Miehen lapsi ärsyttää!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Winnie92
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Winnie92

Jostain jotain jo tietävä
Miehellä on ed. suhteesta tyttö 7v jonka äiti sekä äidin äiti passaa tätä tyttöä ihan kokoajan, viime vuonna ei saanut itse takkiakaan päälle(osasi kyllä, muttei pukenut koska äiti totuttanut siihen että se puetaan), tai pyyhkinyt itse. Tyttö ei osannut leipää voidella, kun kotona ei ollut koskaan saanut edes kokeilla ettei sotke paikkoja. Mä sitten oon opettanut ja nyt jo osaa itse aamulla hakea tavarat jääkaapista, voidella leivän ja raastaa juustohöylällä kurkkuviipaileita leivän päälle. Tästäkin tuli kauhea haloo kun tytön äiti sai tietää et tytölle on annettu juustohöylä ! Tytön äiti on opettanut tyttöä pelkäämään ihan kaikkea, joten hänen kanssaan on vaikea keksiä tekemistä. Tyttö pelkää kaikkia moottorin ääniä, esim moottorisahan kun laittaa päälle, tai mopo tulee pihaan, tyttö juoksee sisälle karkuun. Nykyään ollaan saatu jo tätäkin vähän lievennettyä ja on uskaltanut jo pari kertaa mennä mönkijän kyytiin ! Tyttö ei uskaltanut mennä miehen kaverin tallissa olevaan vessaan, kun siellä meni putkia seinässä (on siis nostettu putket pintaan).. Sanottiin tytölle että pissii housuun sitten. Kyllä se sinne sit meni. Tyttö ei uskalla vieläkään laskea pulkalla tai ees liukurilla mäkeä, ku äiti laskee aina hänen kans. Mä en kyllä rupee. Ei olla sit voitu mäkeenkään mennä talvisin. Tytön äiti ei antanut meille viime vuonna (tyttö siis 6v) tytön pyörää mukaan kun kerrottiin että on jo aika opetella ajamaan ilman apupyöriä. Ei kuulemma saa opettaa kun tyttö voi kaatua! (ihanko totta??) noh, tytön isä sit haki pyörän väkisin, opeteltiin ajamaan, tyttö kaatui muutaman kerran ja tietty kauhee itku heti, vaikkei sattunut. (lopetti heti kun kysyttiin et täytyykö kutsuu ambulanssi) ... saa vain itkemällä niin paljon huomiota kotonaan että itkee aina. Meillä ei saa, ja on sen nyt jo aika hyvin oppinut. Kävin tytön kanssa sit pyörälenkillä (tyttö polki, mä kävelin) aina kun tuli alamäki, tyttö talutti, aina kun tuli kaivonkansi, tyttö talutti. Muutenkin kulki kokoajan ihan puolen metrin päässä musta. Sanoin että kyllä sä voit vähän pidemmälläkin ajaa, kun odotat sit vaan välillä. Tyttö oli ihan ihmeissään ku äiti on sanonut ettei saa mennä yli 2m päähän ettei jää auton alle. (tyttö osaa katsoa autot...) Sit kysyin miks hän taluttaa välillä, äiti oli sanonut ettei saa ajaa alamäkeen kun voi kaatua ja joutua sairaalaan, ja kaivoon voi tippua ??? Miksi täytyy lasta pelotella? Tytön äiti laittaa tytölle pelkkiä legginssejä ja hameita mukaan, vaikka ollaan pyydetty sellasia vaatteita mitä voi ulkonakin käyttää, ettei tarvi missään juhlatamineissa kulkea. Mut ei; legginssejä on aina repussa n.7-10kpl, ja mekkoja saman verran. tavallisia vaatteita ei ole. Ostin sit ite tytölle kollarit ja ulkotakin. kollareita ei suostunut tyttö pukemaan ku ovat kuulemma poikien housut (äiti sanonut ettei tytöt pidä sellasia) ... Aina kun mennään ulos tyttö kysyy saako ottaa mun ottamat hanskat ja kengät, ku äiti suuttuu jos hanskoissa on hiekkaa tai muuta likaa. Mielestäni ihan kauheeta ettei lapsi saa leikkiä vaan täytyy varoa vaatteita! Äitinsä kanssa tyttö on käynyt leikkipuistossa ja tyttö kaatunut hiekalle, tullut polviin hiekkaa ja likaa niin on käyty kotona heti vaihtamassa ja menty takaisin (siis ihan älytöntä!!) Tein muutaman kerran niin että laitoin ne tytön äidin laittamat hienot vaatteet tytölle leikkipuistoon ja sanoin että saa sotkea ihan niin paljon ku sielu sietää, tyttö oli ihan ihmeissään. Sit pääsi vauhtiin ja oli tosi kivaa! Äiti tuli sit hakemaan ja tytön vaatteet oli aivan kurassa ja likaiset. äiti pyöritteli vaan silmiä. Ens kerralla tein saman. Nykyään on jo kunnon ulkoiluvaatteita mukana! :D Ja sit toi vaatteiden laitto naulakkoon, tyttö on kyllä ylettänyt meillä laittamaan takin, mut on tottunut et se heitetään lattialle, niinku kaikki muutkin vaatteet ja äiti siivoaa. Samoin pukeminen, tyttö osannut jo kauan pukea