Milloin kokeilla talvilajeja ensimmäistä kertaa?

Olen aika huono esimerkki lapsille, kun itse en pysty edes seisomaan luistimet jalassa, kun jalkoja särkee niin että itkettää. En tiedä johtuuko lättäjalasta? Ja sekä lumilaudalla, että suksilla olen kumossa heti. Kolme vasenta jalkaa. Olen sen sijaan panostanut lumiukkojen ja lumienkelien rakentamiseen, sekä pulkkailuun ja jättänyt luistelu ja suksihommat suosiolla muiden huomaan.

Lapset ovat aika kömpelöitä, eivätkä ekoilla yrittämällä ole onnistuneet täysillä nauttimaan, kun tasapainon kanssa on ollut ongelmia. Aina ilolla kuitenkin jaksavat taas yrittää kun seuraavan kerran ovat harjoitelleet. Esikoisen mielestä luistelu on kauniin näköistä.🥰
 
Kyllä nuo on tainnut sellaisilla kenkiin laitettavilla suksilla kokeilla 2 vuotiaasta eteenpäin, ihan päiväkodissakin isojen ryhmässä kaikki kenellä on omat välineet mukana hiihtää/luistelee. Osa lapsista siirretty isojen ryhmään 2,5 vuotiaana. Monollisia suksia ollaan hommattu 3 vuotiaille lapsille. Jäälle ollaan kotona myös menty vasta 3 vuotiaasta eteenpäin. 4 vuotiaana luistelu on sujunut kaikilla jo hyvin.
Laskettelemaan (lumilaudalla) ollaan viety vasta 7 vuotiaana.
 
Minä lainasin juuri kirjastosta kenkien päälle vedettävät luistinterät. Lähellämme on luistelukenttä, joten isompi lapsi pääsee nyt kokeilemaan luistelua. Omia luistimia en halua vielä tähän hätään ostaa, kun ei tiedä miten paljon hän pitää luistelusta. Ainakin innoissaan on seuraillut muiden luistelua.

Ensisukset ovat myös mietinnässä ja niitä voisi myös kokeilla vielä tänä talvena. Aiempaa kokemusta lapsella ei ole muusta kun pulkkailusta.
 
Muokattu viimeksi:
Minulla on aikalailla kolmivuotiaat innostuneet talvilajeista. Kaksivuotiaskin on jotain kiinnostusta osoittanut, just sen verran et kiinnitettiin hetkeksi kenkiin sukset. Vähän aikaa laahusti niillä ja kyllästyi hommaan. Kolmi-nelivuotiaille alkaa jo kehittymään sen verran tekniikkaa että on hommattu sukset oikeilla siteillä. Täällä pohjoisessa kun lunta riittää ja hiihtokautta siis myös. Luistelun kanssa me ei olla ihan niin innokkaita oltu, kun lähimmälle kentälle pitäisi ajaa autolla. Suksilla kun voi suhata omassa pihassakin. :smiling-eyes:
 
Esikoinen oppi kunnolla luistelemaan vasta 7v. Johtui ehkä siitä, että en tykännyt luistelusta itse - kiitos liikunnanopettajani. Pikkuhokkareilla kokeiltiin joskus 4v, mutta siitä ei tullut mitään, kun harjoittelu ei ollut neidin juttu. Vaari opetti esikoisen hiihtämään ja siitä tykkää kovasti.

Juniori on vielä niin pieni ( vähän yli 2,5v) , että vielä en ole vienyt luistelemaan / hiihtämään.
Ja loppui täältä kelitkin.
 
Esimerkki auttaa kummasti motivoimaan hiihdon opettelussa, ja miksei luistelunkin. Esikoinen ei millään ymmärtänyt miksi jalkoihin sidottiin sukset ja niillä olisi pitänyt muka päästä liikkeelle. Ajan kanssa hän oppi ja innoistui hiihtämisestä, erityisesti mummon seurassa. Kotipihalla hiihtäessään hän sitten innosti nuorempia sisaruksiaan suksille ja totta kai laskemaan heti jyrkintä mäen tönöä alas.
 
Meillä 2,5v ikäisenä viime talvena kokeili hiihtämistä ja innostuikin siitä. Tänä talvena on odottanut että pääsee kokeilemaan luistelua niin pitänee varmaan luistimia alkaa etsiä 😁
 
Meillä ollaan aloiteltu luistelu siinä 2-3-vuotiaana. Sellaista räpiköimistähän se vielä tuossa iässä on eli lähinnä käyty jäällä kokeilemassa luistimilla seisontaa. Mutta n. 4-5-vuotiaana on molemmat jo osannut ihan ok. Esikoinen kokeili suksia varmaan ekan kerran 3-4-vuotiaana ja ihan muutaman kerran hiihti (päiväkodissa). Keskimmäinen ei ole tainnut ikinä kokeilla suksia, kun päiväkodissa ja koulussakaan ei ole tarvinnut hiihtää ja meillä ei ole ollut lähistöllä oikein paikkaa missä kokeilla. 🙈

Luulen, että tää nuorimmainen tulee olemaan veljiänsä parempi luistelija, koska hänen isänsä osaa sen taidon (ex ei osannut ollenkaan ja minäkään ole mikään maailman paras luistelija). Ja itse olen jo pari talvea haaveillut suksista eli sitten tulisi käytyä myös yhdessä lapsen kanssa hiihtämässä.
 
