Marraskuun mietteet...

Miona78

Puuhakas puhuja
Marrasmammat 2016
Helmimammat 2018
Löytyykö ajatuksia marraskuulle?
Joko alkaa olla kaikki hankittuna?
Entä joko tuleva synnytys alkaa mietityttämään, ja ehkä vähän pelottamaankin?
Itellä kaikki aika lailla jo valmiina, kun edellisen lapsen syntymästä tuli 22.pv kuluneeksi vasta vuosi.
Ja meidän onneksi sattuu vielä olemaan samaa sukupuoltakin.
Tuplat olikin ainoat, mitä piti hankkia.
Eli eniten tässä ainakin itseä mietityttää ja pelottaakin toi itse synnytys/sektio.
Etisen ja nyt vielä verta vuotavan istukan vuoksi täällä sairaalassa pakkolevossa.
Viikkoja kuitenkin vasta 28+4.
Vauvan keuhkoja kypsyttävät kortisoonit alotettiin tänään, ja ainakin sinne viikolle 32-34 pitäis päästä.
Ei kiva, ei ollenkaan.
Mutta näillä mennään ja parasta mahollista toivoen... :Heartpink

Mutta kertokaa toki mitä teille muille kuuluu? :happy:
 
Kaikki ei oo todellakaan hankittuna. Paljon on vielä laittamista. Vähän alkaa jännittää koska jostain syystä mulla alkaa olla tunne et tää vauva tuleekin ennen laskettua aikaa. Mun äitiysloma alkaa 29.12 niin voi vetää tiukoille, kun olen ajatellut että jouluhässäköiden jälkeen rupean haalimaan tavaraa ja laittaa kotia. Isojen lasten huoneet rykäistiin jo lähes uuteen uskoon eikä vauva onneks paljon tarvii. Mut jokin paikka vaatteille ja hoitotarvikkeille jotain tasoa tms. Meillä on valtava pupunhäkki nykyään siinä missä ennen oli hoitopöytä ja vauvan lipasto. Kivaa, kun 123 neliöö ei tahdo riittää kuuden henkilön ja pupun roinalle :)

Synnytyskin toki mietityttää. Vauva liikkuu todella paljon ja välillä on niin tukala olla, että mietin onko ihan kamalassa tarjonnassa. Neuvolakäyntikin siirtyi tältä viikolta, olin odottanut että meiän kätilö-th joka on tietääkseni synnärilläkin työskennellyt, pystyisi tarjontaa tarkistamaan.
 
Voisin väittää että ihan hirvee ressi.
Mutta onneksi asioilla on yleensä taipumus järjestyä aina tavalla tai toisella...ja haluan uskoa siihen nytkin.
Mutta miten se meneekin aina niin, että sitten kun alkaa tapahtumaan, niin sitten tapahtuu.
Että haastetta taas kerrakseen.
Lapsenvahdin metsästystä ollut tänään sairaalasta käsin ja kaiken maailman asioiden selvittelyä ja papereiden hoitamista ja hakemusten jättämistä.
Lääkäri kutsui ihan sosiaalityöntekijänkin auttamaan. Minun pakkolepo kun täytyy tehdä mahdolliseksi myös sitten, kun pääsen täältä kotiin. Ja loppujen lopuksi meidän 1 vee aloittaa nyt sitten maanantaina päiväkodin, koska äiti ei voi/ei saa hoitaa häntä kotona. Ja isin kun on pakko mennä töihin. Ja kun meidän mummokin vielä, johon yleensä voidaan turvautua, lähti ihan tosi huonoon aikaan 2 viikoksi etelään. Hitsi...
Eikä mitään olla tietenkään haluttu hälle vielä kertoa.
Mummo ansaitsee nyt lomansa, ja nauttikoon hän. Kyllä me tästä jotenkin.
Tänään piti myös olla mieheni ja minun yhteistä laatuaikaa vielä kerrankin arvonnassa voittamassani pikkujoulubuffetissa hyvässä ravintolassa kera livebändin, mutta sen sijaan äiti makaakin nyt täällä sairaalassa ja mies vie vielä 1 vuotiaan iltapäivystykseen tulehtuneen isovarpaan kanssa. No antibioottikuurinhan he saivat sieltä mukaansa. Voi isiä.
Vaikka toisaalta.......
Mutta siis ihan kamalasti on ajatuksia, kysymyksiä ja pelkoja ja harmituksia ja totuttelua kaikkeen ihan kaikilla, kun yhtäkkiä kaikki vaan muuttuukin.
Ja...jotenkaan en ole edes tajunnut koko tätä minun tilanteen vakavuuttakaan, ennen kuin osaston lääkäri minulle kaiken tarkkaan selosti.
No iso itkuhan siitä tuli.
Ja kaikesta muustakin...
Kuten siitäkin miten meidän rakas toinen pieni joutuukin nyt menemään päiväkotiin...en haluu...mutta onko hirveesti vaihtoehtoja?
Ei oo...
Ja juuri kun hän on alkanut ottamaan elämänsä ensimmäisiä askeliakin. Ja niin vähän ollut hoidossa muutenkaan missään. Yhden kerran vain yöhoidossakin...oijvoij...äitin rakas...
Mutta onneksi ollaan käyty paljon kerhoissa, niin uskon, että hän kyllä pärjää varmasti ihan kivasti siellä. Ainakin toivon niin.
Ja...tottakai kaikki muut ovat huolissaan myös minusta ja etenkin vauvasta. Isosiskoltakin tuli ihan itku. Ja isoveikalle ja toisellekin sai kyllä kertoa tarkkaan, että mikä on nyt oikein tilanne. Ja...sama heilläkin...miksi pikkusiskon pitää mennä päiväkotiin??
Huuuhhuh!
Mutta pakko se on vaan uskoa ja luottaa ja toivoa, että hyvin kaikki vielä menee.
Pakko.
Mutta mutta...tämmöstä meillä...

