Marraskuun pölinät :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Bamboo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Dodiin =) Viikonloppu alkakoon, ja huomenna on koiranäyttely Jyväskylässä! Saa nähdä miten meidän monsteri jaksaa käyttäytyä... Pitäkee peukkuja =D
 
Aiotteko ottaa/oletteko ottaneet kausi-influenssarokotteen? Itse aion sen ottaa, kun kuulun tuplaten riskiryhmiin (raskaana ja diabetes), mutta olen odotellut, että pääsisin tuonne 12 vkon yli....Näillänäkymin otan sen kuitenkin maanantaina, kun on taaperoni kaksivuotisneuvola. Vkoja sitten 11+3.
 
Meillä vauvauutisen kuuli ensin ystäväni (joka on monestakin syystä korvaamaton vertaistuki) ja sitten toinen ystäväni. Äidille kerroin kolmanneksi, koska olin ollut huomaavinani hänen katselevan mahaani sillä silmällä. Uutiseni oli kyllä ihan yllätys, mutta onneksi mukava sellainen [:)]. Viikkoja tuolloin vajaa 9. Vajaa 10 ja kerrottiin miehen vanhemmille. Anoppi alkoi hokemaan, että hän on arvannut, mutta hoki sitä sen verran moneen kertaan, että laitetaan pienen shokin piikkiin. Lisäksi sieltä tuli kysymys oliko vauva vahinko vai suuniteltu...huoh! Onneksi välini anoppiin ovat kunnossa muutoin tuosta olisi voinut vaikka loukkaantua [:D]. Seuraavaksi kerroin isälleni.
Viikonloppuna aiotaan kertoa sisaruksille. Itsellä ei oikeastaan olisi mitään hinkua kertoa, mutta kun tuo maha alkaa pullistumaan sitä kyytiä, että ei oikein kertomattakaan voi olla.
 
Maikkie ja musu: katsokaas, ei ne huolenaiheet lopu enää ikinä eli koko ajan tulee lisää [:D] eli huolehditaan ennen jokaista ultraa ja ennen jokaista neuvolaa ja huolehditaan jos ei ole ollenkaan oireita tai jos on kovasti oireita (tai kummallisia oireita), sitten huolehditaan että alkaako se potkia, ja kun se alkaa potkia niin jos se on hetken potkimatta niin huolehditaan. Sitten huolehditaan synnytystä että kuis se lapsi sieltä onko terve ja sitten huolehditaan että kehittyykö se normaalista ja sen jälkeen voidaankin siirtyä huoleen siitä että mihin se laitetaan hoitoon jonka jälkeen huolehditaan että pärjääkö se koulussa ja kohta saa huolehtia että mahtaako se kavereiden kanssa juoda ja selviääkö se kotiin....
 eli huoleton aika on ohi [:D]
 
Minä käyn ottamassa tänään kausi-influenssa rokotteen, toivottavasti ei tuu mitään oireita ku pitäis vielä illalla töihin.

Heinäkuisten puolella oli kiva lista vauvan sukupuolen ennustamisesta. Käykää katsomassa onko teillä pitäny edellisestä paikkansa ja/tai kumpiko nyt olisi ennustuksen mukaan tulossa.
 
Mä en ota rokotetta.
Olen perusterve, enkä ole aiemminkaan mitään vapaaehtoisia rokotteita ottanut.
Uusista terveysriskeistä uutisoidaan jatkuvasti, ja jotenkin vain tuntuu et otan vastaan mitä tulee ilman mitään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tai elämäntapamuutoksia. Vaikuttaa vahvasti se, etten ole ollut sairaana yli 10 vuoteen. Sitten taas monet lähipiirissä rokotuksista, hillittömistä käsideseilyistä ja "hullun terveesti" elämisestä huolimatta jatkuvasti kipeänä.

