Millä perusteella valitset ruoan vauvallesi?

Rosalina

Rosalina

Foorumin legenda
Kesäkuunmammat 2015
Aattelin laittaa tällaisen topicin, jossa voi kertoa omista ruokavalinnoistaan (vauvalle). Vastaukset voi avata muillekin uusia näkökulmia, kenties uutta ajateltavaakin. :)
Eli vähän siihen tyyliin, että teetkö soseet/sormiruoan itse ja miksi, vai ostatko kaupasta valmista, suositko luomua tms. ja valinnoille perusteluja.=) jne.
Sana on vapaa!



Itse teen kasvissoseet ja lihat niiden sekaan itse (poika nyt reilu 7kk). Kerran tuli reissussa kokeiltua kaupan kasvissosetta ja poika vaan yökki sille, joten en pakottanut syömään sitä (2-3 lusikallista tais mennä alas).
Tykkään, että nuo on nopeat ja helpot tehä ite, ja tulee jotenkin tosi hyvä fiilis, kun saa ite tehtyä ja poika tykkää sapuskoista.<3
Ja epäilyttää kyllä, että mitä kaikkea niissä valmis kasvislihasoseissa on, ei oikein hivele mieltä syöttää lapselle sellaista "teollista töhnää"...:O *
Sillä tavalla saa myös enemmän vaihtelua ruokailuun. Ja haluaisin, että poitsu oppii kaikkiruokaiseksi; toistaiseksi on onnistuttu!:)
Silloin tällöin teen hedelmä- ja marjasoseitakin itse, mutta enimmäkseen ne menee valmissoseina, koska mielestäni ne on hyvänmakuisia. -*Siis toisin kuin suurin osa kaupan valmiista kasvissoseista, eli tässä kohtaa tulee se mielipide, että miksi syöttäisin lapselleni jotain, mitä en itse suostuisi syömään.- Tykkään iteki syödä valmiita piltti-soseita, niissä on laaja makuvalikoimakin, ja siis sellaisiakin makuja, joita voi olla hankalaa ite valmistaa (esim. tyrniomena, mistä mie repisin tyrnimarjoja:D).

Puuroilu taas toistaiseksi on menny suurimmaksi osaksi Muksun valmispuuroilla SYYSTÄ ETTÄ saatiin niitä purkkitolkulla ilmaiseksi (kaveri pelasti roskiin joutumasta, kauppa hävitti niitä remontin alta, koska ne oli Muksun vanhaa pakkausmallia. Päiväystä oli kaikissa kyllä, joten ihan käyttökelpoista tavaraa.) Niitä on syöty jo yli 2kk ja vielä vaan riittää 2x/päivä syötäväksi (ainakin 1,5kk eteenpäin! Sit alkaa tulla jo päiväykset vastaan, jos eivät jo lopukin siihen mennessä).
Iltaisin oon laittanu sekaan tavallista puuroa -jota siis suosisin, mikäli tätä "onnenkauppaa" ei olis tullu matkan varrelle. :) Nuo Muksu-puurot on kuites aika makeita.

En oo mikään "ruoka-aktivisti" ja hippeile, mutta haluan, että lapseni saa maukasta ja tuoretta ruokaa mahdollisimman paljon, ja oppii syömään hyvin.:) Sen ei oo niin väliä onko luomua vai ei, riittää, että on puhdasta ja hyvää.=)
 
Oma pienokainen ei ole vielä maailmaan tullut (vasta elokuussa LA), mutta olen alustavasti omia pohdintoja tehnyt. (nyt jo synnyttäneet naureskelevat partaansa, se ei vielä tiedä mistä puhuu)

Pyrin siihen, että valintani ovat kestäviä, ekologisia ja ympäristöä vähän kuormittavia. Itse valmistettavien soseiden puolelle käännyn ja pyrin valitsemaan luomu version aina kun siihen on mahdollisuus niin taloudellisesti kuin käytännöllisesti. Olen luvannut itselleni myös mahdollisuuden helpoihin ja nopeisiin (ja ehkä ei niin "hyviin") vaihtoehtoihin jos oma jaksaminen on niistä kiinni.

Tärkeintä mielestäni on valita lapsen iän mukaisia valmisteita. Pyrkiä siihen, että ruoka ei sisällä liikaa sokereita, suolaa yms. Karkit, limsat, mehut ja muut namit jätetään isommille.

