Migreeni ja raskaus

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Onko sinulla ollut raskauden aikana migreenikohtauksia? Lisääntyivätkö, vähentyivätkö vai pysyivätkö migreenikohtaukset raskausaikana samoissa kuin ennen raskautta? Miten hoidit vaivaa?
 
Mulla on normaalisti 3-4 päivää kestäviä kohtauksia noin kerran kuukaudessa. Raskauden aikana harvemmin.
Ekan kolmanneksen loppupuolella oli yksi 4 päivän kohtaus joka oli oireiltaan pahimmasta päästä, keskiraskaudessa oli 1,5 vuorokauden kohtaus joka oli harvinaisen vähäoireinen, ja juuri ennen äitiysloman alkua taas yksi 4 päivän kohtaus josta käytännössä nukuin pari päivää putkeen kun en muuhun pystynyt.

Normaalisti migreenilääkityksellä pysyn toimintakuntoisena näistä vaikka oireet eivät sillä täysin katoakaan tai kesto lyhene, mutta nyt ei tietenkään ole annettu lupaa käyttää muuta kuin parasetamolia joten ei ole auttanut muu kuin kärsiä ja levätä. Onneksi vähenivät näin paljon.
 
Itsellä yleensä aika lievää migreeniä, johon on riittänyt ketoprofeiini lääkkeenä. Raskausaikana migreeni jää ns. "päälle" eli päänsärkyä on ollut päivittäin. Molemmissa raskauksissa olen lopulta joutunut aloittamaan estolääkityksen, kun panadolia olisi joutunut käyttämään päivittäin. Estolääkityksellä säryt saatu satunnaisiksi.

Jotkin kohtauslääkkeet käyvät kyllä raskauden aikana satunnaisesti, näin ainakin minulle neurologi sanoi, joten tarvittaessa kovista kohtauksista kärsiville suosittelisin kyllä tarkistuttamaan lääkityksen myös neurologin kanssa jos ei ole niin tehnyt ja kohtaukset on pahoja :) näissä ohjeistuksissa monesti varsinkin neuvolan puoli on ylivarovainen, ja voi olla että osaava neurologi löytää paremmin ratkaisun. Ei raskausaikanakaan tarvitse ihan täysin panadolilla kärvistellä, se kun harvoin migreeniin auttaa. Ainakin kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana voi käyttää myös panadol+burana -yhdistelmää, jolloin vaikutus tehostuu, kunhan käyttö ei ole jatkuvaa.
 
Itsellä yleensä aika lievää migreeniä, johon on riittänyt ketoprofeiini lääkkeenä. Raskausaikana migreeni jää ns. "päälle" eli päänsärkyä on ollut päivittäin. Molemmissa raskauksissa olen lopulta joutunut aloittamaan estolääkityksen, kun panadolia olisi joutunut käyttämään päivittäin. Estolääkityksellä säryt saatu satunnaisiksi.

Jotkin kohtauslääkkeet käyvät kyllä raskauden aikana satunnaisesti, näin ainakin minulle neurologi sanoi, joten tarvittaessa kovista kohtauksista kärsiville suosittelisin kyllä tarkistuttamaan lääkityksen myös neurologin kanssa jos ei ole niin tehnyt ja kohtaukset on pahoja :) näissä ohjeistuksissa monesti varsinkin neuvolan puoli on ylivarovainen, ja voi olla että osaava neurologi löytää paremmin ratkaisun. Ei raskausaikanakaan tarvitse ihan täysin panadolilla kärvistellä, se kun harvoin migreeniin auttaa. Ainakin kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana voi käyttää myös panadol+burana -yhdistelmää, jolloin vaikutus tehostuu, kunhan käyttö ei ole jatkuvaa.

Mulle lääkäri sanoi, että parasetamolilla pitäisi pärjätä, mutta jos rupeaa paljon olemaan kohtauksia niin sitten mietitään uusiksi. Ei tullut sille tarvetta kun parilla kohtauksella selvinnyt raskaudesta. Huomasin vasta toisen kolmanneksen ihan lopulla, että lääkäri kuitenkin oli kantaan kirjoittanut, että toisen kolmanneksen aikana olisi voinut ibuprofeeniakin tarvittaessa käyttää (käytti siihen vielä jotain termiä jonka jouduin googlettamaan selvittääkseni mistä lääkkeestä oli kyse). Tätä ei tosin suoraan mulle sanonut, puhui käynnin aikana vain parasetamolista. Kunhan lapsi syntyy, saan taas käyttää tuttua migreenilääkitystä, siihen ei olekaan enää kauan.
 
