masu tuntemuksia

milu2012

Oman äänensä löytänyt
Ajattelin onko täällä odottelijoita ketkä voisivat kertoa hieman omasta olotilastaan :) itselläni rv 24+3.

Itselläni on nyt muutaman päivän vihlonut mahaan lähes kokopäivän mutta ei kuitenkaan hirmu kovasti, voisi verrata oloon jos on kauheasti ilmaa mahassa että se sitten kiristää ja juilii. Viime yön unetkin oli lähinnä koiran unta kun ei meinannu sopivaa asentoa löytää missä olisi rennosti.

Sitten eilen aamulla eksyin vielä palstalle jollain muulla sivuilla joka käsitteli kohtukuolemia ja keskosmenetyksiä. Oli väärin mennä niitä lukemaan koska olen aika herkässä tilassa näköjään ajattelemaan pahinta, vaikka potkut tuntuu ja kaikki hyvin. Meidän poju potkii kyllä päivittäin ja varsinkin illalla pienokainen herää hirmuisella kyydillä nyrkkeilemään :) Eilen hän ei sitä tehnyt, tuli aivan järkyttävä pelko että jos "kivut" merkkaavat jotain jostain. Esikoista siis odotellaan ja vuoden yrityksen jälkeen hormonihoidoilla alkuun saatettu.

 Olisi ihana jos joku osaisi kokemuksia kertoa näiltä viikoilta ja mitä tosiaan tuntuu olotilassa ja vauvan liikkeissä. Mieheni kyllä on rahoitellut ja hän aina ajattelee positiivisesti, ja sanoo että ei ne karhutkaan koko ajan ärise, välillä pittää syyvä puolukoitaki :)
 
Moikka :)

Itselläni rv 25+5 ja varsinkin viime viikolla kun olin sairaalassa vauva potki mua niin että hyvä ettei muutaman kerran tullut pisut housuun (koska olin sängyn "Orjana"). Välillä mullaki on tulla alavatsan kiristystä tai mitä lie. Varsinki jos aivastan tai meen jossain erikoisessa asennossa sänkyyn ni voi vilhaista sillai pieniesti. Vauva voi varmaan paremmin kuin minä, vaik eilen alko mietityttää miten se nyt niin hilljainen on ollut jumppaamaan. Ehkä se nyt lepää kun joutui tämän tulevan mamman viimeviikolla saamaan uskomaan että kaikki on hyvin hänellä eikä mun pitäs huolehtia turhaan vaan parantua. Ni uskon et nyt on vauvan vuoro taas levätä.

Onneks on positiivinen mies "kaikki hyvin kulta" ni se rauhoittaa :)
 
Mulla on myöskin ollut kaikenlaisia tuntemuksia mahassa. Just tommosta vihlontaa ja nyt on muutaman päivän ollut alavatsan sivuilla, nivusten yläpuolella tosi kipeät kohdat. Yöllä kyljen kääntäminen sattuu ja varsinkin kun vasenta jalkaa nostaa esim. housuja jalkaan laittaessa niin sattuu. Levossa eikä kävellessä ei juurikaan tunnu. Oliskohan tää kipu sitä kohdun kannatinten venymistä vai mitä se oli. Tai liitoskipuja?
Ja just tommosta kiristävää tunnetta mullakin, varsinkin kun kauemmin seisoo/kävelee niin välillä tuntuu että koko maha ratkeaa sisältäpäin. Eiköhän se vauva sielä vaan kasva ja se aiheuttaa moiset tuntemukset :)
 
Hieman rauhoitti jo mieltä kun muillakin näitä vaivoja :) Eilen neuvolalääkärissäkin syke oli 150 et hyvinhän pojalla kaikki on mutta sitä kun on niin vainoharhainen :( kotidopplerilla äänet kuuluu myös se on onneksi päivän pelastaja jos ei meinaa tuntea potkuja. Mutta tänä päivänä poju taas muistutti itsestään, ihanaa <3

niin minäkin luulen että ne on niitä venymiskipuja tms, tai sitten ihan vaan ummetusta vaikka vatsa kyllä toimii ihan hyvin mutta heti aamuisin helpottaa kivut kun pääsee käytyjen leipien konttorriin :) heh.
 
