Masun taputtelu

Hatsii

Vauhtiin päässyt keskustelija
Jälleen yksi valitusketju... :D onko ketään muuta alkanut ärsyttää se tai oletteko huomanneet että oma keho ei enää ole niin yksityinen juttu kuin ennen isoa raskausmassua... Monet puolitututkin tulevat taputtelemaan ja kyselevät mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä kehon muutoksista! Kuinka suhtaudut taputteluihin ja siihen että oma kroppa ei olekaan enää ihan oma...?
 
Minä vissiin sen verran vähän oon liikkunu missään kauppaa etempänä, että taputtelijat on jääny vähemmälle (tai ainakaan ei ole alkanu vielä ärsyttämään liikaa :)), mut mua jotenkin ärsyttää tuntemattomien ihmisten katseet, ihan ko mussa olis jotain pahasti vialla..siis ensin vilkaistaan mahaa, sit ihan kunnolla kun tajutaan ni tuijotetaan mahaa, vilkaistaan kasvoja, katse takasin mahaan ja äkkiä sit katse toiseen suuntaan. Ei hymyä, ei mitään, pikaiset hämmentyneet vilkaisut vaan ja kiireesti ohi. Itsekin toki olen aina vauvamahoihin kiinnittänyt huomiota, mut oikeesti, vähän hienovaraisemmin ja yleensä ihan hymyn kanssa vielä. Tuntuu lähinnä et itsellä olis jokin sairaus mitä "ei sais huomata, mut kun väkisinkin huomaa, ni pitää yrittää olla niinku ei oliskaan". Tulee vähän "kuka ei kuulu joukkoon" fiilis. :smiley-ashamed008

Mut noista kummallisista kyselyistä kyllä on kokemusta, ja tosiaan, se on jännä miten puolitutut ihmiset tulee kyselemään et millaisia kipuja ja kolotuksia on ollu, oksensitko ihan vai oliko vaan huono olo, onko tullut jo raskausarpia ja minne (?!!?) ym. Ihme touhua :happy118
 
Muakaan ei ole niin hirveästi taputeltu, mutta tuijoteltu sitäkin enemmän. Eikä siinä mitään, mutta tosissaan se tuijottelun sävy joskus ärsyttää! Olin tossa viime viikolla pankissa maksamassa uuden asunnon takuuvuokraa. Heti kun istuin alas odottamaan, niin huomasin, kuinka joku täti-ihminen tuijotti minkä ehti. Vilkaisin sitten tätä naista niin hän vaan törkeästi tujotti ilmekään värähtämättä, naama mutrulla. Katseen väli sahasi silmät-vatsa-silmät... Käänsin tyynesti hetkeksi katseeni pois, mutta huomasin että muija senkuin tuijottaa. Sekunnissa iski armoton hormooniv*tutus, ja aloin tujottamaan silmiin takaisin niin kauan, että se vihdoin käänsi katseensa pois! Ja katsekontakti kesti monta sekuntia. Vieläkin kiehahtaa, kun mietin tota. :D
 
joo kyllä huomaaa ton tuijottelun ainaki.. oon kaupassa töissä ja kaikki asiakkaat kattoo ainanekana mahaa... ei onneks oo kukaa tullubtaputtelee masuuu.. ja jos tulee ni sanon kyl siitä iha suoraa et se on kuule mun omaisuuttaet äläpä koske :D
 
mä en kans tykkää et kukaan tulee käpälöimää mun mahaa.periaate onkin että katsoa saa,vaan ei koskea.Enkä lähde tota mahaa mitenkään vaatteilla vielä korostamaan koska ei se mikään yleisönähtävyyskään ole.
 
Juu... Sama juttu, mieluummin vähän masua piiloon, ettei kenenkään tartte tulla taputtelee... Mut tässä vaiheessa se alkaa olla jo vähän vaikeeta!! :D
 
Meikäläisen massua ei ole koskaan kukaan vieras/puolituttu tullut taputtelemaan. Ei siis tässä raskaudessa eikä edellisessäkään. Ei edes sukulaiset tuppaa taputtelemaan. :D Ainoastaan hyvät ystävät, joille se sallitaan. :wink Joten en ole joutunut moisesta kärsimään. Jos jotkut tuijottavat, niin en ole antanut häiritä. En niin hirveästi kiinnitä moisiin huomiota. Maha nyt näkyy sen verran, kuin näkyy. Jos se jotakuta häiritsee tai jonkun mielestä ei tunnu "sopivan minulle", niin oma on ongelmansa. Lähinnä muistan edellisestä raskaudesta sen, kun synnytysvalmennuksessa sairaalalla olin pienen mahani kanssa, niin kyllä monet odottavat katsoivat minua, niin kuin minulla ei vielä olisi mitään asiaa sinne. Laskettu aika oli kuitenkin silloin jo varsin lähellä. :D Mutta yritetään vaan nauttia itse näistä massuistamme ja tosiaan, jos ei muiden kosketusta halua, niin kyllä siitä saa ihan reippaasti sanoa!
 
