Milloin aiotte kertoa raskaudesta?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Onitus
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mun vanhemmille kerrottu heti ultran jälkeen maanantaina, ja olivat mun mielestä ihanan yllättyneitä ja iloisia toisesta lapsenlapsesta :)
 
Välillä tekis jo mieli kuuluttaa kaikille (mammakavereille, naapureille), kun kyselevät töihin menosta, et en mä siellä pitkään käy pyörähtää :wink Mutta sit oon kuitenki vaan ollu hiljaa. Ei jotenkin uskalla. Ehkä viimestään sit ru jälkeen :rolleyes:
 
Välillä tekis jo mieli kuuluttaa kaikille (mammakavereille, naapureille), kun kyselevät töihin menosta, et en mä siellä pitkään käy pyörähtää :wink Mutta sit oon kuitenki vaan ollu hiljaa. Ei jotenkin uskalla. Ehkä viimestään sit ru jälkeen :rolleyes:
Mulla on vähän sama, haluaisin kertoa, mutta en jotenkin uskalla. Meillä toki on np-ultrakin vasta perjantaina..
 
Monelta teillä sufi ultra on perjantaina? Sillä vaan kyselen, kun meilläkin on sillon ;)
 
Mun tekis mieki kans huutaa koko maailmalle, mut sit taas en kuitenkaa uskalla vielä :nailbiting: huomenna varmaa pitää serkulle kertoo ku meen pariks päiväks sen luokse
 
Tänään kerrottiin lapsille et äitin mahassa on vauva :) Ihanat reaktiot oli lapsilla ja eka kysymys suurin piirtein oli et millon se syntyy :) sit kyselivät et ihanko oikeesti siellä on vauva, potkiiko se, minkä kokoinen se on ja sen sellaisia kysymyksiä...
 
Mekin kerrottiin tänään lapsille :) Esikoinen oli ihan hölmistynyt, Toka kysy heti millon vauva syntyy ja minkä kokoinen se on nyt ja joudunko taas pitkäksi aikaa sairaalaan, Kolmonen tuli halimaan masua ja hoki vavvaa, Nelonen... no... Se ei vielä tajuu :grinOnneksi on jo isommille tuttua tämä pikkusisaruksen saaminen, niin ei mitään kamalaa shokkia tullut :) Vähän vaan mietityttää tuo, kun Toka on niin huolissaan että jos mä joudun taas pitkäksi aikaa sairaalaan ja jos vauva joutuu olemaan siellä kauan... Pitää vielä vähän hänen kanssaan keskustella asioista. Samoin esikoisen, luulen että häntäkin hieman asia pohdituttaa.
 
Me on kerrottu nyt lähimmille ystäville ja perheelle. Jos ja kun np-ultrassa on nyt kaikki hyvin, niin kerron sitten muillekin.

Tai sitten en :D jotenkin haluan vaalia tätä :rolleyes:
 
Nyt on kerrottu miehen vanhemmille ja sisaruksille. Kerroin myös veljelleni. Laitoin ultrakuvan pöytään ja sanoin, että sinusta tulee eno tammikuussa. Veli tuijotti kuvaa iloinen ilme kasvoilla ja sanoi, et nyt sää huijaat. Katsoi kuvaa uudestaan ja mua ja sit kai meni viesti perille, kun kapsahti kaulaan ja onnitteli kovasti :happy:

Ja eilen kerroin mun kolmelle ystävälle piiitkältä tuntuvan odottelun jälkeen. He olivat niin onnellisia meidän puolesta että siinä meinasi itsellekin itku tulla :Heartred Koittivat keksiä jo minille nimeä ja sanoivat, että poika tulee :p
 
Ihanaa kun otettu raskaus niin hyvin vastaan oikeastaan melkeinpä kaikilla :happy: Ihan korvaamatonta kun on hyviä ystäviä ja sukulaisia rinnalla tukemassa.

Mä kävin eilen töissä kertomassa, etten palaakaan syyskuussa, vaan jatkan hoitovapaata joulukuun puoleen väliin ja sitten jäänkin taas äippikselle. Oma esimies ei ollut paikalla, mutta hänen sijainen kovasti onnitteli ja kyseli vointia :) Vielä pitäs mun isovanhemmille ja miehen veljille kertoa, niin sitten voisi ehkä facessa julkistaa.
 
Mun pitäis kohta kertoa töissä uudelle esimiehelle. Jotenkin jännittää. Meillä on siis ensimmäiset kahden keskiset keskustelut vasta tulossa ja heti melkein pitäis pamauttaa :D

Mutta ajattelin, että kerron heti, niin asiat on selvänä :) Onneks hän on edes vähän tuttu aiemmilta ajoilta :)
 
Minnuu on ruennu kauheesti ahistaa tuo kertominen, en haluu kellekkään kertoo, viimoseks tekee mieli töissä käydä sanomassa et jään joulukuussa äippälomalle. No tuon onneks ehtii sit lokakuussa käydä vasta sanomassa, et en oo tulossa heinäkuussa -17 viel takas töihin...
Viikonlopun synttärit vähän mietityttää, muutama sellainen tulossa juhlii joka ei tiedä ja en tiiä kerrotaanko? En tiiä miks tää ny on ruennu ahistaa kun kuitenkin vastaanotto on tähän asti ollu vain hyvää...
 
Muakin jotenki ahistaa kertoo ihmisille nyt. Toisaalta haluisin huutaa heti kaikille mut toisaalta en vaa haluu kertoo vielä kellekkää :rolleyes:
 
No kiva et on muitakin kellä kertomisen ahistus nostaa päätä...
 
Aluks vaa ootin np-ultraa että sen jälkee voi kertoo kaikille mut sit ku se lähesty ja koitti ni en haluukkaa kertoo. Kuha maha rupee kasvamaa ni eiköhä kaikki sit saa tietää :grin
 
Täällä ahdistaa kertominen myös. Meidän perheet tietää ja pari ystävää, muille en oo pystynyt vielä uutisia kertomaan.
 
Mua oikeestaan pelottaa kertoa kun dit ehkä sattelen et jos käykin jtn..
 
En oo jostain syystä itsekään ollut kovin innokas tästä vielä huutelemaan vaikka 3 viikon päästä ollaan jo puolivälissä.

Tosin tänään kun kerroin yhdelle työkaverille joka puolestaan sanoi että yks toinen työkaveri oli jo alkukesästä häneltä kysynyt oonko mä raskaana, mietin että kauankohan tätä jaksaa vielä yrittää peitellä?

Mua ehkä jollain tasolla ärsyttää se kun tää alkaa näkymään kunnolla kun sit ihan vieraatkin ihmiset näkee. Kun ei se vaan mun mielestä kuulu muille tai haluisin ite päättää ketkä tietää. Taitaa vaan olla vähän mahdotonta tietyn pisteen jälkeen :D
 
Takaisin
Top