liitoskivuilta eivät kuullosta, ne kun tuntuvat enemmänkin häpyluun seutuvilla, ikävää vihlontaa nekin kyllä :/

äskoo kirjoitti:
Mulla on myöskin ollut kaikenlaisia tuntemuksia mahassa. Just tommosta vihlontaa ja nyt on muutaman päivän ollut alavatsan sivuilla, nivusten yläpuolella tosi kipeät kohdat. Yöllä kyljen kääntäminen sattuu ja varsinkin kun vasenta jalkaa nostaa esim. housuja jalkaan laittaessa niin sattuu. Levossa eikä kävellessä ei juurikaan tunnu. Oliskohan tää kipu sitä kohdun kannatinten venymistä vai mitä se oli. Tai liitoskipuja?
Ja just tommosta kiristävää tunnetta mullakin, varsinkin kun kauemmin seisoo/kävelee niin välillä tuntuu että koko maha ratkeaa sisältäpäin. Eiköhän se vauva sielä vaan kasva ja se aiheuttaa moiset tuntemukset :)


 
Mullakin oli tollaista kipua häpyluun tienoolla toisessa raskaudessa ja lääkäri sanoi, että olisi johtunut pehmytkudosten ja nivelten löystymisestä. Juurikin pukeminen oli tuskaista ja jalan nostaminen kaiken kaikkiaan.

Nyt mulla on aiemmista raskauksista poiketen kipuilua ylävatsassa pömpön päällä. Joskus siinä muljahtaa jotain niin, että vähän aikaa muljahduskohta tuntuu ihan puutuneelta/tunnottomalta. Ja toissapäivänä koko ylävatsa oli kosketusarka. Alavatsakivut on ihan tuttuja, mutta tämä on ollut tällä kertaa uutta.

Raskaus on ihanaa aikaa! Nauttikaamme!
 
Miulla on nyt meneillään 23+0 ja ensimmäisen kerran ehkä noin 3 viikkoa sitten maha kovettui ilman kipua, mistä en niinkään ollut huolissani, mutta sitten oli myös sellaisia outoja tuikkivia tuntemuksia alamahassa kun nousin sohvalta tai kannoin esim. jotain lautasia tms. en mitään kovin painavaa. Pelästyin sitä vähäsen ja lepäilin sitten ja niitä ei tullut enää niin useasti. Sitten ne olivat jonkin aikaa poissa ja nyt taas luultavasti stressin siivittämänä on tullut semmoisia inhottavia tuikkivia kipuja aika ajoin keskelle alavatsaa aika alas, johonkin häpyluun tienoille, joskus ylempänäkin. Ne ei tunnu samanlaisilta kuin ne liitoskivut, mitä tuli aikaisemmin, kun vaikka aivasti tai nousi pois pyörän selästä. Nämä tuntuvat ihan erilaisilta ja vähän huolettaa, että aiheuttaako tämä stressi nyt näitä ja onko nämä nyt sitten ns. "haitallisia harjoitussupistuksia", jotka avaavat kohdunsuuta. Välillä on ollut niitä semmosia mitkä säteilee tuonne peräaukon seutuville tai emättimeen ja terkkari sano neuvolassa, että jos tulee niitä, niin pitäis tarkistuttaa kohdunsuu. Niitä ei kyllä onneksi ole tullut kuin ehkä kerran-kaksi.

Onko muilla ollut näitä samantyyppisiä kuin minulla, enkä oikein näitä voi pistää ihon kiristämisen piikkiin, kun tuntuvat jossain syvemmällä.. Pitäis kai yrittää ottaa rennosti, mut vähän nyt huolestuttaa..
 