Ja tuosta sukupuolen ennustamisesta!
Mä katsoin tuon kiinalaisen syntymäkalenterin mukaan mikä täällä Vau:n sivuiltakin löytyy et olis tyttö tulossa. Hah, ja yli 90% varma kuulemma on tuo kalenteri [:D] Eli eikun prinsessavaatteita ostamaan! Tosin nuo heinäkuisissa olevat ennustukset viittasi vahvasti poikaan [:D]

http://www.vau.fi/teemat/teemakategoriat/poika-vai-tytto/kiinalainen-syntymakalenteri/
 
katsokaas, ei ne huolenaiheet lopu enää ikinä eli koko ajan tulee lisää


Esikoisen kohdalla kaikki oli niin uutta ja kohdallani terveydenhoitohenkilökunta ja lääkärit pitivät oletuksillaan huolen, että hengitin varmaan ekaa kertaa raskauden aikana viikolla 36. Sen jälkeen lakkasin murehtimasta. Nyt taas painaa se keväinen keskenmeno, mutta enköhän tässä rauhotu kunhan se 30 viikkoa täyttyy[:D]
 
Mä oon aika samoilla linjoilla manquen kanssa!
En nää oikeen tarvetta rokotteelle, kun oon kuitekin ihan perusterve, enkä oo ennenkään moisia rokotteita ottanut.

RiikkaJlle tsemppiä näyttelyyn!![:)]
Me ei olla päästy näyttelyreissuille piiiiitkään aikaan, kun ton meidän chowin jalat operoitiin ja se on ollut kehistä kohta puol vuotta pois. Onneks toi berni täyttää ens kuussa 9kk, joten päästään sen kanssa kiertämään näyttelyitä. Muutama pentunäyttely on jo takana.
Tuus sit kertomaan, miten meni [:)]


Huh, viikonloppu!! Tää on ollut kyllä melkonen viikko. 3 päivää olin saikulla, kun oksentelin aamusta iltaan. Mikään ei pysynyt sisällä. Tänään sit raahauduin töihin, mutta aika taistelua tää on. Ravintola-alalla kun olen, niin noi ruokien hajut iskee aika pahasti nenään.. Noh, pari tuntia enää.
Töitten jälkeen lähetään huristelemaan kohti hyvinkään koirakylpylää. Jalkavammasella on edessä puolentunnin ratauinti [:D] Leikattujen jalkojen kuntoutuksesta siis kyse. Viime viikolla oltiin ekan kerran, eikä toi koiraherra nyt kovin mielellään sinne altaaseen mennyt. Mutta ui kuitenkin!

Muuten viikonloppu menee toivottavasti ilman suurempia suunnitelmia (eli nukkuen [:D])
 
Itse tosiaan nappasin ton kausi-influenssa rokotteen ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä. (sikapiikin olen myös ottanut viime talvena.) Kuitenkin kun tämä raskaus heikentää vastustuskykyä (etenkin raskauden edetessä pidemmälle) ja kuitenki saattaa mahdollisesta aiheuttaa riskejä raskauden etenemiselle. Itsekään en ole aiemmin influenssasta kärsinyt mutta nyt en halua ottaa mitään ylimääräisiä riskejä (kun puntaroi mitkä riskit ovat niitä todennäköisimpiä) ja myöhemmin jossitella ja pelätä jos sairastunkin. Kuitenkin myös tuo rokote suojaa sitten myös lasta sen syntymän jälkeen.

