti Suomenmaalla synnytyssairaalat toimivat hyvin ja henkilökunta on osaavaa. Luottavaisin mielin vaan.
Synnytyspelosta: Mun käsitykseni on sellainen, että ei kannattaisi etukäteen hirveästi pelätä. Eikä kannattaisi etukäteen hirveästi suunnitella koko asiaa. kaikilla on tietysti toive, että synnytys menisi hyvin. Mutta se miten se loppujen lopuksi menee on ylemmässä kädessä. Mä ihmettelen enemmänkin kertomuksia siitä, miten jollakin on syynytys mennyt suunnitelmien mukaan kun siitä, että se ei ole mennyt. Sitä ei etukäteen tiedä miten se menee ja kun odotukset ei ole hirmuiset, ei petykkään niin pahasti. Kipeää se ottaa ihan jokaisella ja kestää oman aikansa. Ja jokainen on sieltä ulos tullut tavalla tai toisella.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että siinä jossain vaiheessa kyllä ajan ja paikan taju ja kaikki tahtoo vähän hämärtyä. Sitä ei pysty itse järjellä eikä millään muullakaan ohjailemaan. Kyllä se on luonto, joka sen asian hoitaa. Kaiken muistan jälkeenpäin mutta se, että siinä kului aikaa niin paljon, ei mitään käsitystä.
Sen verran täytyy kuitenkin ottaa takaisin tuosta luonnosta, että muistan hyvin omasta synnytyksestä kuinka jo ajattelin, että mä en jaksa enää, että mä en todella jaksa enää ponnistaa. Ja sit jossain vaiheessa tajusin et kukaan muukaan ei sitä ulos työnnä vaan se o mun tehtävä. Sillä ajatuksella mentiin loppuun. [:)][:)][:)]
Kipeää se tekee ja toivon, että tällä kertaa jäisi äänen käyttö vähän vähemmälle[;)]. Se on oikeastaan ainoa asia, jota jännitän, että osaanko olla yhtään hiljaisenpi[&:].
Josefina
Näppärä viestien naputtelija
Mulle ei kukaa ole kertonut mitään vaihtoehtoja minne mennä. Ystävä sanoi että Hyvinkää, Kätilöopisto tai joku muu on vaihtoehtona.. Jonka jälkeen hän haukkui hyvinkään ja yöisti kätilöopistoa.. että empäs tiiä.. varmasti on joka paikassa ihan yhtä kamala ja mahtava kokemus [8|]
Mun eka neuvola oli jotenki tosi suppee kun se nainen sano jo valmiiks että jatkossa sulla tulee olee joku muu tyyppi hänen tilallaan niin jotenki se vaan selitti kaiken sillee pääpiirteittäin ja nopeasti.. [&:]
Mutta eiköhän ajan kanssa kaikki selviä [:)]
Mun eka neuvola oli jotenki tosi suppee kun se nainen sano jo valmiiks että jatkossa sulla tulee olee joku muu tyyppi hänen tilallaan niin jotenki se vaan selitti kaiken sillee pääpiirteittäin ja nopeasti.. [&:]
Mutta eiköhän ajan kanssa kaikki selviä [:)]
Josefina, mun tietojen mukaan voit valita minkä tahansa HUSin sairaaloista jos HUSin alueella asut. Näin olen ainakin ymmärtänyt?
Itse menen synnyttämään naistenklinikalle. Synnytys ei etukäteen pelota mutta jännittää kyllä hiukan. Toivon kovasti niin kuin varmaan kaikki muutkin että kaikki menisi hyvin. Mutta mun suurin huolenaihe on tällä hetkellä että kun A saadaan ulos niin millä estetään B:n kääntyminen poikittain jolloin hänet pitäisi leikata ulos. Tästä on turha huolehtia ennakkoon mutta mietityttää silti. Toivottavasti tulevat samalla tavalla ulos molemmat.
Eemi03 kirjoitti hyvin synnytyksestä ja omat ajatukset ovat suurin piirtein samat. Reippaalla asenteella ja avoimin mielin niin hyvin se menee!