Täällä ainakin on kaikenlaisia kipuja ja tuntemuksia.. ja nämä alkoivat aivan yllättäen! Tätä ennen ei ollut kuin jotain satunnaista pientä juilintaa kovassa vauhdissa, mutta torstaina alkoi kovemmat kivut, ja samaan aikaan supisteli. Perjantaina soittelin sitten neuvolaan ja sainkin lääkärille ajan. Kohdunsuu oli tosiaan pehmennyt, mitä ei vielä tässä vaiheessa kuulu tapahtua. Kohtu oli kuitenkin kiinni, joten hätää ei ole, vaikka supisteluja tuleekin. Kaikkea rasitusta tarvii välttää.. Levon kannalta pitää ottaa, kaksi viikkoa sairaslomaa ja ensi viikolla kontrolloidaan tilanne.
Kyllä kannattaa mennä käymään lääkärillä, jos kivut huolestuttavat! Pitäähän se kohdunsuun tilanne tarkistaa.. Vaikka osa minunkin kiputuntemuksista on varmasti liitoskipuja, mutta kipeitä supistuksia ei kuuluisi vielä tulla. Kivuttomat harjoitussupistukset ovat sitten asia erikseen :)
 
Mulla oli eilen sellasta ihme vihlontaa ja polttelua tossa navan lähettyvillä, en osaa sanoa oikein mikä siinä vihloi ja pisteli, tuntui aika pinnalla mutta ei kuitenkaan ihan iholla. Oli tosi inhottavaa ja olin vielä töissä ja jumissa kassalla, siinä sitten ähisten yritti olla. Paikallaan oleminen tuntui hyvältä (eikä siinä paikallaan voi olla, pitää venyä ja kurotella kun ei mahdu ja yletä), mutta sitten kiertoliikkeet (mitä tulee paljon, epäergonominen kassa) tuntui inhottavalta. Kesti ehkä puoli tuntia, sitten alkoi vauvakin potkia ja unohdin sen kivun mutta vähän huoletti kun tuntui niin oudolta.. Voikohan se johtua kohdun kasvamisesta ja venymisestä, nythän se vauva kasvaa ja lihoo nopeasti...
 
Mulla tuntui tuon tapaista just niil viikoil tosi paljo ku mun maha teki kasvuspurttia ja aluks se tuntui itest katottun navan oikeel puol ja sit viikottai nous aina pikkuhiljaa ylemmäs päi. Ja ei siis kokoaja tuntunu siltä mut sit aina välil särki just niin kauheesti et huhhu. Sellasta polltavan kiristävää tunnetta iholla joka sit meni aina ohi ja nyt tulee kans aina välillä mut oon jo yhdistäny sen siihe kohdun kasvamisee ja ku nahka on kovil ku pitää venyy.
 
Täällä ei vihlaisuja pahemmin ole ollut (rv 26+5) neuvolalääkärikin kyseli että onko tuntunut supistuksia.. Aikas paha mennä sanomaan kun ei tiedä millaisia niiden pitäisi olla. Kaikki kertovat omat tuntemuksensa mutta mites sitten siitäkään päätellä. Ainoa kova vihlaisu mitä on ollut oli se kun yskin kovasti eräänä aamuna ja tuntui kuin kohtu olisi revennyt, ja sitä kipua kestikin sitten koko päivän, hyvä etten lähteny ensiapuun. Raskaana olevat kaverit ovat kertoneet heidän "kaiken maailman kivuistaan" ja olen kauhulla jo niitä odotellutkin. Tosin, mikäli säästyn niltä, kiitän kyllä luojaa, sillä alku oli erittäin vaikeaa rankan pahoinvoinnin takia, se riittäköön. Mini on muuten kyllä kova potkimaan ja möyryämään. Hyvähän sen on nyt kun on vielä tilaa, kohta ei enää olekaan. :) Mahan kasvua silti odottelen, eipä vieläkään kunnolla näy.
 
Takaisin
Top