itse, solmia kengännauhat ja laittaa vetoketjun kiinni, mut silti odottaa että hänet puetaan kun äitikin pukee. Me miehen kanssa ollaan vaan sanottu et jos et saa vaatteita ite ni ei tarvi mennä uloskaan. Äkkiä on ollu vaatteet päällä. Nykyään ei edes oleta et joku pukisi meillä kun tietää ettei kukaan pue. Äiti pukee edelleen. Kaupassa haluaa kaiken, ku äiti ja mummokin ostaa aina kaiken mitä hän haluaa. Se on niin ärsyttävää! Onneksi ei jaksa kauaa inttää kun oikeella äänenpainolla sanoo "ettei tultu nyt sulle ostamaan mitään, äitis varmaan ostaa sitten ku sillä tuntuu olevan rahaa." Me asutaan tosi rauhallisella paikalla lapsiystävällisellä alueella, tytöllä on kavereita kaikissa naapureissa ja samalla tiellä useempia 50m säteellä. Tytön äiti piti meille kauhean puhuttelun kun oltiin päästetty tyttö itse hakemaan kaveria vastapäisestä talosta, siis 10m päästä meidän ulko-ovesta. Tyttö on osannut katsoa autot jo 4vuotiaasta, ja meidän alueella kulkee muutenkin tosi vähän autoja. Hänet olis kuulemma täytynyt taluttaa ovelle. Sitten valitettiin siitä, kun annettiin tytön leikkiä kavereiden kanssa meidän takapihalla eikä oltu itse ulkona vahtimassa. Siis miksi täytys kytätä kokoajan? eihän siinä opi lainkaan itsenäiseksi. Tyttö ei saa kotona mennä yksin ulos vieläkään, ei saa hakea kaveria heidän naapurista(asuvat paritalossa!) , tytön täytyy ilmoittaa aina kun lähtee huoneesta, meilläkin sanoo aina kun menee vessaan, tai johonkin.. Tai sit kysyy et "voinko mä mennä vessaan?" Miksi tällästä täytyy kysyä? Me saatiin tyttö jossain vaiheessa niin omatoimiseksi, et uskalsi mennä 3v vanhempien naapurin tyttöjen kanssa yksin(ilman aikuista) läheiseen leikkipuistoon, max. kilometrin päässä meiltä. Tytön äiti kuuli sit tästä ja sen jälkeen ei oo tyttö mennyt puistoon. Tullut aina kotiin kun kaverit menneet. Saatiin sit pitkän kyselyn jälkeen selville et äiti oli sanonut tytölle että ei saa ilman aikuista mennä puistoon tai mihinkään, koska iso mies tulee hänet hakemaan ja vie pois. Miksi täytyy lasta pelotella ihan turhaan? Ei lapsi uskalla tehdä mitään jos joka asiasta täytyy tehdä pelottava juttu! Eikä lapsi opi ikinä omatoimiseksi jos kaikki tekemiset kytätään ja tehdään valmiiksi. Ollaan tälle äidille asiasta huomautettu mutta hän pitää meitä huonoina ihmisinä kun meillä ei kuulemma ole mitään sääntöjä, lapset saa tehdä mitä huvittaa. Me nyt vaan annetaan lasten olla lapsia, leikkiä ja sotkea, oppia ja elää ! Mulla on monta kertaa mennyt hermo tähän kasvatuksesta johtuvaan käytökseen, joka ei siis todellakaan oo tytön vika! Ottaa eniten päähän se, et hän on kotonaan se ketä päättää ja komentaa kaikkia. Meillä hän puhuu mulle kuin koiralle "hae toi, tuo mulle sitä ja tätä, nosta toi mulle, anna maitoa" ym. en nyt tietenkään tee niin kuin hän käskee mut ärsyttää se silti. Syöminen on toinen: Kotona tehään ruokaa, tyttö sanoo et hän haluukin jotain muuta--> tytölle tehään toista ruokaa, tyttö haluaakin leipää--> tytölle tehään leipä, tyttö haluaakin viilin-->tyttö saa viiliä jne... meillä ei todellakaan aleta tähän. Meillä tyttö on sit syömättä, ja lähtee pöydästä pois. sit kun tulee nälkä, saa saman lautasen nenän eteen. Miten kukaan äiti voi olla näin ylisuojeleva, miten jaksaa kokoajan olla hupussa kiinni ja kulkee perässä, ja maalaisjärki puuttuu ihan täysin! Onneks mies on mun kanssa samoilla linjoilla, mut meidänkin suhde on paljon kiristynyt tän tytön takia, ku mies ei halua kuulla tosiasioita vaikka tietää itse et on paljon ongelmia mihin täytys puuttua. Mä oon välillä niin kypsä tytön käytökseen et valitan miehelle.. Mies aika usein sit suuttuu mulle.. "en mä voi tehä mitään ku tytön kotona tehään niin ja näin" Hän ei usko et lapsi oppii eri paikassa tekemään eri tavalla kaikkea. Tyttö meni nyt kouluun, toivotaan et siellä oppii asioita, ja et alkaa asiat sujumaan. Tulipa pitkä teksti.. :D Mulla on vaan niin monta kertaa mennyt hermo näihin asioihin et välilllä hyvä päästää ulos. :D Tässä ei kyl ollut läheskään kaikki mutta eiköhän aika selväksi tullut. :D Onko muilla tällästä? :D
 