Oon kans ite huomannu kauppareissuilla nää tuijottelijat..
Ensin katotaan naama, sitten maha, ja sen jälkeen katotaan vielä oikeen pitkin nenän vartta, että jaa toi onkin näköjään paksuna..
Siinä tulee itelle vähän sellasia viboja, että se tuijottelija miettii, että onkohan päässy vahinko käymään. Niin ärsyttävää!
 
Mä en oo huomannu noita tuijottajia, mut toisaalta en myöskään huomaa muita ihmisiä näin ylipäätään. :rabbit

Sen sijaan esim. töissä on tullu automaattisesti usein valittua vähän sellasia vaatteita, ettei toi kauheasti näy. Ei siis peitellen, mut ei paljastaenkaan. Paitsi tänään oli ekaa kertaa päällä aika vartalonmyötänen toppi ja pitkähihanen bolero. No, siellä toimistossa istuessa, ei näy asiakkaita.

Yks työkaveri taputteli ihan vähän, mut jotenkin se meni aika vähällä kakomisella läpi. On sen tyyppinen persoona. Mut jos joku, jolle voin rauhassa olla ilkeä (esim. tuntematon) tulis taputtelemaan, niin oon päättäny taputella sen kinkkua tai käsivarsia ja kommentoida jotain vastaavaa, "onpa hyvässä kunnossa"... :finger005
 
Mulla nyt ei vielä ihan hirveesti ikää ole (20v.) ja huomaa todella, että monet mummelit katsoo aika pahasti ensin mahaa ja sitten mua. Luulevat varmaan mua joksikin ihan teiniäidiksi, jota en tosiaankaan itse koe olevani. Myös paljon näkee semmosia naisia, joilla on pieni vauva mukana ja alkavat sitten tuijottaa ihan häpeilemättä mun mahaani. Tekis mieli kysyä, että onks näillä ihmisillä oikeesti joku ongelma... :angry7

Ainut kuka taputtelee mahaa ja kokeilee liikkeitä oman miehen lisäksi, on mun veljen vaimo. Se ei todellakaan haittaa, mutta jos joku vieraampi ihminen tulis sörkkiin, niin varmasti sanoisin jotain ei niin mukavaa. Mulla ei oo ollut tapana mitenkään peitellä tota mahaa vaatteilla, kun en oikeestaan omista sellasia vaatteita, mutta eihän nyt tiukemmat vaatteetkaan merkkaa sitä, että kaikki sais tulla hipelöimään masua.
 
Taputtelua ja silittelyä ovat täällä harrastaneet lähinnä äiti, anoppi, jotkut muut sukulaiset, ystävät ja muutama työkaveri, eikä se sieltä suunnalta olekaan tuntunut mitenkään ahdistavalta, päinvastoin. Asiakaspalvelutöissä olevana olen kyllä myös huomannut nuo asiakkaiden mahakumpuun unohtuvat katseet, mutta minua ne eivät itseasiassa ole mitenkään häirinneet. Olen kai jotenkin vaan niin ylpeä ja onnellinen mahastani, että minun puolestani saavat rauhassa tuijottaa ja miettiä mahastani mitä lystäävät. Alkukeväästä pikemminkin ahdisti se, että mahan ollessa vielä pieni, näytin ainakin omasta mielestäni vain lihonneelta ja melkoisen turpealta - nyt on ihanaa pukeutua piukkoihin paitoihin, kun maha näyttää jo takuuvarmasti vauvamahalta. :) Opettajasijaisuuksia tehdessäni huomasin loppukeväästä joidenkin oppilaiden kyselevän mahaltani toimintaohjeita, ja tuo kyllä aina huvitti ja laittoi miettimään, luulevatkohan ne meikäläisen olevan vain hyvin tuhdissa kunnossa mahasta vai tuleekohan yläasteikäisille mieleen, että opettaja saattaa mahdollisesti olla raskaana... laughing7 Aspatöissä en mahaani piilottele, mutta opetushommissa koin jotenkin helpommaksi olla "ei-niin-raskaana-olevan-näköinen".

