Mielenailahtelua suuntaan jos toiseenkin

Kirppu^

Sukkela juttelija
Kuten taannoin olen kirjoittanut joihinkin ryhmiin että täällä odotellaan toista lasta,esikoinen on 9kk:tta.Esikoisen kohdalla mulla oli toooosi raju pahoinvointi että olin vuoteenoma reilut 3kk:tta,en tehnyt sinä aikana mitään muuta kuin oksensin yötäpäivää,en voinut syödä enkä juoda,suuhun kun yritin jotain laittaa tuli ulos heti,samoin teki hajutkin.
Nyt kun odotan toista,olen nyt rv 2 ,pelkään tuhottomasti että mitä jos tässä raskaudessa tulee samat pahoinvoinnit,kestänkö? kuinka hoidan esikoisen kun imetänkin sitä vielä?kuinka imetän jos kokoajan oksennan?
Nämä on saanut mut mietteliääks nyt todenteolla,pärjäänkö?
Mies kyllä on kotona kokoajan kun ei ole töissä,että on siitäkin apua,mutta en voi pahoinvoinnin takia "hylätä" esikoista,ja täytyyhän mun ruokkia sitä.

On käynyt monesti mielessä,ei,en halua tätä,en jaksa,en kestä.. väliin meinaa koko raskaus itkettää :( Onko tämä ihan normaalia vai ajattelenkohan ihan tosissaan myös myöhemmin raskauden etenessä näin? olen kyllä lapsirakas ja toiveena on max 4 lasta,mutta onko tämä toinen liian aikaisin kun esikoinen on vasta 9kk:tta.

Kertokaahan omia kokemuksia,joilla on vastaavanlainen tilanne tai sama..
 
Vastaanottavana osapuolena eli miehenä olen kokenut sekä suoranaisen hirviön (työpaikalla, saman työpöydän ääressä) että enimmäkseen rakastettavan ärrimurrin kotona.

Meillä ärrimurri ei ole oksennellut, mutta kolmen raskauden aikana oireet samat: pahoinvointia, finnejä, onnenpyörää (enimmäkseen rosvosektoria).
 
Takaisin
Top