Itse menen synnyttämään naistenklinikalle. Synnytys ei etukäteen pelota mutta jännittää kyllä hiukan. Toivon kovasti niin kuin varmaan kaikki muutkin että kaikki menisi hyvin. Mutta mun suurin huolenaihe on tällä hetkellä että kun A saadaan ulos niin millä estetään B:n kääntyminen poikittain jolloin hänet pitäisi leikata ulos. Tästä on turha huolehtia ennakkoon mutta mietityttää silti. Toivottavasti tulevat samalla tavalla ulos molemmat.
Eemi03 kirjoitti hyvin synnytyksestä ja omat ajatukset ovat suurin piirtein samat. Reippaalla asenteella ja avoimin mielin niin hyvin se menee!
Hanibööki
Vauhtiin päässyt keskustelija
Vaasan Keskussairaala on tääläkin ainut vaihtoehto. Seinäjoelle on vähän liian pitkä matka,jollei sitten pakon edestä jouduta suunniteltuun sektioon.
Oon ollu 16 kesäisenä autokolarissa jossa lensin autosta pellolle ja auto pyörähti renkailleen päälleni.Näkyi vaan sääret takapyörän edestä. Lantio murtui kolmesta kohtaa ja painu kasaan. Silloin lääkäri sanoi että pitää ottaa hyvin selville pystyykö sitä sitten edes synnyttämään normaalisti,kun tuo toinen puoli lantiosta on vähän erimallinen ja alempana kuin toinen.
Tämä asia nyt vähän jännittää, mutta eiköhän siihenkin sitten saada jossain vaiheessa selvyys. Ja vähän jännittää tuleeko tää murtunut puoli kipeeksi kun pitäisi alkaa lantion levetä. Aika näyttää...
Ja niin mä olen jo pian pari vuotta kattonu kaikki mahd. vauva/synnytysohjelmat [:D]
Oon ollu 16 kesäisenä autokolarissa jossa lensin autosta pellolle ja auto pyörähti renkailleen päälleni.Näkyi vaan sääret takapyörän edestä. Lantio murtui kolmesta kohtaa ja painu kasaan. Silloin lääkäri sanoi että pitää ottaa hyvin selville pystyykö sitä sitten edes synnyttämään normaalisti,kun tuo toinen puoli lantiosta on vähän erimallinen ja alempana kuin toinen.
Tämä asia nyt vähän jännittää, mutta eiköhän siihenkin sitten saada jossain vaiheessa selvyys. Ja vähän jännittää tuleeko tää murtunut puoli kipeeksi kun pitäisi alkaa lantion levetä. Aika näyttää...
Ja niin mä olen jo pian pari vuotta kattonu kaikki mahd. vauva/synnytysohjelmat [:D]
Kätilöopistolle olen menossa. Valitsin sen, kun on lähinnä meitä ja Haikaranpesäkin kiinnostaa. Synnytyksessa episiotomia pelottaa eniten tai jos joudutaan käyttämään imukuppia. Supistuskipua en pelkää, mutta toivon ettei vauva kasvaisi meidän suvun normi 4.5kg painoon. Itse tosin olen ollut vain 3.5kg syntyessäni.
Scarlett, tutullani B-vauva käännettin vatsan päältä sen jälkeen kun A oli syntynyt ja syntyi sitten normaalisti alakautta (A oli pää alaspäin ja B poikittain päällä).
Scarlett, tutullani B-vauva käännettin vatsan päältä sen jälkeen kun A oli syntynyt ja syntyi sitten normaalisti alakautta (A oli pää alaspäin ja B poikittain päällä).
Sadutar
Jostain jotain jo tietävä
Mä olen menossa Kätilöopistolle, Haikaranpesään jätän hakemuksen rakenneultran jälkeen, mutta ei ole tosiaan takuita että sinne pääsee. Riippuu ihan tilanteesta. Ollaan menossa tuossa toukokuussa yksityiseen synnytysvalmennukseen, Jaana Cowasjin pitämälle hypnosynnytyskurssille. Mun lokakuussa synnyttänyt kaveri kävi sen miehensä kanssa myös ja kertoi sen olevan tosi hyvä. Hänen sivuiltaan voi katsoa lisää, mutta päämäärä on valmentaa vanhempia lempeään ja turvalliseen, luonnonmukaiseen synnytykseen. Siellä käydään läpi eri tekniikoita, jotka auttaa rentoutumaan synnytyksen aikana.
