Milloin kerroitte uutisen? Ja kenelle ensin?

Ihan totta Arwen, ja sitä paitsi lapsi oppii kielen kuuntelemalla eli toisin sanoen oppii puhumaan niinkuin hänelle puhutaan! Puheen- ja kielenkehityksen kannalta ei todellakaan ole edullista, että lapselle lässytetään. Tottakai lapselle puhutaan toisella tavalla kuin aikuiselle, ja vauvojen kanssa aikuiset luonnostaan käyttää ns hoivapuhetta, joka taas on ihan muuta kuin lässytystä!! Tulipas palopuhe [:D] asia ärsyttää itseänikin ihan tuhottomasti!! Toinen ääripää on taas ne aikuiset jotka kohtelee lapsiaan kuin aikuisia. Lindexillä ihan oikeasti yksi äiti kysyi noin 5-6v tytöltä jostakin polvisukista että "onko nää liian seksikkäät?" [8|] siis ihan totta?!!? Mitä sen pikkutytön pitäisi seksikkyydestä ymmärtää?!!
 
Tällä suunnalla äiti tiesi jo ennen testiä. Olen kertonut hänelle muutenkin kaiken aina, on sitten ollut kysymys teiniajan miessotkuista tai vaikkapa vaatteista [:D] 
Testipäivänä mieheni oli töissä ja paras ystäväni tuli jännittämään kanssani. Ystäväni siis tiesi oikeastaan ihan ensimmäisenä. Sen jälkeen soitin tietysti heti miehelleni ja äitille. Myös isosiskolle oli pakko soittaa [:D] Hänen reaktionsa oli vain silloin vähän mitä oli, oli vähän poissaoleva, koska hän oli tullut silloin juuri hautajaisista, joissa haudattiin hänen ystävänsä 25 viikolla syntynyt pienokainen...... [:(] Unohdin sen asian, hieman jälkikäteen hävetti, kun soitin muistamatta asiaa...
Noniin, asiaan. Mieheni kertoi samana päivänä myös äidilleen, veljelleen ja kaverilleen. Minä halusin sen jälkeen salata asiaa np-ultraan asti, mutta se oli jo toivotonta. Mieheni kaveri kertoi asiaa eteenpäin, vaikka kiellettiin, niin että koko paikkakunnan nuoriso tiesi jo varmaan samana päivänä. Hieman ärsytti.. Varsinkin kun tuli näitä kommentteja "oliko se vahinko", "meinaatteko te SIIS IHAN OIKEESTI pitää sen" jne.. [>:] Vähän ennen np-ultraa kerroin isälleni ja hänen vaimolleen. Plus pikkusiskolle. Np-ultran jälkeen sitten äiti halusi soittaa omalle äidilleen ja minä kerroin äidin kahdelle siskolle, koska he ovat läheisiä minulle. Sen jälkeen kaikki ovat saaneet tietää ihan itsestään.
Tulipas pitkä tarina, halusin vain kertoa tarkasti [;)]
 
Kyllä mäkin nimenomaan kerroin miehelle ensimmäisenä. Joskus vuosi sitten oltiin tehty testi yhdessä, kun silloin oli vain tullut sellainen tunne. Negatiivisen testin jälkeen kuitenkin todettiin, että jos käärö tulisi, niin tulkoon, ja siihen jäi ehkäisystäkin aktiivisesti huolehtiminen...

Epäsäännöllisten menkkojeni kanssa en todellakaan ollut koskaan varma, että mistä on menkkojen puutteessa kyse. Jostain syystä ei miehellekään tullut mainittua niiden puuttumista. Sitten eräänä sunnuntaiaamuna huhtikuussa heräsin kuudelta ja oli vaan sellainen olo; onneksi oli testi kaapissa valmiina ja kävin tikkuun pissimässä. Heti tuloksen nähtyäni herätin sohvalle työ-yön jälkeen uuvahtaneen miehen ja kerroin.