Mulle lääkäri sanoi, että parasetamolilla pitäisi pärjätä, mutta jos rupeaa paljon olemaan kohtauksia niin sitten mietitään uusiksi. Ei tullut sille tarvetta kun parilla kohtauksella selvinnyt raskaudesta. Huomasin vasta toisen kolmanneksen ihan lopulla, että lääkäri kuitenkin oli kantaan kirjoittanut, että toisen kolmanneksen aikana olisi voinut ibuprofeeniakin tarvittaessa käyttää (käytti siihen vielä jotain termiä jonka jouduin googlettamaan selvittääkseni mistä lääkkeestä oli kyse). Tätä ei tosin suoraan mulle sanonut, puhui käynnin aikana vain parasetamolista. Kunhan lapsi syntyy, saan taas käyttää tuttua migreenilääkitystä, siihen ei olekaan enää kauan.

Tää on kyllä hassua, mulle on sanottu suoraan neuvolasta ja useamman lääkärin toimesta, että ibuprofeiinia voi ottaa kaveriksi (vikalla kolmanneksella ei suositella) ja kolmestikin päivässä :wideyed: ja myös esim. HUSin teratologisessa sanotaan, että voi tarvittaessa käyttää. Toki suositella ei pitempiaikaiseen käyttöön. Mutta nämä on näitä, ja toki en tiedä jos sulla on jotain ihan henk.koht.syitä miksi lääkäri ei sitä suositellut, nekin pitää näissä aina huomioida :) Mullakin oman neuvolan ohjeistus oli tosiaan vain noilla mennä, hankin työterveyden kautta sitten suoraan ajan neurologille niin sain hyvissä ajoin estolääkityksen käyttöön. Nyt olen särkylääkkeitä tarvinnut enää satunnaisest. Onneksi sulla ei enää ole pitkästi jäljellä! Joillainhan raskaus saa migreenit kokonaan häviämään, olisipa kiva kuulua siihen joukkoon :joyful:
 
En muista että aiemmissa raskauksissa olis ollu, mutta viimeisimmässä oli ainakin yks ihan kunnon kohtaus. Ihan loppuraskaudessa, oisko ollu 2-4 vk ennen synnytystä. En muista liittyikö siihen päänsärkyä mutta jäätävät näköhäiriöt ainakin. Pimeässä olin ja lepäsin. Otin varmasti ainakin paparasetamolia, en varmasti ibuprofeenia, en kyllä 100varma oo. Soitin kyllä naikkarille ja kysyin ensin mitä tekisin. Lähinnä siks että halusin poissulkea pre-eklampsian, mutta siitähän kertoo jo verenpaine ja se mulla ei oo koskaan korkea. Mittasin kyllä senkin kotona.
 
En muista että aiemmissa raskauksissa olis ollu, mutta viimeisimmässä oli ainakin yks ihan kunnon kohtaus. Ihan loppuraskaudessa, oisko ollu 2-4 vk ennen synnytystä. En muista liittyikö siihen päänsärkyä mutta jäätävät näköhäiriöt ainakin. Pimeässä olin ja lepäsin. Otin varmasti ainakin paparasetamolia, en varmasti ibuprofeenia, en kyllä 100varma oo. Soitin kyllä naikkarille ja kysyin ensin mitä tekisin. Lähinnä siks että halusin poissulkea pre-eklampsian, mutta siitähän kertoo jo verenpaine ja se mulla ei oo koskaan korkea. Mittasin kyllä senkin kotona.
Ja mulla siis aurallinen migreeni mitä ilmenee tosi harvoin, ehkä n. pari kertaa vuodessa
 
Ennen raskautta mulla tuli migreenikohtauksia ehkä max. kahdesti vuodessa, ja yleensä Burana auttoi. Nyt olen rv 14 ja migreenikohtaus on tullut jo kolmesti. Siihen on sisältynyt kamala, jyskyttävä päänsärky, ääni-, valo- ja hajuherkkyys sekä oksentamista. Panadol auttaa ehkä vähän, mutta yleensä oksennan senkin ulos. Kerran kipu oli niin kova, että vain itkin yksin sängyssä ja melkeinpä odotin kuolemaa. Sain tilanteen kuriin oksentamalla ja laittamalla tumman liinan silmille ja nukkumalla parisen tuntia..
 