Olen kyllä sitä mieltä että liikunnan opettajilla pitäisi olla paljon vapautta suunnitella opetus paikallisten resurssien mukaisesti. Eihän se nyt niin voi mennä että kaikilla on sama määrä hiihtoa ja luistelua, vaikka kaudet ovat ihan eri mittaiset eri puolilla maata. Ja toisaalta hyödyntää seudun tarjontaa. Minulla vähän liikkumisen intoa katosi pallon/kiekon perässä juoksemiseen/luistelemiseen. En minä niitä sääntöjä muista edelleenkään, opettajan mieliksi sohin menemään. Minun lajini ovat olleet ihan jossain muualla, ja ne löytyivät vasta aikuisempana kun sai aikaa itse miettiä ja etsiä.

Mutta takaisin kasvatukseen ja edellisen pureskeluun, ehkäpä vanhempienkin rooli tässä on antaa maistiaisia ja mahdollisuuksia eri lajeista? Kyllä se lapsi sitten osoittaa kiinnostuksensa, ja häntä voi ohjata siihen suuntaan minne kiinnostus vie. Ja perinnöllisyys on siitä hauska juttu, että lapset saattavat kiinnostua samoista lajeista kuin vanhempansa, jos on vähänkin tuuria matkassa. Mikäpä sen mukavampaa siis jos kaikilta löytyy motivaatiota. :smiling-eyes:
 
Nepeta Cataria sanoi:
Olen kyllä sitä mieltä että liikunnan opettajilla pitäisi olla paljon vapautta suunnitella opetus paikallisten resurssien mukaisesti. Eihän se nyt niin voi mennä että kaikilla on sama määrä hiihtoa ja luistelua, vaikka kaudet ovat ihan eri mittaiset eri puolilla maata. Ja toisaalta hyödyntää seudun tarjontaa. Minulla vähän liikkumisen intoa katosi pallon/kiekon perässä juoksemiseen/luistelemiseen. En minä niitä sääntöjä muista edelleenkään, opettajan mieliksi sohin menemään. Minun lajini ovat olleet ihan jossain muualla, ja ne löytyivät vasta aikuisempana kun sai aikaa itse miettiä ja etsiä.

Mutta takaisin kasvatukseen ja edellisen pureskeluun, ehkäpä vanhempienkin rooli tässä on antaa maistiaisia ja mahdollisuuksia eri lajeista? Kyllä se lapsi sitten osoittaa kiinnostuksensa, ja häntä voi ohjata siihen suuntaan minne kiinnostus vie. Ja perinnöllisyys on siitä hauska juttu, että lapset saattavat kiinnostua samoista lajeista kuin vanhempansa, jos on vähänkin tuuria matkassa. Mikäpä sen mukavampaa siis jos kaikilta löytyy motivaatiota. :smiling-eyes:
Click to expand...
Olen samaa mieltä tuosta liikunnan opetuksen suunnittelusta. Minullakin motivaatio katosi aikoinaan koulussa siihen jatkuvaan pallopelien tyrkytykseen. Jollain toisella "traumat" ovat taas talvilajeissa tai jossain muussa liikuntamuodossa ainaisen tuputuksen takia. Kovin monipuolista tuo liikunnan opetus ei kyllä vaikuta olevan, toivottavasti tähän on tullut muutosta viime vuosikymmenistä. Ainakin eskarissa työskennellessäni näin sivusilmällä koulun liikunnanopetusta, eikä ero ollut kovin suuri entiseen. Pallopelejä, pallopelejä ja lisää pallopelejä.

Itse pidän luistelusta ja olen sitä harrastanutkin, joten sitä on helppo tarjota lapsille kokeiluun. Hiihdosta en ole koskaan pitänyt, mutta monipuolisen liikkumisen tukemiseksi kokeillaan nyt sitäkin.
 
Muokattu viimeksi:
Esikoinen taisi olla luistimilla varmaankin kahden vanhana. Nuorempi oli jo ennen kun oli edes yhtä vuotta. :'D Esikoisen kanssa hiihdeltiin ensimmäisiä kertoja kun hän oli 4. Nuorempi ei vielä ole hiihdellyt, on 2,5v.
 
Kaikkien kolmen kanssa on hiihdetty ja luisteltu sinä talvena, kun täyttivät kaksi vuotta, ennen tai jälkeen syntymäpäivän, joka kaikilla on talvella. Esikoinen oppi lajit nopeasti ja kaksi muutakin innostuivat, mutta tarvitsivat vähän enemmän aikaa harjoitteluun.

Itse olen ihan sunnuntaihiihtäjä, en kovin taitava, mutta tykkään. Luistelussa olen vielä huonompi, mutta tykkään silti.

Kilpaurheilijoita meistä tuskin koskaan tulee.
 
Muistaakseni kokeili 2,5v luistelua, siis lähinnä seisoskeli vanhemmasta tukea ottaen muutaman minuutin jäällä. 🤣 En muista enää hiihtikö myös ekan kerran tuona samana talvena, vaiko vasta 3,5v. Mutta hiihtoa myös metreistä kymmeniin metreihin, jolloin homma oli nähty ja lapsi tyytyväisenä valmis siirtymään muihin hommiin. 🤣 Me sitten hiihdettiin muutamaan kertaan n. parikymmentä metriä. 3,5v kävi ekan kerran laskettelemassa ja selvästi tykkäsi.
Nyt tänä talvena 4,5v. Kerran käyty luistelemassa, ei tunnu kiinnostavan kun liian vaikeaa. 😕 Hiihdetty ollaan muutaman kerran, nyt matkat jo jotain 200-300m. 🤣 Kerran vasta ollaan keritty laskettelemaan, mutta siinä lyhyessä ajassakin huomasi suuren kehityksen ja lapsi tykkää. 😊
 
Takaisin
Top