Huh ja mä kun luulin et miun äiti oli ylisuojelevainen eikä antanu mitään päättää tai tehdä ite... Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi työ ootte lapsen elämässä ni oppii vähän, miten maailma toimii. Ja oppii elämäänkin hieman. Varmaan raskas rooli teille vaan. Ja ikävä tilanne sille äidille kun se aidosti luulee takuulla tekevänsä tytön parhaaks eikä ymmärrä miks te kiusaatte. En kyllä kadehdi yhtään :/


Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
 
Joop, jos tyttö vois olla meillä enemmän ni pystyttäs enemmän vaikuttamaan. Tulee meille vain viikonloppuisin, eikä läheskään joka viikonloppu kun mies on niin paljon töissä. Aina kun saadaan tyttöö jotenkin omatoimiseks ja tekemään yksin/menemään yksin johonkin niin äiti pilaa sen aina sen viikon aikana kun kotonaan on. Tuntuu et ihan turhaa työtä tehään vaan... Mut ehkä toi vanheneminen alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa ja tyttö tajuu ite mitä kannattaa pelätä ja mitä ei. Ärsyttää myös se, et tyttö on halunnut meille muuttaa pienestä asti, itkee aina kun joutuu äitille kun siellä ei saa tehdä mitään. Ollaan sit vaan sanottu että katotaan sit myöhemmin kun oot sen verran vanha et pärjäät yksin kotona ym. Tytön äiti nyt sit just taas kerran soitti et "minkä ihmeen takia te ootte tytön päähän laittanu sellasia ajatuksia että hän muuttaa sinne?????" Vastattiin että ollaan sanottu että katotaan myöhemmin, ei oo vielä moneen vuoteen mahdollista muuttaa. "Joo mut hän on nyt muuttamassa teille! Voisitte vähän miettiä mitä siel puhutte!" ... ei äiti ymmärrä et tyttö osaa ajatella jo itekkin eikä me laiteta hänen päähän mitään... HUOH !
 