Mää luotan noihin suosituksiin samoin kuin muidenkin rokotusten kohdalla. Mutta jokainen tavallaan.
 
tänään tuntuu olevan jotenkin ärtsy päivä. Kerroin raskaudesta yhdelle työkaverille ja sain taas vastata niihin käsittämättömiin kysymyksiin: a) no mites sun mies, oliko iloinen? b) oliko sun äiti iloinen? ja c) mites teidän koirat nyt? siiiiiis ARGH! [:@] teki mieli vastata joo että kaikkia meitä vituttaa ihan silmittömästi ja kukaan ei ole iloinen [:D] siis tottakai mun mies on iloinen kun ollaan tehty kaikille aikoinaan ihan selväksi että lasta toivotaan joskus ja tottakai mun äiti on ilonen kun tulee mummuksi ekaa kertaa!! ja mitä ihmettä vastata tohon mitäs koirat kyselyyn? siis mitä ihmettä sillä tarkotetaan? a) ne ei ymmärrä puhetta eli ei tajua jos kerron niille? b) joo mun koirat ei tykkää lapsista ja sitä tilannetta katsotaan sit ku lapsi on maailmassa, et mikä niiden kohtalo on. Ja sit mun suokkari: no miten oot voinu? kun kerron et on ollu pahoinvointia niin tulee perään se vastaus. Ai on vai? ihme kyllä, mulla ei ollu aikoinaan mitään. AHA NO SEPÄ KIVA!

siis tän valituksen pääpointti: en jaksais sitä höösäystä mitä saa muilta kun kertoo olevansa raskaana. Tai siis sitä että muiden silmissä tämä raskaus yhtäkkiä määrittelee kaiken mun elämän ja kuulumiset. Tai että en jaksais koko ajan vastata samoihin kysymyksiin.

Ja joku oli ajanu auton mun parkkipaikalle. mur.
 
Meillä kävi esikoisen kanssa niin, että pelättiin kamalaa hössötystä ja paapomista. Päätettiin sitten sanoa suoraan, että emme halua sellaista niin tuntui ettei kukaan sitten kysellyt mitään koko raskausaikana[:D]. Ei sekään kyllä kivaa ollut.

No nyt ollaan sitten kerrottu vaavin isovanhemmille ja äitini suhtautuminen on tuntunut tosi kivalta. Ei hössötä, mutta on kiinnostunut. Mieheni vanhemmilta odotan, että kysyvät jotain. Tiesivät kyllä eilisestä ultrastakin, mutta eipä ole mitään kuulunut. Täytyy myöntää, että kun kerrottin ja anoppi kysyi oliko suuniteltu vai vahinko niin suututti hieman. Olen miettinyt, että lapsia voisi tulla yhteensä kolme ja en uskalla miettiäkään miten kolmosen kohdalla suhtauduttaisiin jos sellainen joskus olisi tulossa.

Juu ja esikoisesta kerrottaessa anopin lisäksi useat muut olivat ihmeissään ja sanoivat, että ettehän te koskaan halunneet lapsia!!!...ÖÖÖÖ...Ei ikinä oltu sanottu niin, koska ei olla ikinä haastettu perhesuunitelmistamme kenellekään mitään, koska koemme ettei se muille kuulu [;)]
 
Me ollaan jo molempien perheille ja monille kavereille/työkavereillekkin jo kerrottu tulevasta perheenlisäyksestä! Vastaanotto on ollut odotetusti onnellinen ja iloinen. Moni on sanonut jo odottaneensa vauvauutisia, kun kerta naimisiinkin mentiin "jo" elokuussa (niinpä niin, heti häistä seuraavalla viikollahan sitä pitäis olla paskuna [:D] )

Multa on kans eräs (hieman vanhempi) emäntä kysynyt, että mitä meinataan koirille tehdä.. Öööö... Mitäs erikoista niille pitäis tehdä? Ehkä harjataan ne näteiks, sit ku vauva tulee kotiin [:D] Ei kuulemma kahden "noin ison" (chowi+berni) koiran kanssa voi vauva-arkea pyörittää!
Hohhoijjaa, ku meinaa pistää vihaks. Selväähän se on, että jotain muutoksia täytyy kotona tehdä (esim aitoja erottamaan tietyt huoneet toisistaan..), mutta eihän me nyt herrantähen olla ensimmäisiä ihmisiä, jotka on pyörittänyt vauva-arkea koirien kanssa. Selviäsköhän vaikka maalaisjärjellä aika pitkälle? [:D]
 
