Marraskuun pulinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja JN89
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mukavasti alkanut marraskuu myös täällä suunnalla. Päivällä käytiin kävellen hautausmaalla ja vähän ennen lähtöä alkoi supistukset. Niitä jatkunut säännöllisen epäsäännöllisesti koko päivän. Mies jo sanoikin, että näinköhän ensi yönä on lähtö. Jotenkin en usko... Kunnon kivut ainakin vielä puuttuu, jomottelua kyllä havaittavissa...
Mies tosiaan teki vähän työhommia kotona, joten minä vietin alkuillan taikinaterapian parissa. Nyt on pakastimessa leipää ja juustosarvia, ruoaksi valmistui lohiculibiac. Myös syksyn eka glögi (onnistuin löytämään merkin, jossa ei ole inkivääriä) ja joulutortut maisteltu. Nams.
Huomena olisi ajatuksissa ehkä joulukorttien askartelu, jos on semmoset olot, että voi pöydän ääressä istua..
 
Kyllä sitä vaan itsensä tuntee, yö oli paikoin hyvinkin vaikea, mutta eipä sitä tarvinnut mihinkään lähteä... Odotus jatkukoon :)
 
Täällä ollaan edelleen Jorvissa synnyttäneiden osastolla. Neiti on sen verran keltainen että jouduttiin viipymään pari lisäpäivää ja ottamaan.valohoitoja. Ikää meillä on jo kolme päivää ja aletaan olla osaston vanhimpia vauvoja, mikä on huvittavaa kun toinen on edelleen pieni rääpäle, joka melkein on saavuttanut syntymäpainonsa takaisin. Ekaa kertaa olin ihan sydän syrjälläni pienen vuoksi kun typy on niin väsynyt koko ajan bilirubiiniarvojen takia. Ei edes jaksa kunnolla imeä rintaa joten oon pumpannut kaiken mitä multa liikenee ( onneksi maitoa tulee paljon), että sen jälkeen kun pieni on yrittänyt parhaansa rinnalla, hän saa pullosta loput tarvitsemansa paljon vähemmällä työllä. Onneksi hän alkaa pikkuhiljaa voimaan paremmin ja lääkäri lupaili että energiatasokin palautuu piakkoin normaaliksi.
 
Ihanaa kun muutkin pähkäilevät tuon vaateasian kanssa. :) Meillä la 13.11. Alkaa jo jännittää kovasti synnytys, miestä varsinkin. Jokaisesta vauvan potkusta ollaan lähdössä sairaalaan jo pikaisesti. heh.
 
Jännitystä ilmasaa täälläkin... Mä olin tänään ihan jalat ristissä kun oli niin kova pissahätä. Mies luuli, että nyt menee lapsivedet ja oli jo ihan valmis starttailemaan autoa kohti sairaalaa :) Pikkasen vissiin odottaa rinsessan syntymää!!
 
Ihana röpelö kuulla kuulumisia :) Voimia sinne, eiköhän se neiti kohta virkisty.
Täällä käytiin päivän energiat kuluttamassa häämessuilla ja äiteen luona kahvittelemalla. Tuli suunniteltua pikkasen nimiäisiä ja ohimennen niitä häitäkin. :)
Kotimatka menikin sit supistellen ihan kunnolla ja nyt leväten. Kyllä menee voimat nopsaa. Koiruuskin reporanka kun sai nauttia kunnon lumikerroksesta :D
 
Täällä tosiaan maataan synnytysosastolla, tultiin puoli kymmenen maissa tarkastukseen, kun vauvan liikkeet vähentyneet eilisen aikana. Käyrällä maattu kahdesti ja ultrattu kahdesti. Sykkeet vauvalla hyvät, mutta ei vaan edelleenkään paljoa liikuskele. Lapsivettä oli niukasti, kuulemma saattaa liittyä jotenkin tähän. Illalla otetaan vielä yhdet käyrät ja jos ei liiku tarpeeksi niin pitää jäädä yöksi. Toivottavasti ei tarvitse! Oon käyrien välillä tuntenut liikkeitä jonkin verran ja oma olo on hyvä. Vaan pitää kehua OYSia, heti tilattiin mulle safkat tänne ja oli uunilohta ja marjarahkaa ja ties mitä :) ja ainakin huolehtivat hyvin ja ottivat tosissaan.