Niin kuin tuolla ylempänäkin jo mainittiin, missään tapauksessa ei tarvitse kärvistellä parasetamolilla raskausaikana, jos migreenikohtauksiin ei ole siitä apua. Suosittelen lämpimästi kaikille raskaana oleville migreenikoille soittoa teratologiseen tietopalveluun, josta voi selvittää raskaus- ja imetysajalle käyttökelpoiset lääkkeet. Tämän jälkeen voi esimerkiksi soittaa neuvolaan ja pyytää lääkärikäyntiä sekä marssia sinne lääkäriin teratologisesta saatujen tietojen kanssa. Vaihtoehtoja on paljon enemmän kuin pelkkä parasetamoli. Äidin jatkuvat, tiheät kipukohtaukset eivät tee hyvää sikiölle nekään, eikä raskaus ole mikään syy jättää hoitamatta äidin kipua.

Teratologisen tietopalvelun puhelinpalvelun yhteystiedot ja aukioloajat:
https://www.hus.fi/potilaalle/saira...idin-laakeneuvonta-teratologinen-tietopalvelu

Yleisluontoisesti raskausaikana sopivista lääkevaihtoehdoista migreenin hoitoon (skrollaa alaspäin kohtaan migreeni):
https://www.hus.fi/potilaalle/nain-...onta-teratologinen-tietopalvelu/sairastaminen
 
Mulla oli aiemmin 2-3 päivän kohtauksia kerran kuussa, pystyin kuitenkin lääkecocktailin voimalla jotenkin olemaan ja käymään töissä. Kun jätin pillerit pois, päänsärystä tuli aika satunnaista ja niin lievää, että siihen auttoi kahvi ja parasetamoli. Ekan kolmanneksen lopulla, just kun pahoinvointi alkoi helpottaa, päänsäryt pahenivat hurjasti. Ensin tuli yksi parin päivän oksennusmaratoni ja sitten särky jäi päälle niin, että parasetamolia sai olla vetämässä suunnilleen 5 päivää viikosta, heikoin tuloksin. Sain lisäksi pahoinvointilääke Primperania, jota yritin ottaa vain harvoin. Muutaman kerran otin ibuprofeenia lisäksi, mutta eipä se hirveästi lisätehoa tuonut. Rakenneultran jälkeen vaadin estolääkkeen ja sain Propralin, se lopetti päänsäryt heti. Lisäksi sain kohtauslääkkeeksi Imigran nenäsuihkeen, mutta onneksi en ole tarvinnut. Parasetamolia otan hyvin harvoin enää.

Jos parasetamoli auttaa mutta ei pysy sisällä, siitä on olemassa myös suppo aikuisten vahvuudella, Paraceon 1g, saa ilman reseptiä.
 
Mulla on vkosta 6-7alkanut päänsärky joka seuraa mukana synnytyksen asti. Ajoittain tulew kovia kohtauksia niin että voi vaan nukkua ja oksentaa, mutta muuten on vaan säännöllistä särkyä
 
Minulla oli ennen plussaamista niin paha migreeni , ettei siihen ole löytynyt apua mistään. Diagnoosin sain -07 vuonna, ja se on basillaarimigreeni. Tähän vuoteen mennessä minulle on kokeiltu kaikki mahdolliset lääkkeet, luontaistuotteet, biologisetlääkkeet, epilepsia, normaali verenpaineeseen käytettävät lääkkeet, botox-hoidot. Olen kokeillut shamanitismista akupunktioon. Eli kaikki mahdollinen on kokeiltu. Maaliskuusta asti kärsin päivittäisestä migreenistä ja useita sairaalajaksoja ko. aikana.
Miehen kans puhuimme, kun tämä vaiva saadaan haltuun niin voimme aloittaa taas lapsettomuushoidot. Aikaisempi lapsi icsi-hoidoilla saatu -15. Elokuussa ihmettelin huonoa oloa autossa ja tiputteluvuotoa. Plussasin ja purin samantien lääkityksen. Tästä oli sovittu lääkärin kans, jos edes vahingossa näin kävisi.
Pelotti tietenkin, kun mitään lääkitystä ei jätetty. Odotin koko ajan, milloin iskee sellanen hedari joka invalidisoi täysin (minun kohtaukset on niin rajuja, että monesti saattaa taju lähteä, puhekyky lähtee, kongnitiiviset taidot katoaa… yms). Pari päivää kärsin kivuista, en mahdottomista.
Kohtauksia ei ole tullut, tähän asti kärsin päivittäin lievemmistä kohtauksista ja kroonisesta päänsärystä. Särky on jäänyt, se on minulla ollut jo 14 vuotta.
Olen nauttinut nyt 2kk kohtauksettomasta elämästä, mihin en uskonut, kun lääkitys purettiin. Minua peloteltiin pahenevilla oireilla. Mietin, että
miten tästä enää voi pahentua.
Joskus voi näinkin käydä,että oireet helpottaa. Toista oli esikoisen aikaan, lähes viikottain päivystyksessä piikillä.
 
Takaisin
Top