Marraskuun ihmettelyt!

On kyllä tosi ihana fiilis <3 meillä kun ei olla koskaan nukuttu hyvin, 3kuiseksi asti valvottiin kaikki yöt.. Ja nyt imetyksen loputtua viel heräilty tuttia itkemään ja aamuöisin pitäny maitoa saada...

Omaan huoneeseen siirto rauhotti kyllä kans aika paljon imetyksen loputtua. Heräilin meinaan joka inahdukseen..

Mutta voi että jos tämä nyt jatkuisi, yleensä ku meen kehumaan ni sit meneekin taas nukkumiset iha persiilleen :D
 
Jenaya, mä ainakin tunnen jotain mun vatsassa koko ajan! Yritysaikana painelin koko ajan mahaa ja mietin onkohan siellä joku, kun sitten plussasin niin parin viikon päästä tunsin ihan selkeästi jotain! ja nyt tuntuu koko ajan:D teki eilen illalla pahaa nukkua mahallaan kun tunsin sen paineen myös koko ajan. ja ihan selkeä ero siihen kun ei ollut raskaana. Esikoistahan mä odotan, en voi olla niin vainoharhainen!
 
Ninspe, kiva kuulla etten oo ihan poikkeustapaus. Mulal on painoakin jonkun verran ylimääräistä, mutta niin vaan tuon edellisen kahden raskauden jättämän maharepun alta alkoi tuntumaan. Kolmas lapsi on tosiaan matkalla, et voihan se olla että kohtu vaan kasvaa enemmän. Aloin miettimään, kun mulla alkoi pahoinvointi heti ovulaation jälkeen + rinnat meni samantien araksi, et voisko mulla sitten kuitenkin olla viikkoja enemmän kuin tuo 5+5...tosin testi antoi vasta samalla viikolla plussan kun menkkojen piti alkaa, mutta kai mun kiertokin on voinut heittää, ovulaation tunsin kyllä itse selvästi... no, joulukuun alussahan se nähdään, kun on varhaisultra.
 
Mammat, minäkin painelin eilen illalla mahaani ja tunnustelin ihan häpyluun yläpuolelta, kyllä siellä semmonen "kovempi" kohta tuntui. Tälleen kun ei ole ultraa ollut, voi kotona diagnosoida että onko siellä vauvaa vai ei :DD 
Ja muistaakseni esikoisesta tunsin myös sen, ehkä hieman myöhemmillä viikoilla. Ette te siis ihan vainoharhaisia ole. 

Ajatuksista: Täälläkin pyörii mielessä nimet, kummit, ristiäiset, ensi kesä yleensä, kaikki käytännönasiat... Ehkä vähän hölmöä mutta en mä vaan voi itselleni mitään. :) Malttais nyt edes sinne ekaan ultraan sinnitellä ajatuksineen, sitten voisi ihan hyvällä mielin alkaa suunnitella kaikkea tulevaa. :) 
 
No mä aamulla jo mietin että olenkohan mie ihan raiteiltani mennyt vihdoinkin ja lopullisesti. Hyvä että tätä on muillaki, en ole ihan pöpi :D

En mä ainakaan malta mitään ultraa ootella ajatuksineni, jokatapauksessa vaikka tämä ei jatkuis, niin jossain vaiheessa se kolmonen tulee, niin kai sitä voi vähäsen miettiä valmiiksi :D
 
Kyllä siellä masussa varmaan alkaa jotain jo tuntumaan, etenkin jos on tunnustellut ennen raskautta että on mihin verrata. Eikös se tuossa noin rv 7 ole kohtu noin appelsiinin kokoinen, eli kai tuommoisen extra-appelsiinin sieltä jo tuntee :). Täytyypä itsekin muistaa kokeilla.

 
Oli kyl pakko kokeilla tota mahaa :D kyllä tuol jotain tuntuukin, ihan häpyluun yläpuolella...
Voi ku olis se ultra jo, mut vielä 18 päivää tarttis kärvistellä...
Ei yksinkertaisesti millään malttais.
 
