Menettämisen pelko
- Ketjun aloittaja Pippurin mami?
- Aloituspäivämäärä
Mullakin oli alussa pahoinvoinnista taukoa mutta alkoi uudelleen joskus 5+3. Odottelin että alkais jo ja sieltä se tuli taas mukaan päiviin. Myös ihmettelin että miten kahvi maistui ekat viikot mutta sekin on jäänyt jo pois.
Oon todella pahoillani
Muumimamman
Silmät suurina ihmettelijä
Hieman kuumotteli, että tuleeko vuoto ennustettuun aikaan. Viimeksi heinäkuussa tuli kemiallinen tasan silloin aamuyöstä. Nyt kyllä vaikuttaa paremmalta ja olo on myös luotettavampi, mutta ikinä ei tiedä, mitä voi vielä käydä 
Ei nyt suoranaisesti tänne kuulu, mut kerron nyt harmituksen vaikka tiiän et on täysin normaalia. 
tein aamulla cb digistestin ajatuksella että varmaan ois jo se +3 kun eilen tikkutesti niin tumma. No pitkän odottelun jälkeen antoi tuloksen 2-3, tänään pitäis olla 5+0, toki ovis ei oo tiedossa. Ja en tiedä vaikuttiko se kun join lasillisen vettä ennen testaamista? Vähän harmittaa kun olin niin varma et ois jo "seuraavalla levelillä" testin kanssa. Ehkäpä teen uudelleen parin päivän päästä.
tein aamulla cb digistestin ajatuksella että varmaan ois jo se +3 kun eilen tikkutesti niin tumma. No pitkän odottelun jälkeen antoi tuloksen 2-3, tänään pitäis olla 5+0, toki ovis ei oo tiedossa. Ja en tiedä vaikuttiko se kun join lasillisen vettä ennen testaamista? Vähän harmittaa kun olin niin varma et ois jo "seuraavalla levelillä" testin kanssa. Ehkäpä teen uudelleen parin päivän päästä.
On vielä aika aikaista saada testiin tuo 3+, eli ei hätää!Ei nyt suoranaisesti tänne kuulu, mut kerron nyt harmituksen vaikka tiiän et on täysin normaalia.
Joo tiiän mut jotenki vaan ajattelin et tänään jo tulisOn vielä aika aikaista saada testiin tuo 3+, eli ei hätää!
silkkaa omaa hätäilyä siis vaan!
Pippurin mami?
Silmät suurina ihmettelijä
Joo mulla sama pettymys eilen 5+1 kun innoissani tein ton saman testin.Ei nyt suoranaisesti tänne kuulu, mut kerron nyt harmituksen vaikka tiiän et on täysin normaalia.
Mut aika rauhallisin mielin pystyn nyt odottelemaan esim. torstaihin tai perjantaihin kun pahoinvointi on vihdoin kunnolla alkanut. Viime yönä tuli eka oksu niin pakko tässä on kait jotain hcg:n kanssa kuitenkin tapahtua.
Joo! Mulla ei oikeen oo mitään, makeaa ei tee mieli ja se on kyllä ihmeJoo mulla sama pettymys eilen 5+1 kun innoissani tein ton saman testin.
Mut aika rauhallisin mielin pystyn nyt odottelemaan esim. torstaihin tai perjantaihin kun pahoinvointi on vihdoin kunnolla alkanut. Viime yönä tuli eka oksu niin pakko tässä on kait jotain hcg:n kanssa kuitenkin tapahtua.
alavatsa on jotenki tosi pinkeä mut ei oo mitää pahoinvointia tms mut ei ollut viimeksikään vielä tässä kohtaa 
Pippurin mami?
Silmät suurina ihmettelijä
Haha joo toi makeanhimon helpottaminen on kyllä itelläkin ihme.Joo! Mulla ei oikeen oo mitään, makeaa ei tee mieli ja se on kyllä ihme
Jospa siellä on sitten samalla kaavalla menossa kuin sinun viime raskaudessa.
Kumpa loppuviikommasta saataisiin mekin tikkuvarmistusta.
Tuntuu niin raadolliselta että raskaus alkaa ja menee sitten kesken, voimia @Kesäheinä26 
Ja huh, että joku ollut vuosia lapsettomuushoidoissa ja saanut kaksi keskenmenoa ekan kolmanneksen loppupuolella, ihan kamalaa 
Mää olin nuorempana paljon rennompi, nyt tässä raskaudessa kaikkea muuta kuin rento. Vaikka toki pyrin ajattelemaan, että teen parhaani ja oon tähän astikin tehny parhaani enkä voi kontrolloida kaikkea. Sitä paitsi vähintään puolet on miehestä johtuvaa, ei se meistä naisista pelkästään johdu. Oon lukenut tutkimustuloksia siitä miten miehen terveydentila vaikuttaa tosi paljon myös.