Onko täällä muuten muita, joilla on myös todettu eteisistukka?
Ehkä edellisessä raskaudessa?
Olisi kyllä kiva kuulla miten muilla on mennyt...
 
Kuulostaa että on tuossa monenlaista. Onhan se noin, että asioilla on taipumus järjestyä. Mut hirveästi jaksamista koko perheelle. 1v sopeutuu nopeasti päiväkotiin. Tähän vuodenaikaan tuskin paljon muita uusia siellä aloittaneena.
 
Onko jollain tietoa saako tuoretta inkivääriä käyttää? Siis että kuorii, pilkkoo ja keittää ja lisää lientä teehen. Jäätävä flunssa menossa
 
Onko jollain tietoa saako tuoretta inkivääriä käyttää? Siis että kuorii, pilkkoo ja keittää ja lisää lientä teehen. Jäätävä flunssa menossa

Ei suositella...
Panadolia ja kuumaa mehua ja Nasolin 1mg/ml nenäsumutetta.
Tai näitä suositeltiin mulle ja toimii.
Ja uni...niin paljon ku vaan mahollista. Paras lääke.
 
Joo noita oon käyttänyt, silti välillä hirvee päänsärky ja kurkku kipeä ja yskin välillä keuhkoista asti. Entäs hunaja?
 
Joo noita oon käyttänyt, silti välillä hirvee päänsärky ja kurkku kipeä ja yskin välillä keuhkoista asti. Entäs hunaja?

Hunajassa oli se joku myrkky vaara olemassa...en nyt muista nimeä.
Mutta kyllä minä olen joskus pieniä määriä ottanut.
Lääkäri sanoi, että makeat kuumat mehutkin auttavat myös.
Se sokeri siinä jotenkin...ja joo-o...kyllä minusta.
+höyryhengitys. Itellä ollu pöydällä vedenkeitin, missä olen kiehauttanu veden ja ei ku luukku auki ja iso pyyhe pään yli, ja siellä alla hengitellen.
Ja voi sitä Mynthoneitten ja Nessujen määrää.
Mutta ihan pyllystä kyllä noi flunssat ja röhät, mutta minkäs teet, kun osuu kohdalle.
Sairastettava on...
Ja ei muuta kuin pikaista paranemista sinulle!
 
Hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaalle. Botulismi vaara mutta vain sen vuoksi että ruuansulatus on vielä kehittymätön.
 
Oon ollut niin tiiviisti tuolla salaisella puolella, että nyt tänään vasta luin näitä.

Aikamoista on siellä ollut, Miona78. Ootko nyt siis jo kotona vai sairaalassa edelleen? Olit salaiselle puolelle kirjoitellut, mutten muista mainitsitko siellä tuosta.

Täällä on aika hyvin sujunut toistaiseksi. Liitoskipuja on aamuyöllä, ja joten kuten saan nukuttua niiden kanssa, kun laitan tyynyn jalkojen väliin.

Niska-hartia-seutu taitaa olla aika jumissa, viikonloppuna ja alkuviikosta huimasi paikallaan seistessä, ja nyt taas on pari päivää vaivannut lievä päänsärky. Parasetamolia oon ottanut vain yhden, jotenkin ei tee mieli niitäkään ottaa, vaikka saisikin. Nyt oon alle desin juonut parina päivänä kahvia. Tänään siksi, kun ajattelin, jos päänsärky johtuisikin kofeiinin puutteesta. Kannattaa varmaan juoda vettä enemmän, vaikkei se tunnu tuohon päänsärkyyn auttavankaan. Tänään hartioiden pyörittely ja venyttely auttoi päänsärkyyn.
 
Takaisin
Top