Jee, 7. viikko alkaa! emoticon  Jotenki hermoilin tuota 5. ja 6. viikkoa ihan hirveästi, varmaankin siksi kun massussa oli "kriittiset" hetket meneillään, kaikkea tosi tärkeää olisi pitänyt kehittyä. :) Nyt oon aika luottavaisin mielin, että mikäli ens viikolla ultrassa näkyy sykkeet niin eiköhän pikku Mönkijäiseni ole turvassa massun suojissa. :) Jostain netin syövereistä luin, että näillä viikoilla keskenmenoriski on jo alle kolmen prosentin luokkaa, mikäli kaikki on hyvin, sekös rauhoittaa mieltä kummasti. =)
 
Oih, tuo oli uutta mulle tuo tieto...
Mut olen Jenaya vähän kateudesta vihree, sulla kun on ultra jo ens viikolla.. Mulla vasta 11.12... hohhoijjaaa. :D
 
Pitää myös Neeuska ajatella järjellä kun huolestuttaa. Kuitenkin tässä maailmassa suurin osa niistä raskauksista, jotka on todettu testillä, päättyy siihen, että terve lapsi syntyy vanhempiensa elämää sulostuttamaan. Eiköhän tässä kaikki mee ihan hyvin -ja jos ei mene, niin ei me siihen murehtimalla voida vaikuttaa, parempi että nautitaan raskauksistamme nyt ja murehditaan sitten jos aihetta tulee :)
 
Ihanaa ku joku osaa pukea sen noin hienosti sanoiksi! :)
Niin ja toiseksi, onhan mulla tossa toi maailman ihanin pikku tyttö, nyt täytyy nauttia kaikin rinnoin hänen kanssa, kun hän saa olla yksin vielä huomion keskipiste. :)
 
Miten muuten te kenellä on pieni lapsi jo entuudestaan, imetättekö vielä? Mä olen tuon imetyksen suhteen nyt vähän epätietoinen. Varhaisultrassa kun kävin yksityisellä kehotti lääkäri lopettamaan imetyksen heti. Neuvolantäti taas kehotti jatkamaan n. puoliväliin raskautta. Imetän edelleen, mutta nyt on lapsi (7kk) alkanut saamaan rintaraivareita. Liekö maidon maku muuttunut tms. Alunperin suunnittelin, että imettäisin siihen asti kun esikoinen on 1-vuotias... Lisäksi tuntuu et varsinkin aamuisin tuo imettäminen on tuskaista kun on näitä pahoinvointeja ym.
 
Hei!

Nyt heräsi kiinnostus: Siilipylly, miksi lääkäri kehotti lopettamaan imetyksen heti??? Oma esikoiseni on nyt 1v9kk, eikä enää tissittele, mutta kesällä olin raskaana (päättyi kkm joka huomattiin nt-ultrassa). Silloin vielä imetin ja kovasti on jäänyt mieltä askarruttamaan, että mahtoiko imetys vaikuttaa raskauden kulkuun. Kaikki kyllä sanoo, että sillä ei ole mitän vaikutusta, paitsi että toiset lapset alkaa vieroksua maitoa.

Nyt siis uusi pulla uunissa ja viikon päästä maanantaina pääsen kurkkimaan varhaisultraan tilannetta tässä vaiheessa.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!
 
Siilipylly: Täällä 1v1kk ikäisen tytön imettäjä, rv 6+2. Mitä olen joskus netti keskusteluista lukenut niin imettää voi raskaanakin jos ei ala supistella, voi sitten synnytyksen jälkeen imettää vaikka taaperoa ja vastasyntynyttäkin ( tandem-imetystä) :D Mulla ei kyllä keskenmenoista ole kokemusta että en osaa olla yhtään varovainen niiden suhteen mutta jos niitä olisi ollut aikaisemmin niin joutuisi varmasti miettiä tarkemmin imetyksen lopettamista.
 
Imetyksen aikana erittyy sitä oksitosiinihormonia, joka aiheuttaa kohdun supisteluja. Sen takia asiasta on niin kakspiippusia mielipiteitä...
Toinen taho on sitö mieltä että imetys altistaisi keskenmenolle kun taas toisen mielestä imetys ei vaikuta normaaliin raskauden kulkuun mitenkään.
Eli jokainen varmaan tekee niin kuin parhaaksi katsoo.

Meillä imetys loppui tytön ollessa n.11kk, jotenkin koin että hän on tarpeeksi iso, kun kerran kävelikin jo. Lopetuskin onnistui ihan vaan vähentämällä, eikä neiti jäänyt edes kaipaamaan tissiä.

Olin ehkä hieman myös itsekäs, koska tiesin että imetyksen lopettaminen auttaisi kuukautiskierron normalisoitumiseen, mulla kun kierrot oli ihan sekaisin pillereiden lopetuksen jälkeen.

