Mielialanvaihtelut ja ärsytys miestään kohtaan...

  • Ketjun aloittaja Mira85
  • Aloituspäivämäärä
M

Mira85

Vieras
Heip!

Mua on jo jonkin aikaa askarruttanut asia, joka kohta varmaan pilaa meidän suhteen..[:(]

Mulla on ihana mies ja kaikenpuolin tosi hyvin hommassa mukana ja tukena jne jne. Mut jostain kumman syystä olen todella kiukkuinen ja äksyilen hänelle lähestulkoon kaikesta. Mikään ei ole hyvin ja kaikki mitä hän sanoo tai tekee niin ärsyttää. Onko kellään muilla ollut raskausaikana samoja "oireita"?
Toinen on, että seksiä ei tee mieli harrastaa yhtään. Emme ole olleet yhessäkään kun reilu 8kk ja eletään ns. kuherruskuukautta. Ennen raskautta läheisyyttä kyllä riitti, mut nyt oikein ärsyttää kun mies tulee lähelle. Todella huolestuttavaa ja pelkään, että tällä on suuri vaikutus meidän suhteeseen. Sanokaa, että tää on normaalia!!
 
Ihan normaalilta kuulostaa, hyvinkin tutulta myös!

Meillä oli alkuraskaudessa toki sitä suurta iloa ja onnea mutta heti kun pahoinvointi alkoi, katosi seksihalut ja pussailukin äklötti... Tästä muodostuikin semmonen peikko joka kummitteli pitkälle raskauden edetessäkin... Mua ei petipuuhat jaksanu innostaa, sillonkin kun sattu tekemään mieli niin saattoi kaatua homma siihen että väsyttikin liikaa. Ja mies otti ittensä...

1. kolmannes meni siis pahoinvoinnin kourissa, 2. kolmannes meni kun tapeltiin ukon kanssa. Ajoittain tuntu koko raskaus ja lapsi ei-toivotuilta vaikka ihan suunniteltu ja haluttu kaveri oli kyseessä. Kumpikin mietittiin tahollamme että näinköhän meillä menee kattilat jakoon. Onneksi tilanne sitten parani; 3. kolmannes olikin tosi onnellista aikaa - lukuunottamatta muutamaa viimestä viikkoa kun oli olo ihan järkyttävän tukala.

Seksielämä saatiin takaisin vasta muutama viikko sitten. Riidat jäi onneksi sinne raskausaikaan. Tottakai nytkin ärsyttää kun siihen aihetta on mutta ihan "normaalilla" tavalla.

Ollaan käyty läpi paljonkin tota raskausajan "kriisiä" ja tultu siihen tulokseen että se on sitä "vanhemmuuteen kasvamista" että kyseenalastaa kaiken; puolison, suhteen jne. Mutta tosissaan ei se raskaus ole aina niin ihanaa ja parasta aikaa. Jälkikäteen on aika kullannut muistot kyllä... En silti usko että ihan samanlaisia juonenkäänteitä olisi toisen lapsen kohdalla enää - se kun ei enää sitä suhdetta niin radikaalisti muuta kuin ensimmäinen lapsi.

Tsemppiä odotukseen, kyllä niitä ilon hetkiäkin tulee ja mies muuttuu taas siedettäväksi [;)]
 
Kuulostaa tosi tutulta Mira85 sinun teksti. Ihan samanlaista täälläkin. ja vaikka itse kuinka tietää että on tosi typerää käyttäytyä ja ajatella näin, sille ei mahda mitään!En muista että missään raskaudessa olisin ollut näin kiukkuinen ja hankala. Itsekään en pärjää itseni kanssa, ihan mahdotonta. Mies raukka kun tällaista joutuu katsomaan... Mutta jospa aikaa myöten helpottaisi.
 
heippa. Mulla alkuraskaudesta myös samanlainen fiilis. Ihan ilman syytä hirveetä tiuskimista ja murjottamista ihanalle miehelleni. Sitten se meni ohi. Kunnes nyt loppuraskaudesta kiukuttelu taas alkanut. Mä itsekkäästi syytän kyllä täysin raskaushormonejani. Samalla hetkellä kun raivoon ja kiukkuun, mietin että miks ihmeessä käyttäydyn näin, mulla ei ole mitään syytä. En tosiaan tunnista itseäni tosta kiukkupussista!! Nyt kyllä pikkuhiljaa taas tuntus helpottavan :)
 
kuulostaa hyvinkin tutulle! Eiköhän miehesikin sen ymmärrä kun valaiset vähän että hormoni heittää kärrynpyörää että älä joka puuskasta välitä. Seksi ei mullakaan oikein maistunut nyt sit vähän jo paremin, mutta paljon vähemmän kuin ennen. En usko että tuo tulee teidän suhdetta muuttamaan erittäin normaaliahan tuo on raskaudessa ja miehelle kun antaa tietoa asiasta niin varmasti hänkin ymmärtää. 
 
Takaisin
Top