Onpa ikävä tilanne, erityisesti tuo, että lapsi itse haluaa muuttaa teille ja äitinsä luulee teidän syytävän näitä ajatuksia tytön päähän.

Mitä tuohon omatoimisuuteen tulee, ei kai siinä auta kuin johdonmukaisuus teidän osalta. Ilmeisesti näin olettekin toimineet :).Toivottavasti miehesi pysyy samoilla linjoilla kanssasi. Tsemppiä!
 
Juu meillä ollessaan tyttö on kyllä vähän alkanut jotain tekemään itsenäisesti mutta hommaa siinä vielä on. Ja siinä et sais vähän tota liikaa varovaisuutta pois, kyllähän koululaisen täytys uskaltaa liukurilla laskea yksin. :D Ärsyttää kyllä itseä suunnattomasti, mutta kai ajan kanssa tääkin "ongelma" ratkeaa kun jaksaa vaan odottaa. :D
 
Huhhuh.. Toivottavasti koulussa opettajat viitsivät tuohon puuttua ja huomauttaa asiasta äidille. Kyllähän koulu-ikäisen pitää osata olla vähän omatoimisempi. Minulla ei tuon ikäisiä lapsia ole, mutta sisaruksia kylläkin. Ja veljeni 4v on jo pitkään tehnyt omat leivät jne.. Pukee myös aika hyvin vaatteetkin päälleen. Tytön äiti ei näytä tajuavan tytön parasta ollenkaan, jos kaikenmaailman sedilläkin pelotellaan niin ettei edes leikkipuistossa uskalleta leikkiä pelkäämättä. Inhottava tilanne teillä. Hyvä kuitenkin, että miehesi tukee sinua. Pahempihan tilanne olisi, jos miehesi olisi tytön äidin "puolella". Ei voi muuta sanoa kuin että tsemppiä teille jatkoon ja älkää luovuttako vaikka tytön äiti laittaisi vastaan. Lapsen parastahan te kaikki ajattelette, Toivottavasti vain äitikin ymmärtäisi mikä se paras oikeasti on.
 
Ehkä hieman sairastakin jopa että pelottelee omaa lastansa pahoilla sedillä ja ei anna tytön tehdä mitään itse. Eihän sellaisesta tule aikuisena mitään jos koko elämän tehdään kaikki eteen ja suojellaan ihan kaikelta.. huh huh. Varmasti vaikeaa mutta hyvä että sen tytön elämässä on edes sinä ja miehesi :)

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Onkohan äidillä jokin trauma taustalla? Kuulostaa ihan. Hyvä että opetatte lapselle itsenäistymistä! Tuosta seuraa vaan paniikkihäiriö vanhempana jos joka asiaa laitetaan jo nyt pelkäämään.
 
En tiedä. Tää kyseinen äiti on kasvatettu kans pelkäämään eikä olla annettu harrastaa mitään/tehdä mitään itse, et se tulee sieltä varmaan myös hänen kasvatukseensa.. Tyttö tykkää luistelusta tosi paljon ja ajateltiin ilmoittaa hänet miehen kans taitoluisteluun että oppii tekemään ryhmässä ja saa liikuntaa. Oltas maksettu koko touhu. seuraavalla kerralla tyttö ei kuitenkaan halunnut enää alkaa sitä harrastamaan kun meille tuli ja oltas käyty ilmottautumassa. Äiti oli hänen päähänsä saanut taottua ettei hän halua luistella. (on vaarallista, voi kaatua, lyödä pään jäähän ja kuolla!!) .Noh.. annettiin asian olla ja kesällä ajateltiin ilmoittaa tyttö telinevoimisteluun, tyttö kun tykkää leikkipuistossakin kiipeillä (äitinsä kanssa ei saa kiivetä mihinkään lasten torniin, pieniin liukumäkiin vain) ... Äiti kuitenkin taas meille soitti että tyttöhän ei tällaiseen mene kun voi jotain sattua! "Tyttö voi tippua telineiltä jne" ..Sanottiin että eihän siellä edes mennä heti mihinkään telineille.. vaan se on aluksi sellasta jumppaa, notkeutta ja venytyksiä. Ehkä jotain pieniä harjoitteita jonkun pukin kanssa, tai hyppimistä juustomereen.. ja siitä sitten oman tason mukaan aletaan opetella. Mutta ei niin ei. tyttö ei saa harrastaa. Enää ei olla edes yritetty keksiä mitään.. Olisi meidän mielestä vaan hyvä jos tyttö oppisi toimimaan ryhmässä, oppisi kuuntelemaan ohjaajaa/ohjeita yms. Hän ei esikoulussa suostunut menemään luistelemaan kun joutui tottelemaan opettajaa eikä saanut luistella miten halusi. Heillä olisi ollut koko viikko luistelua. Noh, äiti piti tyttöä sitten koko viikon kotona tietenkin ... ja sitten tyttö tuli meille ja halusi heti luistelemaan. Sanottiin että olisit koko viikon saanut luistella, nyt ei enää mennä kun et koulussakaan mennyt. huh, kun kiukuttaa edes kirjoittaa näitä tänne vaikka ovatkin viime vuoden juttuja!
 