Vauva on kuulemma pieni viikkoihin nähden, 3040 rv 38+3 ja poika, mutta ihan rajojen puitteissa.
 
Ihanaa Justiina, että huolehtivat teistä noin hyvin!! Ja hyvä, että menit sinne tarkastukseen. Äidinvaisto on kumminkin yleensä aina oikeassa ja kertoo jos on jotain hämminkiä masuasukilla. Tsemppihali sinulle ja masullesi <3
 
Justiinalle tsempit sairaalaan! Illalla mietin ennen nukkumaan menoa, että saitkoan liikkeitä tuntumaan.

Täällä takana jotenkin tuskainen yö. Ei supistellut, mutta oi kuuma ja ahdisti. Sanoinkin miehelle, ettei mahduta tämän tyypin kanssa enää saman mahanahkan alle. Siltä vain tuntui.

Aamulla, kun jaksoin nousta tuli useita, ei kipeitä supistuksia. Loppuivat kyllä reilussa tunnissa. Päivällä käytiin kyläilemässä ja sielläkin supisteli välillä. Kotimatkalla autossa piti jo pitää auton ovesta kiinni ja nostaa itseään, kun sen verran kovasti supisti. Nyt kotiin päästyä taas rauhallista... Jos ulkona ei sataisi kaatamalla, lähtisin kävelylle :D Nyt taidan jumiutua sohvan nurkkaan illaksi.
 
Kiitos tsempeistä kaikille :) piti sitten jäädä yöksi tänne. En ois yhtään halunnut, tosi yksinäinen olo. :( mies käväisi vajaan tunnin, ennen kuin vierailuaika päättyi. Sitten otettiin käyrät ja olin aika varma, että päästään kotiin, kun tunsin puolessa tunnissa n. 8 liikettä. Lääkäri oli kuitenkin sanonut, että koska vauva ei Ultrassa liikkunut niin nyt liikkeiden pitää olla reippaita, jos halutaan kotiin mennä. Kysyihän nuo hoitajat mun mielipidettä, että onko ihan mahdoton ajatus ja miltä kuulostaa, mutta samalla myös, että "jos minä olisin sinä, niin jäisin". :/ mulla on hyvä olo ja tuntuu että vauva liikkuu tarpeeksi, mutta jäin sitten kuitenkin. Puhuivat jo, että saa nähdä pitääkö käynnistää. Siitä tuli jotenkin paha mieli, kun en ollut yhtään varautunut. Oon aina ajatellut, että se synnytys käynnistyy itsestään. Vaikka ei se muiden kohdalla häiritse, niin itseni kohdalla kyllä. :(
 
Voimia sulle Justiina. Tiedän todellakin tunteen. Kun synnärillä kävin ottamassa käyriä viime perjantaina, vihjasivat silloin että ehkä käynnistetään tänään. Mulle tuli ihan paniikki. En ollut henkisesti valmis ollenkaan. Loppujen lopuksi käynnistivät seuraavana tiistaina ja kesti kaksi päivää ennen kuin saatiin säännöllisiä supistuksia. Espoon Jorvissa sai kuitenkin mun mies olla mun tukena koko käynnistyksen ajan, tosin itse lähetin hänet ekaksi yöksi kotiin kun supparit katosivat täysin yön ajaksi. Viimeiset metrit vaatii tavattomasti kärsivällisyyttä ja on hyväksyttävä myös se, ettei kaikki aina mene itse suunnitteleman käsiksen mukaan. Vauva laatii käsiksen, ei äiti, niin se vaan on.
 