Mulla on noissa asiakaspalveluhommissa itse asiassa aika usein mahdollisuus jutella hetki niitä näitä vakioasiakkaiden kanssa, ja on ollut ihanaa huomata, miten monet (luonnollisesti pääasiassa naiset) haluavat jakaa kokemuksiaan liittyen omiin raskauksiinsa ja lapsiinsa. Viimeksi eilen myös yksi kuusikymppinen ukko kyseli vauvani sukupuolta ja totesi tyttöjen olevan ihania, koska ne viihtyvät isänsä sylissä niin paljon poikia pidempään. :love2 Voisihan sitä välillä olla ihmisille jotain muutakin kuin vain raskaana oleva nainen, mutta koska en taida itse koskaan kyllästyä keskustelemaan näistä aiheista, ei tuo minua juuri nyt liioin haittaakaan... laughing6
 
Onhan se niinkin, että riippuu kuinka asian esittää. Oon saanu vastaantulevalta puolitutulta kuulla, että on sulla söpö maha. Sekun nyt on ollut nähtävissä jo pitkän aikaa, niin eipä tuo ihme tällaiset kommentit otan iloiten vastaan. Ihanaahan tämmöstä palloa on kanniskella, ja iso se tosiaan jo on, oon viikolla 30.
Mutta sitten on asia erikseen nää, jotka tulee sanomaan rumasti, että ompa sulla VALTAVA maha, ja montako meinaat synnyttää ja niin edelleen. Se loukkaa kyllä kovasti jos äänensävy on kovin ällötyksen oloinen. Vois jättää moiset komentoimatta.
Ei me ihmiset käydä toistemme rintojakaan puristelemassa esim. jonkun kuuskymppisillä, ja kysellä että kuinka timmit nää enää on, ja että missä vaiheessa ikää ne alko roikkumaan..
Sama se on tässä vatsassakin, että onko sitä ihan pakko huomioida ikäänkuin se olisi kaikille avointa aluetta.
 
Mulla ei ole vieraat ihmiset tulleet taputtelemaan. Mutta ihan ensimmäinen joka niin teki (olin silloin viikoilla 15-16) oli anoppi ja voi hirvitys kun kimpaannuin siitä ihan hirveesti. Emme anopin kanssa ole mitenkään erityisemmin tekemisissä. Muutaman kerran vuodessa nähdään ja hän on minulle edelleen aika etäinen ihminen, niin tuntui aivan hirveältä, että hän ensimmäisenä mahaani taputteli. Mies sai semmoiset motkotukset autossa asiasta, kun anopin pihasta lähdettiin, että luultavasti anoppikin on asiasta saanut kuulla, koska ei ole enää mahaani koskenut ensimmäisen kerran jälkeen ja hyvä niin. :D
Äitini ja siskoni "tunkeutuvat reviirilleni" kysymättä ja tietenkin mieheni, mutta en koe sitä kamalana asiana. Pikemminkin olen onnellinen siitä, että he ovat mahasta kiinnostuneita. :)
 
Tutut jos masua kokeilee niin ei häirihe :) Hassua oli, kun sokerirasituksessa istuin odottamassa omaa vuoroa, niin vieressä istuva vanhempi nainen rupes juttelemaan, taputti masuu ja tuumi, että vauva tulossa, katto masua vähä aikaa ja sano, et on ihan selvä poikamasu. Muuten ei oo kyllä tuntemattomat taputellu masua, enkä siitä kyllä tykkäiskään.
 
Tutut on kokeillut ja joitakin läheisiä ihmisiä on saanut ihan kannustaa kokeilemaan, kun oon huomannut, että kiinnostaisi kokeilla, mut ei ole kehdannut ilman lupaa. Ei kyl vieraat ihmiset ole kokeillut masua ainakaan vielä. Naapuri, jonka kanssa välillä juttelen, totesi jossain vaiheessa, että toivottavasti ei tulis ihan kauhean kuuma kesä, ettei olis tukalaa mahan kanssa ja kyseli milloin on laskettuaika. Oli oikeastaan kiva huomata, että raskaus näkyy, enkä näytä vain lihavalta. En tiedä tuijottavatko ihmiset, en yleensä kiinnitä huomiota, mut yks päivä kaupassa jotain pikku pojan kloppeja oli jäätelöhyllyillä ja naureskeli siinä jotain. Silloin kieltämättä tuli sellainen olo, että mulleko ne nauroi? Tajuskohan, että oon raskaana vai ajattelikohan ne, että mun ei pitäs jäätelöä syödä, kun oon niin iso. Tosin oonhan mä aika iso ja ylipainoinen jo ennen raskauttakin.
 
Takaisin
Top