Ei hyvänen aika sanon minä ! En vaan mitenkään voi tuota äitiä ymmärtää. Herää vain kysymys, mitä ihmettä tämä lapsi sitten SAA tehdä :D Jos luistelustaki jo väännetään tollasta juttua "että voit kuolla siellä" nii ei kyllä oo hirveen tervettä. Luisteluki kuitenkin on ihan perusliikuntaa.. jatkuu koulussakin aina yläasteelle saakka. Meinaskohan tää äiti, että tyttö pääsee myöhemmin liikunnoistaki läpi lintsaamalla vai :D heh, meitä on näköjään moneen junaan. Toivottavasti joskus äiti tulis järkiinsä ja ajattelis mikä oikeasti on tytön parhaaksi.
 
Mä oon ajatellut ihan samaa, mieli tekis tälle äidille mennä sanomaan muutamia asioita mutta en viitsi.. Mies on sanonut moneen kertaan ihan suoraan mitä ajatellaan hänestä ja hänen äidistään.. Siellä ollaan haukuttu hänet pystyyn kun meillä ei kuulemma ole mitään sääntöjä , lapset saa leikkiä pihalla ILMAN VALVONTAA! Siis ajatelkaa, 7vuotias saa olla takapihallamme yksin ja hakea naapuritalosta kaverin ulos leikkimään ilman valvontaa! Ollaan me kyllä vastuuttomia. :D Välillä tekis mieli vaan nauraa ...
 
Toi mun otsikkoni ei kyllä oo oikein hyvä, eihän se tyttö sinällään ärsytä, vaan hänen äitinsä ja sitä kautta hänen käytös muita kohtaan....
 
Voi hyvää päivää :D Monet ekaluokkalaisetkin kulkee yksin kouluun jne. Ja tämä ei saa olla omalla pihalla yksin :D En tiiä mitä ite tollasessa tilanteessa tekisin.. Taitaa telläki olla aika lailla keinot lopussa tuon hirmun pysäyttämiseen. Juu ootte kyllä erittäin vastuuttomia kun ette ole kokoajan tytön helmoissa kiinni.. hahah ! Jännä että tolla äitillä tosiaan on tollanen kuva vastuusta ja säännöistä, mutta kaippa se sitten tulee juuri omien vanhempiensa kasvatuksesta, ei varmaan muita kasvatusmenetelmiä osaa sit ajatellakkaa.
 
Juu aikalailla on keinot käytetty. Parannusta on silti havaittavissa, tyttö meillä ollessaan on paljon omatoimisempi kuin on ollut. Ja menee yksin ulos, vaikka äiti kielsi. Ollaan sanottu että meillä saa mennä eikä äiti voi siitä sanoa mitään. Kotona tyttö ei saanut vielä 4-5vuotiaana leikkiä omassa huoneessaankaan yksin, vaan äidin piti olla vahtimassa. Onkin joka kerta kauheaa viedä tyttö takas kotiin kun hän itkee ettei haluu äitin luo kun siellä ei saa tehdä mitään. Mut pakkohan se on viedä.. Tyttö on siis tosi fiksu ollut jo pienestä, oppi lukemaan ja kirjoittamaan ennen koulua vaikkei häntä juurikaan edes opetettu, kaikki tehtävänratkaisut on onnistuneet aina pari-kolme vuotta ennen kuin tyttö on ollut suositusiässä jne. Puhuu tosi järkeviä tuon ikäiseksi, pohtii paljon asiota, mm. näitä asumisjuttuja miten hän voisi muuttaa ettei äitille tuu paha mieli yms.. 4-vuotiaana sanoi ettei hän tartte äitin luota edes mitään leluja jos saa meille muuttaa, kunhan jotain vaatteita saa pakata mukaan. :D Voi raukkaa, sääliks käy kyllä..
 