Ah, niin tuttua toi "mites koirat, meinaatteko pitää?" Ei ku annetaan pois. Idiootit. Pistää vähän vihaksi. Iso mur.
Sama juttu, kun poika kasvoi. "Ei kai koirat saa olla samassa tilassa, kandee estää niiden pääsy pojan luo." Aha, just joo.
Sitten kun poika lähti liikkeelle, ni sama virsi. "Älä vaan päästä silmistäs, koirat on niin arvaamattomia."
Meilläpä poika on KERRAN ollut kipeä 1,5v aikana, lähti alle 10-kuisena kävelemään, osaa olla koirien kanssa, vieraidenkin. Ihan noiden kahden karvan takia, jotka on pojalle kaikki kaikessa. Nuoremman koiran nimi oli pojan ensimmäinen sana 8kk ikäisenä, eiköhän tuo jo kerro jotain..

Eli siis koittakaa sietää, ja sanokaa vaikka, että Allergialiitto suosittelee [:D] Koska niinhän ne tekee. Koiraperheissä on muutenkin lapsilla vähemmän allergioita/tauteja. Mä en o ainakaan mitään pusutteluja estänyt sen koommin, kun poika oppi itse päänsä pois kääntämään, jos ei lipominen miellyttänyt. Ja millekkään ei olla allergisia. Ni. Piste.

Joo, no se siitä.

Hei pahoinvoinnista kärsiville: Tuun maanantaina kertomaan uudesta kokemuksesta: Pääsen Naistentautien PLK akupunktioon, josko se helppaisi tähän järkyttävään oksenteluun. Sanoin, että kaiken kokeilen.

Me ei olla kerrottu vielä kelleen suoranaisesti, yks miehen työkaveri oli kysynyt omia lisääntymisuutisa kertoessaan, että no koskas teille toinen, niin mies oli todennut, et ehkä kesäkuussa, eihän sitä koskaan tiedä..
Muille ei taideta jaksaa kertoa, ehkä ne sitte huomaa..

Jaa juu, ja NtiKesäheinä, eks o ihania noi, et ai sul on paha olo? Mul ei kyl ollu. Tai sit kun kerrot oksentavas harva se hetki, ni heti heruu sympatiaa : Joo, mäkin MELKEIN oksensin kerran. Ihan kamalaa. Tekis välillä mieli tirvasta, ja laittaa hormoonien piikkiin, eikä sunkaan tän "lepposan luonteen". No, viimeistään kesäkuussa se paha olo helpottaa, mennään sillä [:D]

Ugh, olen puhunut. Nyt jos sais tän kotona vallitsevan kaaoksen kuriin.
 
Me ei olla kerrottu miehen kanssa vielä juuri kellekään. Mun pikkusisko tietää, on tienny raskaustestistä alkaen ja raskauden yrittämisharjoituksista lähtien. Se on niin luotettava ja kannustava ja ihana et ei voinu olla kertomatta. Myös paras ystävä tietää ja miehen pomo..
Muut saa odottaa itsenäisyyspäivää(jolloin rv 12+2) kun leivotaan perinteisesti pipareita siskojen ja äidin ja kumppaneiden kanssa. Jolleivat nyt vatsakummusta aiemmin huomaa, mikä on hyvin mahdollista [:D]

On ollut tekemistä et on keksiny minkä vuoksi milloinkin en ole juonut tarjottua viiniä tai polttanut(poltin ennen raskautta muutaman kerran kuussa)Isosiskon kanssa välillä yhdet tupakit poltetaan kun on saanut oman lapsensa(11 kk) nukkumaan. Noo, muutama viikko sitten(viikolla 7+0)keksin, että olemme lyöneet vetoa mieheni kanssa että kumpi pystyy olemaan pidempään polttamatta. Toissapäivänä taas sanoin, että närästää niin kauheasti ettei tee tupakkaa mieli..[:D]