Justiina: Yritä ajatella, että se on vaan hyvä asia jos käynnistävät. Että saat sitten noppeemmin vauvan sylliin ja hellittäväks. Se ei millään tavalla vähennä synnytyksen arvoo, vaikka ois käynnistetty. Tsemppiä! <3
 
Oon kyllä samaa mieltä teidän kans Catjus ja röpelö. En ole koskaan muiden kohdalla ajatellut synnytyksen käynnistämistä mitenkään pahana tai vähemmän arvokkaana, tuo tuli vaan niin puskista ku periaatteessa kaikki on hyvin. Haluaisin jos mahdollista kokea sen, kun kroppa on itse valmis. Jotenkin pelottaa se käynnistys, että tekeekö se kipeämpää jne... Noh, tämähän on vaan jossittelua, huomenna ollaan taas viisaampia. :)
 
Tsemppiä justiina! Älä ajattele käynnistyksestä noin, se voitais myös käynnistää siitä syystä että meneekin liian yliaikaiseks vaikka nyt ei käynnistetä. Totta on se että näistä asioista ei voi tietää eikä itse päättää, halus tai ei. Voimia sinne ja toivottavasti saat nukuttua :)
 
Mies lähti taas pääkaupunkia kohti (välimatkaa 250km) ja tulee perjantaina. Yhyy :( lähtöhetki on aina perseestä mutta kyllä se siitä, 2-v esikoinen pitää päivät kiireisinä :) Ja tämä on onneks viimeinen täys arkiviikko erossa vähään aikaan kun 12.11 keskiviikkona on sektio. Sillä viikolla mies käy töissä vaan ma ja ti ja sit jää vähäks aikaa kotia ja sit onkin jo joulukuu. Ja joulukuun 20pvä on viimeinen kotiinpaluu! Sit pieni loma ja sillä alkaakin alkuvuodesta työt täällä kotipaikkakunnalla JEEEEEE!!!! :) saadaan mies ja "isi" kunnolla kotia!

Kunhan tää pikkuinen nyt malttais vaan pysyä masussa sinne sektio aikaan asti ;)
 
Täällä alkuyö meni niin surkeasti, että puolilta öin itkin, etten jaksa enää kipuja, valvomista ja tätä kaikkea. Onneksi sitten joskus yhden aikaan nukahdin ja sen jälkeen vain 2 vessakäyntiä ja unta kuuteen asti, jee! Niin monta yötä mennyt valvoen, että alkoi tulla ihan zombieolo.

Nyt mieli ihanan virkeä ja tuntuu, että on hereillä. Pikkuisen taas supistelee, mikä vain hyvä. Lounaalle suuntaan kaverin kanssa, mikä tekee tästä sadepäivästä vieläkin mukavemman :)

Voikaa hyvin!
 
Huonosti nukuttu yö takana, mutta kerrankin syy ei ollut kivut tai vessassa ravaaminen (kävin vain kolmesti), vaan ihan pelkkä jännitys. Jotain vaihtelua siis. :D Aamukäyrät otettu ja oli kuulemma tosi hyvät! :) tunsin vauvan liikkeitäkin jo enemmän. Nyt odotellaan, että lääkäri tulee töihin ja tekee arvionsa. Luulisin, että päästään vielä kotiin tänään. :)
 
Hyvin nukuttu yö takana! Just saatiin esikoisen kanssa vedettyä aamupalat mahaan ja ajattelin lähteä kävellen mun äidille, sinne matkaa n.8 km. Saa nähdä pystyykö reippailee vai mennäänkö etana vauhtia :D sinne tulee myös on isosisko vauvansa kanssa. Siellä vois olla lounaan ja päikkärit ja tulla sit kaupungin kautta (äiti asuu keskustassa) kotia kun pitäis vielä muutama pikkujuttu hommata isyyspakkaukseen, se on tarkoitus antaa isänpäivänä :) Takas tullaan kyllä sit bussilla!

Tänään muuten viikko 39 alkakoot eli tasan rv 38+0! Ja meidän vauvan syntymään (sektioon) 9 yötä :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top