Alun perin halusin 3 lasta, nyt on kaksi ja yksi myös laskettu hautaan. Eli kolme olen synnyttänyt.
Luku kolme vaan tuntui jotenkin hyvältä määrältä. Halusin ainakin yhden sisaruksen lapselle. Nyt kun on kaksi niin mieli on hieman muuttunut. Edelleen sydän sanoo että vielä kolmatta yritettäis, mutta järki on toista mieltä. En tiedä miten jaksaisin kolmen kanssa. Mies on paljon töissä, niin olen paljon lasten kanssa keskenään.
Raha ei ole tässä ratkaiseva tekijä vaan omien voimavarojen riittävyys.
Ikää nyt 35 eli pian olis ryhdyttävä toimeen jos vielä yksi halutaan.