Joka tapauksessa... Hirvittää mutta ei auta ku yrittää olla kiitollinen ja toiveikas. Silti pelkään niin paljon että tää menee kesken, tää on mulle ihan liian tärkeää että haluaisin menettää tän. Lisäksi oon jo aivan asennoitunut tähän raskauteen, kesävauvaan ja kaikkeen, en halua luopua tästä. Mietityttää myös että jos menis kesken saisinko enää vauvaa, kun olen jo 37. Toisaalta tämäkin sai alkunsa luonnollisesti ja suht nopeasti mutta eihän sitä silti tiedä.
Mullakin tuntunut alusta asti jomotusta ja paineen tunnetta alavatsalla. Ei oo ollu vuotoja ollenkaan. Hcg silloin viime viikolla nousi päivässä 295-->483 mutta muuten en tiedä miten on noussut, en oo nyt testannutkaan. Ens viikolla varhaisultraan, toivottavasti näkyisi syke kun on sitten "jo" 6+2. Onneksi mies tulee mukaan, ei tarvi yksin
Ja huh, että joku ollut vuosia lapsettomuushoidoissa ja saanut kaksi keskenmenoa ekan kolmanneksen loppupuolella, ihan kamalaa Mää olin nuorempana paljon rennompi, nyt tässä raskaudessa kaikkea muuta kuin rento. Vaikka toki pyrin ajattelemaan, että teen parhaani ja oon tähän astikin tehny parhaani enkä voi kontrolloida kaikkea. Sitä paitsi vähintään puolet on miehestä johtuvaa, ei se meistä naisista pelkästään johdu. Oon lukenut tutkimustuloksia siitä miten miehen terveydentila vaikuttaa tosi paljon myös.
Joka tapauksessa... Hirvittää mutta ei auta ku yrittää olla kiitollinen ja toiveikas. Silti pelkään niin paljon että tää menee kesken, tää on mulle ihan liian tärkeää että haluaisin menettää tän. Lisäksi oon jo aivan asennoitunut tähän raskauteen, kesävauvaan ja kaikkeen, en halua luopua tästä. Mietityttää myös että jos menis kesken saisinko enää vauvaa, kun olen jo 37. Toisaalta tämäkin sai alkunsa luonnollisesti ja suht nopeasti mutta eihän sitä silti tiedä.
Mullakin tuntunut alusta asti jomotusta ja paineen tunnetta alavatsalla. Ei oo ollu vuotoja ollenkaan. Hcg silloin viime viikolla nousi päivässä 295-->483 mutta muuten en tiedä miten on noussut, en oo nyt testannutkaan. Ens viikolla varhaisultraan, toivottavasti näkyisi syke kun on sitten "jo" 6+2. Onneksi mies tulee mukaan, ei tarvi yksin
Mulla oli hirveät ahdistukset ekassa raskaudessa kun ei ollut vielä ollenkaan vauvaa ja pelkäsi että syli jää tyhjäksi. Nyt on yksi ihana lapsi mutta kun haluaa lisää lapsia, näemmä nytkin huolestuttaa ja pelottaa. Mutta päivä kerrallaan pitää mennä ja itse ei voi asiaan vaikuttaa. Varhaisultra, vk 13, rakenneultra mulle sellasia virstanpylväitä että jokainen on voitto. Yritän myös ajatella, että se että raskaus jatkuu, merkkaa varmemmin sitä että tulisi terve ja elinvoimainen lapsi. Suurin osa keskenmenoista kun johtuu siitä että sikiöllä on joku "virhe" mikä estää kehittymisen. Raskaus ja uuden lapsen syntymä on ihmeitä täynnä 
Musta on myös ihana ajatus, että lapsi voi elää hyvää elämää kohdussa. Että jos kävisi niin, että myöhemmin menee kesken, on lapsella voinut olla siihen asti hyvä elämä 
Musta on myös ihana ajatus, että lapsi voi elää hyvää elämää kohdussa. Että jos kävisi niin, että myöhemmin menee kesken, on lapsella voinut olla siihen asti hyvä elämä
Pippurin mami?
Silmät suurina ihmettelijä
Ihana näkökulma tuo tuossa lopussa.Mulla oli hirveät ahdistukset ekassa raskaudessa kun ei ollut vielä ollenkaan vauvaa ja pelkäsi että syli jää tyhjäksi. Nyt on yksi ihana lapsi mutta kun haluaa lisää lapsia, näemmä nytkin huolestuttaa ja pelottaa. Mutta päivä kerrallaan pitää mennä ja itse ei voi asiaan vaikuttaa. Varhaisultra, vk 13, rakenneultra mulle sellasia virstanpylväitä että jokainen on voitto. Yritän myös ajatella, että se että raskaus jatkuu, merkkaa varmemmin sitä että tulisi terve ja elinvoimainen lapsi. Suurin osa keskenmenoista kun johtuu siitä että sikiöllä on joku "virhe" mikä estää kehittymisen. Raskaus ja uuden lapsen syntymä on ihmeitä täynnä
Joo tää oli jostain videosta jossa vanhemmat odotti sairasta lasta joka ei elä syntymään asti. Ne sitten teki kaikkia kivoja juttuja, kun kyllähän se vauva saa osansa äidin tunteista ja syömisistä ymsIhana näkökulma tuo tuossa lopussa.