Ja noista rintaraivareista, olen jostain lukenut että ainakin kuukautisten aikaan maidon maku saattaa muuttua ja myös maidon määrä väliaikaisesti saattaa vähentyä.. Joten se voi olla syy niihin rintaraivareihin.. Joten voi olla että nyt myös raskauden aikana hormonit vähentää maidon määrää.
 
Kyllä imetys aiheuttaa supistuksia mutta ilmeisesti niin ei käy ihan alkuraskaudessa? Siksi ilmeisesti suositellaan lopettamaan puolessa välissä raskautta ettei ole riskiä ennenaikaisille supistuksille ja sitä kautta synnytykselle. Ainakin synnytyksen jälkeen imetys aiheutti kovat jälkisupistukset joten perää siinä on. 
Myös äidin jaksamisen kannalta kannattaa asiaa ajatella. Miten paljon jo pelkkä imetys syö energiaa, saati päälle vielä raskaus. 

Esikoinen lopetti imemisen 5kk ikäisenä kun tulin raskaaksi, oli muutenkin huono imemään rinnasta, siihen asti oltiin sinnitelty. Sit tulin raskaaksi ja esikoinen ei millään suostunut enää rinnalle. Harmittaa kyllä kun se raskaus meni kesken koska esikoinen joutui lopettamaan "turhan" takia imemisen. 
 
Tuolla kohdun supistelulla lääkärikin imetyksen lopettamista perusteli. Ja sanoi, että 7kk imetystä on hieno saavutus mistä pitäisi olla ylpeä :) Mulla ei ole mitään keskenmenoja taustalla. Nyt menossa rv 7+6 ja mietin olisiko kovin itsekästä nyt jo imetystä pikkuhiljaa vähentää ja  lopetella? Jotenkin nuo lääkärin sanat kummittelevat päässä joka päivä :(
 
Siilipylly, jos asia jää kovin vaivaamaan, niin toki voit pikkuhiljaa vähennellä, mutta jos raskaus on sujunut hyvin tähän asti ni ei ole pakko lopettaa.

Itsekkyydestä en osaa sanoa, itsehän lopettelin imetystä uuden raskauden toivossa.. Tosin tyttö oli tuolloin jo 11kk.

Mutta se on totta mitä lääkäri sanoi, saat olla ylpeä 7 kuukauden imetyksestä! :)
 
Siilipylly: Netistä luettujen juttujen perusteella olen siinä uskossa, että jos imetys ei aiheuta mitään oireita (supistuksia, pahenna pahoinvointia tms.) niin sitä voi huoletta jatkaa myös raskaana ollessa. Jos asia huolettaa, niin vähentele imetyskertoja pikkuhiljaa. Ja voit todellakin olla ylpeä 7kk imetyksestä :)

Meillä oli myös kakkonen toiveissa suhteellisen pienellä ikäerolla ja minäkin vähän itsekkäistä syistä vähentelin imetyskertoja, jotta menkat alkaisi. Esikoinen oli kuitenkin jo 1v tässä vaiheessa. Meillä kävi sitten niin, että imetys loppui kokonaan pojan omasta tahdosta noin viikko ennen kun tein positiivisen testin!
 
Huhhuh, mikä ahdistusaamu ollut taas täällä. En millään pääse yli siitä ajatuksesta, että tää raskaus ois tuulimuna. En osaa iloita yhtään, kun en tiedä onko mitään iloittavaa. Väsymys on edelleen ylimaallista ja muitakin oireita on, mutta pahoinvointia ei ole näkynyt ajoittaista kuvotusta lukuunottamatta. Äh. 

Taidan sittenkin kallistua sen varhaisultran puoleen, vaikka ensimmäinen ultra olisikin jo reilu kuukauden päästä. Mitään vuotoja ei ole ollut, eikä muutakaan vaivaa löydetty, mikä lisäisi keskenmenon tai tuulimunan riskiä. Mutta vitsi kun ei tunnu ollenkaan siltä että oisin raskaana! 

Näen perheeni viikonloppuna, milloin olisi tarkoitus kertoa uutisesta. Mutta tällä hetkellä ei tunnu kyllä yhtään siltä, että haluisin sitä ääneen sanoa.. Miksen osaa vaan olla iloinen ja onnellinen kahesta viivasta testissä. Ja huolestua vasta kun tulisi todisteita muusta..

Toivottavasti siellä muualla ollaan edes hiukan positiivisemmilla fiiliksillä:)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top