Itselle tuli sellainen mieleen, tässä keskustelua seuranneena, että mitä jos yrittäisitte saada vaikka neuvolan kautta perheterapeutille ajan, niin että sielä olisitte sinä, miehesi ja tämän tytön äiti (mahdollisesti myös tämän äidin äiti)? Kuitenkin tilanne vaikuttaa kamalan tulehtuneelta ja tyttö varmasti kärsii. Terapeutti olisi sitten vähän siinä puskurina tahojen välissä ja osaisi hyvin ehkä viilentää tunteita, jolloin keskustelu saattaisi pysyä asiallisena puolin ja toisin.

En nyt mitenkään tarkoita sitä, että olisit miehesi kanssa toiminut epäasiallisesti, mutta kuitenkin täytyy muistaa, että vaikka tytön äidin käytös on kuvauksesi mukaan lasta vahingoittavaa, ei äiti itse asiaa mitä ilmeisimmin näin ollenkaan näe ja saattaa todellakin olla aivan kauhuissaan teidän käytöksestänne. Äidillä kun on omienkin sanojesi mukaan jo oma lapsuus ollut hyvin suojattu, saattaa hän todella pitää kaikkia näkemiään uhkia todellisena. Vielä jos häntä lapsena pelotellut oma äiti on taustalla voimistamassa näitä tunteita omankin lapsen kohdalla. Terapeutti voisi myös auttaa kaikkia ymmärtämään toisiaan (ja itseään) vähän paremmin. Ehkä tytön äitikin ymmärtäisi, että olette aidosti huolissanne tytöstä, eikä näkisi tekojanne ja sanojanne vain hänen kiusanaan, hän kun aivan aidosti pelkää ja yrittää lastaan suojella.
 
Meille sopis kyllä mutta tytön äiti ei varmaan antas tyttöä meille enää jos tollasta mentäs ehdottamaan. Ollaan ihan asiallisesti koitettu joistain asioista puhua hänelle (tai mies on koittanut, mä en puutu) mutta huutoa on tullut joka kerta takas ja mies on heitetty heidän kämpästä pihalle.. Eli aivan turha edes ajatella..
 
voi että :( No on tuo kuitenki hyvä, että tyttö on mennyt kovasti eteenpäin teillä ollessaan ja eiköhän koulussaki tueta tätä teidän tapaa. Nimittäin siellä tuskin on aikaa paapoa jokaista erikseen, vaan siellä kyllä vaaditaan varmasti sitä omatoimisuutta :)
 
Joo koulussa kasvaa siihen omatoimisuuteen kyllä, tää äitikin on nyt vähentänyt kiukkusia soittoja meille päin kun mies joku päivä hermostui ja sanoi suoraan ettei hänelle kuulu se mitä me tehdään tytön kanssa kun hän on meillä, eikä meille se mitä he tekevät kotona. Meillä on omat säännöt ja heillä omat, eikä tyttö ole tähän mennessä ole meidän sääntöihin kuollut... Jos meillä tyttö saa sotkea itsensä leikkipuistossa tai ajaa pyörällä niin se on meidän asia. Ei varmaan anneta hänen tehdä mitään sellaista mitä hän ei ikänsä puolesta pysty tekemään. Vahinkoja sattuu kaikille ja niistä oppii, turhaan niitä alkaa pelkäämään. Kaatumisen jälkeen noustaan ylös ja ens kerralla osataan toimia eri tavalla/varovaisemmin. Voihan sitä kaatua sisälläkin ja lyödä päänsä pöydän kulmaan..
 
Takaisin
Top