Samana iltana tiedon sai mun 2 parasta ystävää, äitienpäivänä joskus vkolla 10 tai liki sitten kerrottiin perheille. Vkon 12 jälkeen asiasta on kyllä aikaslailla avoimesti kerrottukin sitten kaikille, minä aktiivisemmin kuin mieheni. Ja nythän tää tosiaan on jo ihan itsestäänselvyys kun mua kattoo :D
 
Heippa kaikki pitkästä aikaa!!!
Me kerrottiin tulevasta lapsesta heti ekan ultran jälkeen muutamalle ystävälle ja mieheni äidille ja muutamalle muulle läheiselle. Mun vanhempani ja siskot perh. saivat tietää seuraavana sunnuntaina, isänpäivänä (ultra oli maanantaina). Kaikille tieto tuli täytenä yllätyksenä, koska ei oltu koskaan puhuttu lapsen hankkimisesta tai edes mitään siihen suuntaan. Ehkä kaikki ajatteli että koska meillä on 3 koiraa niin ne on niitä meidän vauvoja... ja niinhän ne onkin[:D]



Mulla on yksi pieni kysymys kaikille: Kuinka ajoissa tai missä vaiheessa teidän mielestä pitäisi tai olisi kohteliasta kertoa pomolle olevansa raskaana??? Mä en ole vielä kertonut kenellekään työpaikalla.. Viikoja 13+3.
 
Toukka83: Mielestäni se riippuu aika paljon siitä, että millaista työsi on. Jos se on raskasta niin on varmaan ihan hyvä kertoa ajoissa, mahdollisimman pian jo, että työnantaja tietää antaa sellaisia tehtäviä, missä ei ole mitään vaaroja ja riskejä. Minä kerroin ainakin heti ekalla kolmanneksella, koska joudun työssäni nostella paljon raskaitakin tavaroita ja olenkin nyt saanut helpotusta sellaisista hommista. Myös jos on paljon neuvolakäyntejä sun muita, niin työnantajan on varmaan ihan hyvä tietää, että missä joudut käydä jatkuvasti. Tosin neuvolakäyntejä nyt taitaa olla normaalisti sen kerran kuukaudessa. Jos työ on helppoa ja ei-raskasta, annattaa varmaan kertoa kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun mahaa ei pysty enää peitellä. Kivempi, että työnantaja saa kuulla sinulta, eikä tyyliin juoruavilta ja epäileviltä työkavereilta... 
 
Itse kerroin joskus viikolla 13. Ensimmäisen ultran jälkeen. Olin ollut alkuraskaudessa sairaslomalla ja ajattelin, että työnantajan on hyvä tietää miksi. Koska selitykseni sairasloman syystä oli hieman epämääräinen ennen tiedon julkistamista. Ja muutenkin ajattelin kertoa heti kuin mahdollista, jotta työpaikalla osataan varautua tuleviin muutoksiin. Meillä kun työelämän suunnitelmia tehdään 1-5-vuoden sykleissä, niin en halunnut vastuulleni asioita, joita en ole hoitamassa edes ensi vuoden puolella.
 
Mä en ole kertonut vielä kellekkään muulle kuin omalle miehelle ja tietysti neuvolan tädille. Päätimme odottaa nämä kriittiset ensimmäiset viikot (nyt rv4+6), että ehkä sitten joulun alla on kiva "antaa" erikoinen joululahja mummeille ja kummeille ja tietysti meitin pappalle [:D]
 
Kerroin ensimmäisenä uutisen tietenkin miehelleni. Odotimme ensimmäiseen neuvolassa käyntiin joka oli viikolla 7. Sen jälkeen kerroin äidille ja jouluaattona isälleni. Osa kavereista arvasi kun jätin alkoholin kokonaan pois ja sanoin etten aio juoda tänä vuonna ollenkaan [:D]

Nyt olen raskausviikolla 11+2 ja olen kertonut jo melkeimpä kaikille tutuille. Se oli aika hyväkin idea. Saimme kaverilta pinnasängyn ja autoon istuimen ja ei maksanut edes paljoa. Eilen kävin ultrassa ja mieheni oli mukana. Näimme lapsen ensimmäistä kertaa ihan kunnolla ja sydänäänet kuului myös todella hyvin.. Olen hyvin onnellinen. Ei ole ollut ollenkaan raskauspahoinvointia. Rinnat vähän arat ja välillä mahaan sattuu pikkuisen.