Mä en ota stressiä synnytyksestä, se menee kuitenkin todennäköisesti eri lailla kun on sen itse etukäteen ajatellut. Varmaan vähän kaikkeen pitää varautua, mutta tärkeintä on tietää, mitä synnytyksessä tapahtuu ja että myös mies (tai kuka synnytyksessä onkin tukihenkilönä) tietää mitä on tulossa ja miksi. Pyrin luonnonmukaiseen synnytykseen niin pitkälle kuin mahdollista, mutta tosiaan synnytyksen kulkua ei valitettavasti itse voi etukäteen päättää. Voin vain tehdä parhaani (ja mies) oman oloni helpottamiseksi ja rentoutuakseni, keinoja on monia.
Synnytys on kuitenkin niin luonnollinen, naisen keholle luotu tapahtuma ja naisella on ne voimat synnytyksen läpikäymiseen. Pelko vaan on useimmiten se asia, mikä laittaa kivun päälle, koska pelko saa kaikki lihakset (myös kohtulihaksen) kramppaamaan ja jumiin ja se jumitus nimenomaan luo/lisää kipuja. Rentoutus ja hengitys on mun mielestä tosi tärkeitä juttuja, sen takia haluan käydä niitä niin paljon läpi etukäteen.
Mä en ota stressiä synnytyksestä, se menee kuitenkin todennäköisesti eri lailla kun on sen itse etukäteen ajatellut. Varmaan vähän kaikkeen pitää varautua, mutta tärkeintä on tietää, mitä synnytyksessä tapahtuu ja että myös mies (tai kuka synnytyksessä onkin tukihenkilönä) tietää mitä on tulossa ja miksi. Pyrin luonnonmukaiseen synnytykseen niin pitkälle kuin mahdollista, mutta tosiaan synnytyksen kulkua ei valitettavasti itse voi etukäteen päättää. Voin vain tehdä parhaani (ja mies) oman oloni helpottamiseksi ja rentoutuakseni, keinoja on monia.
Synnytys on kuitenkin niin luonnollinen, naisen keholle luotu tapahtuma ja naisella on ne voimat synnytyksen läpikäymiseen. Pelko vaan on useimmiten se asia, mikä laittaa kivun päälle, koska pelko saa kaikki lihakset (myös kohtulihaksen) kramppaamaan ja jumiin ja se jumitus nimenomaan luo/lisää kipuja. Rentoutus ja hengitys on mun mielestä tosi tärkeitä juttuja, sen takia haluan käydä niitä niin paljon läpi etukäteen.
Tittuliini
Silmät suurina ihmettelijä
me mennään kans tampereelle TAYS saattaapi olla että ollaan siellä samaan aikaan sartzan ja heiskun kanssa heh.. ei mua ainakaan vielä pelota synnytys.. paitsi työkaverille kävi just sillain että vauva oli perätilassa eikä ne saaneet sitä kääntymään niin hän joutui synnyttämään sen alateitse.. eli vauva tuli sit kaksin kerroin sieltä..HUI! toivottavasti itellä kääntyis ajoissa..
Keski-suomen keskussairaalaan Jyväskylään, niinkuin aikaisemminkin.
Viljonka: kurjaa, että sinulla on huonoja kokemuksia sieltä[:(].
Itsellä vain positiivisia muistoja sieltä, lapsillani on ikäeroa n. 3,5v ja kummallakin kertaa on minulle "osunut" sama kätilö[:D] synnytyssaliin.
Viljonka: kurjaa, että sinulla on huonoja kokemuksia sieltä[:(].
Itsellä vain positiivisia muistoja sieltä, lapsillani on ikäeroa n. 3,5v ja kummallakin kertaa on minulle "osunut" sama kätilö[:D] synnytyssaliin.