Meillä tuleva raskauden pohdinta alkoi oikeastaan kaksi viikkoa ennen plussaa. Ensimmäisen raskauden kanssa iski ihan hirveä alkion kiinnittymiskipu keskellä yötä ja valvotti pari tuntia melkein aamuun saakka. Oli hyvin erilainen verrattuna menkka- tai suolistokipuihin. Siitä tietty aamulla sanoin kumppanille, ettei unta tullut saatua ja pohdintaa mikähän se oli.
Sitten parin viikon päästä kuukautiset jätti tulematta, ja päivä 2 kohdalla jo kokeilin ekaa kertaa raskaustestiä. Omat menkat ovat aina olleet täydellisen täsmälliset mm. aiheella 31 pv iltapäivästä alkavat. Ihan heti viiva ei näyttänyt positiivista, mutta parin päivän päästä uudestaan testatessa sitten näytti. (Eli joku 5-6 pv menkat myöhässä.) Kumppani oli ns. mukana testissä. Ei tietenkään katselemassa, ku pissaan tikkuun, mutta tietoinen, että testailen päivittäin sillä hetkellä.
Toisessa raskaudessa puolestaan sama kiinnittymiskipu iski kesken automatkan kotiin. Tietenkin kumppani heti huomaa, että ähkäsen kivusta (paljon lyhyempi kuin ensimmäisellä kerralla), ja tietty kyselee onko kaikki kunnossa. Siihen tuli todetuksi, että taisi uudestaan onnistua raskaaksi tulo. Jälleen kerran raskaustesti oli enempi tilanteen varmistaja kuin jännittävä odotus.
Eli vähän tylsästi ei tullut tehtyä mitään seremoniallista julkistamista kumppanille, tosin hän ei onnesti sellaisista välitä. Ehkä se, että omalle kohdalle osui oudosti herkkä kohtu, joka heti ilmaisi muutoksista eikä koskaan muuta rytmiään, vähän "pilasi" yllätyksellisyyden. Toisaalta tästä erikoisuudesta ei voi olla harmissaan.