Melko hauskaa tällainen salaisuuden pitäminen [:)]

Huomenaamulla lähdetään miehen kanssa reissuun kahdestaan, 2v.9 kk poika jää kotiin ja mami on itkenyt koko viikon sitä miten pärjää viikon ilman rakasta poikaa. Siis oikeasti, poitsun ei tarvitse kuin halata ja silmistä lentää kyyneleet pitkin poikin. Monen monta kertaa päivässä. Mukava lähteä reissuun silmät itkusta punaisina ja turvonneina [:D]
Voiskohan olla tällä raskautetulla olollakin jotain vaikutusta [:)]
 
Minäkin yritin tuota manquen mainitsemaa sukupuolen ennustamista kokeilla, mutta sitten kun olisi pitänyt laskeskella tuo kuukalenterin mukainen ikä niin minun lyhyellä matikallani mentiin jo sekaisin. Joten päädyin vastaukseen, että sieltä tulee tyttö... tai poika. [:D]

Itse en ota kausi-influenssarokotteita, koska olen niin monelta taholta kuullut, että sen piikin otettuaan sitä vasta sairastaakin, ja minä olen juuri sellainen tautimagneetti, että makaisin varmaan loppuvuoden flunssassa sängyn pohjalla. Sikapiikkiä en ole myöskään saanut, koska (juuri tuosta mainitsemastani tautimagneetista johtuen) sairastin viimetalvena sen itse sikainfluenssan. Tosin hyvin todennäköistä, että jos joku sen sairastaa kahdesti, niin se olen minä. Sairastan varmaan tämän elämän aikana kaikki mahdolliset taudit [;)]
 
Ja viikko 12 pyörähti käyntiin ja sen jälkeen ollaanki jo toisella kolmanneksella [:D]
Keskiviikkona onki sitten se np-ultra ja puolentoista viikon päästä toka neuvola [:)] mut pääasia on se et saan olla julkiraskaana [;)]
Käsittämätöntä miten tämä aika menee...
 
Mietin kovasti tuota rokotetta, ja ajattelin jossain vaiheessa ottaa sen. Erityisesti ehkä sen sikainfluenssaosuuden takia. Onnistuin saamaan sen nimittäin sikalasta (!) muutama vko sitten, ja tauti iski sen verran pahana rokotettuun perusterveeseen alkuraskaana olevaan (makasin päivän jaksamatta tehdä muuta kuin joten kuten kahtoa telkkaria, niveliä särki, oksetti ja yskitti; olo oli kuin katujyrän alle jäänyt [:'(]), etten tahtoisi kokea sitä yhtään pahempana oli sitten sika- tai kausi-influenssa kyseessä. 
 
Kukkuuta! Viikonloppu oltu reissussa ja nyt pääsin vihdoin kotiin koneelle lukemaan kuulumisia. Rokotetta en aio todennäköisesti minäkään ottaa. En ottanut sitä sikapiikkiä viime talvenakaan enkä ole koskaan kausi rokotetta ottanut. Mieli voi tosin vielä muuttua...

Täällä kärvistellään edelleen epämääräisten vuotojen kanssa ja huomenna aion soittaa uudestaan neuvolaan. Pakko päästä tarkituttamaan tilanne, muuten mulla hajoaa pää. Vuotoa on ollut viime keskiviikko illasta asti. Alkuun se oli ihan kuin ruskeaa valkovuotoa ja sitä tuli vain vessassa käydessä hieman pönttöön ja pyyhkiessä paperiin. Viikonlopun aikana seassa on ollut hieman limaista verensekaista vuotoa ja myös tosi tummia pienehköjä hyytymiä. Nyt vuoto on taas vain ruskeaa eikä hyytymiä ole enään ollut. Vuoto on edelleen koko ajan ollut aika niukkaa eikä siteeseen ole jäänyt juuri mitään. Pelottaa aivan kamalasti, että kesken on mennyt tai ainakin hyvää vauhtia menossa. Itku kurkussa olen lukenut netistä kaikki mahdolliset vuotoihin liittyvät keskustelut ja artikkelit sekä kaiken keskenmenoista. [:(] Ei pitäisi lukea, niistä tulee vaan entistä pahempi olo. Toivottavasti pääsisin edes tutkimukseen. Varhaisultraan ei oikein olisi varaa, mutta kai mä sen rahan jostain kaivan, jos muualle ei pääse. Eihän tämmöistä epätietoisuutta kukaan jaksa.

