Masentuneisuus raskausaikana

[Vargynja]

Artikkelissamme kerrotaan että jopa 20–40 prosenttia naisista raportoi eriasteisista masennus- ja ahdistusoireista ja päivittäisistä huolenaiheista odotusaikanaan. Se on todella paljon, jopa lähemmäs puolet ja sitten on vielä odottajat, jotka ei kerro asiasta neuvolassa. Oletko sinä yksi heistä? Onko sinulla jatkuvaa alakuloisuutta, ahdistuneisuutta tai muita masennusoireita?

Oma raskauteni meni suht onnellisella mielellä, mutta masennuksesta on kokemusta nuorempana ja vauvavuoden jälkeen. Kaikki empatiani siis raskausajan masennuksesta kärsiville.

 

[Marruliini]

On mulla masentuneisuutta. Alkuraskaudessa olin aivan tosi down. Käperryin sisääni kun oli niin paha olo, väsymys ja alakulo. Oon kyllä vieläkin jotenkin puolikas versio itsestäni. Joku uusi tyyppi jolla ei pysy ajatukset kasassa, ei jaksa liikkua tai olla energinen. En koe myöskään samanlaisia onnentunteita mitä ennen raskautta koin useita kertoja viikossa, aivan mitättömistä asioista. Kehon muutokset ei mua ahdista mutta tää ikuinen nälkä ja samaan aikaan fiilis, ettei yhtään haluta syödä, unen määrä on valtava, mutta mikään ei poista kuitenkaan väsymystä. Flegma joka ajaa sohvaperunaksi saa päivät tuntumaan samanlaisilta. Eli joo, onhan tässä monenlaisia tuntemuksia. Ja vasta 4 kk alla..

 

[Ginger]

Ensimmäisen raskauden aikana olin kyllä masentunut. Kehittelin mielessäni erilaisia kauhuskenaarioita, enkä oikein osannut muodostaa sidettä lapseen. Myös raju oksentelu ja yleinen huonovointisuus aiheutti alakuloa. Tässä toisessa raskaudessa alkuraskauden aikana saatoin hieman olla masentunut, juuri oksentelemisen ja väsymyksen takia. Kun on fyysinen olo parantunut, on henkinenkin kohentunut.