Se,että tulee luotetuksi aikuiseksi "vieraalle" lapselle,vaatii ihan hurjasti tekemisissä oloa.Mutta varmaankin jos asiaa vallankin painottaa kun lapsi on jo vanhempi,että kummille voi tulla juttelemaan,soittaa,viestittää mitä tahansa mieltä painavaa,niin pohjatyö tehty siihen.
Minua kyllä suoraansanoen jännittää,vaikka on kokemusta monesta omasta lapsesta,niin miten sitä osaa suhtautua vieraaseen silleen riittävän tuttavallisesti.No,tämä superkummitäti josta kirjoitinkin,niin he kävivät katsomassa lasta ihan pienestä pitäen tosi ahkerasti vaikka asuvatkin kaukana hekin.Joten kummitäti oli hyvin perillä lapsen kasvusta ja aina kun tulivat,niin uhrasi aikaa pääsääntöisesti kummilapsen kanssa olemiseen ja siinä sivussa minun kanssa höpötteli.Aivan loistava lahjakkuus siiis.Joten tällainen kuva silmissä alkaa väkisinkin jännittää.Koska en tosiaankaan haluaisi muistettavan vaan siitä että olen kummi,koska tuon lahjan synttärinä.
Edelleen se kääk tähän :)