Ja haluankin painottaa, koska monilla paineet hyvää äitiyttä kohtaan ovat kovat. Ettei hyvää äitiyttä punnita valmiiden ja itse valmistettavien soseiden keskellä, kestovaippojen ja kertsien välillä, hoitovapaan tai työssä käymisen kesken. Hyvä äitiys punnitaan rakkauden määrästä, ei esimerkiksi sosepurkin kyljestä.
 
Mulla on vähän sama linja ton sokerin suhteen. Mitä pidempään pystyis säästämään lasta ylimääräisiltä sokeripommiherkuilta, niin sitä parempi -tosin en kyllä fanaattiseksi rupea, jos nyt sit tuleekin tästä päätöksestä livettyä. Mut joka tapauksessa ei esim. karkkia ainakaan ennen 1v. ikää.:)
Mehuja saattaa saada JOSKUS SILLOIN TÄLLÖIN 1v jälkeen, mutta ei tod minään ruokajuomana tms.
Ja siitä pidetään kiinni (hieman isommalla iällä), että jos ruoka ei maistu niin ei kyllä täytetä mahaa karkilla, sipseillä sun muilla mössöherkuilla. Kuten esim. eräät miehen sukulaismuksut - ruoka, edes leipä tms. ei uppoa, mutta kun kyläänkin tullaan niin silmät isketään kaikkiin herkkuihin, vaikka niitä ei olis edes tarjottu (saattaa olla jääny vaikka joku karkkipussi pöydälle ja toiset pölähtää yllätyskäynnille, heti muksut kiertää kuin kissa kuumaa puuroa ja ihan häpeilemättä alkavat kerjätä, että "tossa pöydällä on karkkia, mä haluan") ja niitä vedetään kaksin käsin.
Joskus voi pitää herkuttelupäivän, mutta siitä ei tehdä mitään säännöllistä tapaa tyyliin kerran viikossa. Karkkipäivä isommalla iällä ois ihan jees, sitten kun lapsi osaa karkkia ite pyytää.:)
 
Olen valinnut
* suositusten mukaisia (eli ei maksaa, ei pinaattia jne.)
* mieluiten mahdollisimman vähän käsiteltyjä tuotteita (joskin pakastekasviksia tulee käytettyä reilusti tuoreiden ohella, ja toki tässä on poikkeuksia kuten maissinaksuja on saanut vaikka se ei ehkä ole maissin luonnollinen muoto :D)
* suolattomia, sokerittomia ja mahdollisimman paljon lisäaineettomia
* luomua valikoiden (jos hintaero ei ole merkittävä tai jos on erityinen syy, esim. kuorineen tarjottava omena)
* tomaatti, kurkku ja marjat kotimaisia
* perheen normaaleja makuja! (ei siis ole syönyt fenkolia tai artisokkaa)
* itse tehtyä, koska kaupan tarjonta ei oikein sovi sormiruokailuun (päärynäsosetta käytän leivonnassa ja esim. rahkassa makeuttajana ja Semperin smoothie jossa vain hedelmää ja vettä on meillä uimahallieväänä ja 10kk+ joskus imetyksen korvikkeena jos olen itse ollut poissa)
* mausteita käytetään suolaa lukuun ottamatta entiseen tapaan eli lapsen ruoka ei ole "erityisen mietoa"
* vähän tulee valikoitua myös sotkun mukaan: meidän muksu syö varmasti enemmän (suolatonta / hyvin vähäsuolaista) leipää ja vähemmän puuroa kuin syötetty muksu keskimäärin

Ja meillä siis 100% sormiruokailija. Sokeria (sakkaroosia) ei siis ole saanut vielä lainkaan, ja mulla on harrastusmielessä työn alla 1-vuotissynttäritarjoilut ilman sokeria ;) Mut sen jälkeen lupaan vähän (!) löysätä nutturaa.
 
Vähän on jo ohi menty meillä tuosta vauvavaiheesta, mutta jaanpa kokemukseni kuitenkin, kun kerran muistissa vielä on.