Lohdullinen ajatus!
Mulla on myös ihan hirveä menettämisen pelko, varsinkin kun viimeksi oli kemiallinen. Mut juttelin mun psykologin kanssa aiheesta ja hän muistutti siitä että tänään oon raskaana ja saan olla onnellinen siitä, huomisesta ei kukaan tiedä mitään mut sitä ei kannata murehtia. Oon nyt sit yrittänyt olla positiivisella mielellä vaikka välillä onkin haastavaa
Mieskin sitä muistuttelee että turhaan sää aina huolehdit etukäteen, kun et edes voi asiaan vaikuttaa
Mieskin sitä muistuttelee että turhaan sää aina huolehdit etukäteen, kun et edes voi asiaan vaikuttaa
Täällä kemiallinen viimekierrosta ja nyt taas herkkä testi positiivisena 3 pvä ennen uuden kierron oletettua alkua. Viimekierrossa lähti raskauden osalta aivot kierrokselle samantien, kun oli niin voimakkaasti oireita heti oletetusta kiinnittymisestä ja pettymys oli kova kun vuodot alkoi. Nyt ei oikeen ees uskalla alkaa ajattelee tuota edellä puhuttua " tänään olen raskaana" ja pientä kohdun nipistelyä lukuunottamatta ei oireita. Mutta jospa tämä ajatus sitten tiistaista vahvistuis ja sit lisään itseni tuonne odottajien listaankin
Päivän vähäoireisuus aiheutti vähän stressiä mutta niinpä se vain iltaa kohti maha turvonnut ja aika ällöttävä olo Kyllä sitä osaa olla iloinen tollasista 
Tsemppiä ja halaukset kaikille muille stressaajille
Eipä sitä tosiaan kukaan tiedä huomisesta oli raskaana tai ei niin kannattaa yrittää nauttia joka hetkestä vaikka se välillä haasteita aiheuttaakin.
Kyllä sitä osaa olla iloinen tollasista Tsemppiä ja halaukset kaikille muille stressaajille
Eipä sitä tosiaan kukaan tiedä huomisesta oli raskaana tai ei niin kannattaa yrittää nauttia joka hetkestä vaikka se välillä haasteita aiheuttaakin.
Mun ystävä sanoi mulle viisaasti, että koita keskittyä niihin onnellisiin hetkiin mitä tämä raskaus on jo tuonut elämään. Raskaustestin tekemisen jännitys sekä sykkeen näkeminen varhaisultrassa. Oon koittanut toimia näin ja alkanut tuntemaan kiitollisuutta tätä raskautta kohtaan. Huomisesta ei tosiaan tiedä kukaan, mutta ei minulta pois viedä niitä onnellisuuden tunteita joita tämä raskaus on jo aiheuttanut
Ihania positiivisia ajatuksia näin huoliryhmässäkin tuli itsellekin levollisempi olo näitä lukiessa. Itsellä on taustalla kkm, kehitys päättyi 8+6, mutta todettiin vasta vk 12. Onneksi sen jälkeen onnistunut raskaus ja ihana vauva nyt uudelleen raskaana ja hieman epätodellinen ja jännittynyt olo. Vielä kunnon pahoinvointi ei ole alkanut, niin vaikea uskoa todeksi.
tuli itsellekin levollisempi olo näitä lukiessa. Itsellä on taustalla kkm, kehitys päättyi 8+6, mutta todettiin vasta vk 12. Onneksi sen jälkeen onnistunut raskaus ja ihana vauva nyt uudelleen raskaana ja hieman epätodellinen ja jännittynyt olo. Vielä kunnon pahoinvointi ei ole alkanut, niin vaikea uskoa todeksi.
Oon yrittänyt parhaani mukaan elää hetkessä mut niin vain huolet aina välillä nousee pintaan. Tekoälyn kanssa juttelin asiasta, niin se rohkaisevasti totesi että kun kaksi edellistä raskautta on mennyt hyvin, eikä keskenmenoja ole ollut aiemmin, ok todennäköisyys keskenmenolle hyvin pieni.
Ehkä eniten pelottaa se kun tähän on satsannut tavallaan ajallisesti niin paljon, että kaikki olisi mennyt hukkaan jos onkin mennyt kesken. Suorittajaluonteena harmittais kovasti että kaikki pitäis aloittaa alusta kun on jo mielessään kuvitellut sen kesäkuisen tulevan. Mutta tässäkin varmasti se hetkessä eläminen auttaisi, ei kuvittelisi liian pitkälle mielessäänkään vaikka aika helposti lähtee laulalle kyllä
Ehkä eniten pelottaa se kun tähän on satsannut tavallaan ajallisesti niin paljon, että kaikki olisi mennyt hukkaan jos onkin mennyt kesken. Suorittajaluonteena harmittais kovasti että kaikki pitäis aloittaa alusta kun on jo mielessään kuvitellut sen kesäkuisen tulevan. Mutta tässäkin varmasti se hetkessä eläminen auttaisi, ei kuvittelisi liian pitkälle mielessäänkään vaikka aika helposti lähtee laulalle kyllä