Anteeksi tämä valitus, mutta en oikein kenellekään muulle voi asiasta "puhua". Miehen kanssa toki jonkin verran, mutta hänen mielestään asiasta ei kannata stressata, koska sille ei itse voi tehdä mitään. Niinpä niin... helpompi sanoa, kun toteuttaa.
 
Voimia! Epätietoisuus on kamalaa ja netin keskustelupalstat täynnä surullisia tarinoita asian tiimoilta. Siksipä tässä lohdutukseksi hyvän ystäväni tarinaa eli viikolla 13 alkoi yhtäkkiä erittäin runsas kirkkaan punainen verinen vuoto. Kesti kolme päivää. Syytä ei saatu selville, mutta kaikki nyt hyvin. On viikolla 25 tällähetkellä ja raskaus etenee normaalisti.
 
Pakko tulla tänne kertoman kuulumiset. Minun ihana neuvolatäti otti asiani tosissaan, kun soitin hänelle aamulla ja kerroin tilanteen. Sanoi ymmärtävänsä hyvin, että epätietoisuudessa on kamala olla ja niinpä sain ajan lääkäriin heti aamupäiväksi.
Lääkärissä minut otti vastaan nuorheko nainen, joka myöskin oli todella mukava. Hän teki gynekologisen tutkimuksen ja sanoi vuodon olevan enemmän tumman ruskeaa, kuin veristä. Ei pitänyt sitä mitenkään pahana, mutta päätti kuitenkin viedä minut röntgeniin ultrattavaksi. Kohdun suu ei myöskään ollut auennut yhtään eikä pehmentynyt, joten sen suhteen kaikki oli hyvin.
Ultrassa makasin tutkimuspöydällä valmiina ottamaan suru-uutiset vastaan. Nuori lääkäri pyöritteli ultralaitetta hetken mahan päällä ja sitten paikalle sattui toinenkin lääkäri, joka sanoi olevansa gardiologi. Hän sitten otti ohjat käsiinsä ja hetken aikaa liikutteli ultralaitetta mahan päällä. Kohta hän käänsi monitorin minuun päin ja näytti ruudussa näkyvää pinetä liikettä. Sen verran siinä joku liikehti, että minäkn sen juuri ja juuri havaitsin. Siellä kuulemma on joku pieni, jolla sydän lyö.
Heidän ultransa ei ollut mitenkään kovin tarkka ja sillä ei pystytty näkemään mitään muuta, kun että sydän lyö. Kardiologin mielestä näytti pienemmältä, kun mitä nyt viikkoja on eli 8+1.
Sain keskiviikkoon asti sairaslomaa ja lepo määräyksen. Nyt sitten otetaan vaan ihan rennosti ja toivotaan, että pikkuisella on kaikki hyvin ja pysyy loppuun asti matkassa mukana. Vaikka uutiset olivatkin hyviä, en silti ihan uskalla huokaista helpotuksesta ennen virallista ultraa. Kuitenkin meidän tyyppi on siellä toistaiseksi matkassa. [:)]
Kahden viikon päästä on sitten neuvola ja varmaan siellä sitten varaillaan se ensimmäinen ultrakin. On tämä vaan jännää aikaa.
 
Takaisin
Top