Meni vähän ohi aiheen mut kaikki hyvin täällä suunnalla.
 
Kerrottiin joskus rv 8+0, ei enää malttanu olla hiljaa [:D]. Ihan ekaks kerroin muutamalle kaverille, sit siskolle, äitille ja sit isälle ja sen puolisolle [:)].


Rv 33+4 menossa
 
tein raskaustestin 27.7.2009 ja se oli negatiivinen, soitin gynelleni joka sanoi et odota hetki ja koita uudestaan ja soita jos ei tapahdu mitään. tein raskaustestin varhain aamulla klo 7 3.8.2009 ja testi oli positviinen! menin samana päivänä ostamaan pienet vauva sukat ja laitoin miehelleni viestin et pieni taivaanlahja tulossa. hän ei oikein ymmärtänyt mut sit annoin sukat ja siellä oli se positiivinen raskaustesti. mieheni ensireaktio oli "huh huh" ja sit hän meni sohvalle istumaan ja katsoi minua ylhäältä alas ja sitten hetken hän ilahtui kovasti!

(kerroimme heille elokuun lopussa ku olimme käyneet varhaisultrassa, jos muistan oikein)
kerroimme mun vanhemmilleni jotka asuvat ruotsissa kukkalähetyksen kautta. tilasimme ison kukkakimpun joka oli kiinni pienemmässä kukkakimpussa ja nalle mukana tekstillä: pieni nallekarhu viestin hiljaa kuiskaa: kahdesta on tulossa kolme.
vanhempani ilahtui tosi paljon!

mieheni vanhemmat ja siskot pyydettiin kahville ja olimme ostaneet kakun ja pienen lapsi koristeen sokerista. mieheni vei kakun pöytään ja oli hetken hiljaista ku he katsoivat kakkua ja sitten yks hänen siskoistaan kysyi: kuka on raskaana?!
ja sitten kaikille tuli tietty tippa linssiin
[:)]

sitten sai ystävät tietää raskaudesta ja työpaikalla
 
Tein yksinäin testin kotosalla ja plussan saatuani taisin soittaa ensin hämmennyksissäni miehelleni ja sitten parhaalle ystävälleni. Aika pian kerroimme molempien vanhemmille ja ystäville. Vanhempiani taisin kieltää kertomasta koko suvulle ennen kuin annan luvan. Muuten meillä on tapana jakaa ilot ja surut, joten en osannut pelätä että jos jotain tapahtuu. Ystävien ja läheisten tuki on ollut raskauden aikana korvaamatonta[:)]
 
Mä tein testin itekseni aamu 10 ja kun testi oli positiivinen,menin ekaksi herättämään isännän ja hän tokasi unessa,että "En mä nyt tiiä mitä toi tarkottaa.." sit sanoin,että "No se on positiivinen!! [:D]" sen jälkeen,kerroin koulussa muutamalle ystävälle. (En siis heti kailottanu megafoonilla,että "Mä olen raskaana!" [:D]) No sitten,kun olin jotain...hmm.. rv 4-5 kerroin äitille.
Isänpäivänä rv 12 reilu kerroin iskälle [:)] ja siitä sitten vanhemmat ja nää ovat kertoneet eteenpäin muille sukulaisille ja kaikki luokkalaisetkin tietää,että odotan vauvaa! [:)]
Ovat aina ihan innoissaan kysymässä vointia,vauvan vointia ja haluavat kokeilla vatsaa,että potkiiko! [:D]
 
Takaisin
Top