Meidän perheemme elää pääosin kasvisruualla. Mies ja poika syövät kalaa kun maistuu tai on tarjolla, joten oli luontevaa ja lähes pakonsanelemaa tehdä itse soseet kiinteiden tullessa kuvaan. Purkista syötettiin vain hedelmä- ja marjasoseita.
Kotimaisia olemme suosineet silloin kun se on taloudellisesti järkevää ja ero ulkolaisiin on selkeä. Esim talvella meillä ei syödä suomalaisia raakoja kasvihuonetomaatteja vaan auringon alla kasvaneita ulkolaisia ja muutenkin koitamme vähän sesongin mukaan valita raaka-aineet. Leipää leivon ihan itse aika paljon ja varsinkin ihan pienenä se oli lähes suolatonta.
Suolaa vältin pitkään, mutta muuten maustoin soseita suht reippaasti ja valkosipulilla maustetut upposivat erityisen hyvin.
Minä olisin varmaan ollut melko tiukka sokerin suhteen, mutta tuo ukko-kulta on kokeilevampaa sorttia ja niinpä poikamme sai lipaista lakuakin ollessaan vain kolme viikkoa vanha (aloittaessaan koliikkihuudot) ja maistaa milloin mitäkin miehen dipatessa sormensa milloin hillopurkkiin, milloin vaikka kastikkeeseen :)
Iän karttuessa koitin enenevässä määrin valmistaa muksun ruuan samoista aineksista, kuin mistä aikuisten ruoka tehtiin. Helpotti arkea kummasti.
 Voi kuulostaa hurjalta, mutta eihän tämä niin vakavaa ole. Pojasta on tullut ennakkoluuloton (suurin piirtein) maistelija ja jo pienestä kiinnostui mitä meidän lautasellamme on ja maiskutteli mukana.
Kun arkiruoka on terveellistä, voi silloin tällöin herkutella vähemmän terveelliselläkin ruualla. Pojallamme ei myöskään ole ollut mitään allergioita, joten kokeiluista ei ole ollut mitään haittaa. Lapsen tullessa perheeseen on hyvä sauma miettiä omia ruokatottumuksiaan, koska lapselle tulee automaattisesti tarjottua hyvää ja terveellistä ruokaa.
 
Meillä on kans hieman livetty tuosta sokerista. Ei paljoa eikä sillai "tarkoituksella", mutta meilläkin isi antaa helposti pojan maistaa esim. pullasta pienen suupalan tms. Ja ukki lupaa kysymättä syötti pojalle ison suklaatäytekeksin ja maistatti jäätelöä jne....!>:/ Kanski isi on antanu maistaa jalopenoa ja chilipähkinää (eikä YHTÄÄN irvistäny. Chilipähkinöistä se TYKKÄS:D ja 7:llä hampaalla saa jo pienen pähkinän tuhottua hyvin;)). No eipä siinä, meilläkin poika on hyvin ennakkoluuloton ja kiinnostunut ruoasta, joten oon aatellu, että ehkä on sit parempi vaan antaa rohkeasti maistella.:P Mausteinenkin ruoka uppoaa, oikeastaan alkaa tuntua siltä, että poika kaipaakin lisämaustetta soseisiin.
Poika on tosiaan maistellut jo vaikka jo mitä, vaikka ikää onkin vasta 9kk. Mutta ainoa mitä poika ei suostu syömään ja irvistää ja yökkii, on kaupan valmis kasvislihasoseet. :P Ihan kaikki mitä on saanut maistaa on uponnu! Parempi onkin antaa maistella kun kerran kiinnostusta on, sillainhan sitä sitten saa positiivisia kokemuksia ruoasta.:)
Pikkuhiljaa alan varmaan siirtyä samaan ruokaan mitä me itekin syödään. En tietty kokonaan, vaan alkuun jatkan soseita tavallisella suolattomalla ruoalla.

Nii joo, ja mistään ruoka-aineesta ei oo tullut mitään allergiaa. Ei mansikoista, ei mistään...:)
 
Alle vuosikkaalle olen tehnyt omat ruuat.  Teen ruuat itse sekä taloudellisista että laiskamatosyistä ja tietenkin myös ympäristösyistä.  En jaksaisi kantaa jatkuvasti kassitolkulla niitä pikkupurkkeja kotiin.  Teen myös muun perheen ruuat itse joten siinä ohessa vauvan soseet on aika pieni juttu.
 
Takaisin
Top