Marinaketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Aretha
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eilen oli illalla melkoiset taistelut meidän eskarilaisen kanssa. Pää tässä vielä leviää. Mä en jaksa tapella sen kans enää yhtään. Ei tottele yhtään mitään. Onneks meidän ekaluokkalainen on kiltimpi. Tosin senkin kans tapeltiin aikoinaan. Onko tää nyt sitä uhmaa sit vai mitä?
Onneks alkoi hiihtoloma. Huomenna lähden lasten kans mummolaan. Voi kyllä tulla tuskainen 200 kilsaa auton ratissa. Pitäskö valmiiks rakentaa karsinat auton takapenkille. Jos hermo menee, ni saattaa olla, et tuun jo maanantaina YKSIN takas. Jätän muksut lomalle mummolaan ja itse pidän hermolomaa kotona ilman lapsia. Onneks mieskin on alkuviikon töissä.
 
Miehen kaveri tuli kylään (tuleva kummisetä). No ei siinä mitään mut tölkkejä tyhjeni siihen tahtiin et huh ja vittu kun en jaksa kuunnella sitä lässytystä tossa nousussa... Aaaargh! Ja sit tietty kaiken kruunaa se et nyt ne lähti baariin ja rymyää sieltä sitten joskus yöllä kotiin... Eli mä en nuku tänäkään yönä hyvin! Että kiva kun on viikonloppu ja "saa nukkua"... Ja kyllä mua vituttaa et mies on risteillyt ja juhlinut millon mitäkin jo mielestäni aika paljon nyt tän raskauden aikana niin perkele sentään, eikö voi istua iltaa muuten vaan ja mennä sit nukkumaan ja herätä aamulla hyvävointisena perheen yhteiseen vapaapäivään?! No ei vittu voi!
 
Oi rakas joulupukki. Saisinhan viimeistään kolmen vuoden päästä unenlahjat? Edes yksi yö, 8 tuntia putkeen ilman heräämisiä. Ja mieluusti niin, ettei herää ylös viiden aikaan yöllä.
Kiitos jo etukateen. Olisin todella kiitollinen.
 
Nyt oli mullakin eka kertaa sellanen yö että meinas hermo mennä. Kymmenen maissa vissiin nukahdin,mutta puol yks yöllä heräsin vessaan. Sitten kun yritti taas saada unen päästä kiinni niin ei mitään. Jalkoja särki,lonkat puutui joka asennossa ja oli muutenkin pirtee olo. Ja ei kauaakaan kun taas piti mennä vessaan. Sitten alkoi pikkuinen myllään mahassa. Neljän maissa varmaan olin saanut vihdoin uudestaan unta,mutta sitten taas kuudelta heräsin kun veti pohkeesta suonta. Arrrgg!!!! :sad001 Sit päätinkin jo nousta.

Onneks mieltä piristi aamulla ylienerginen ja hyväntuulinen mies joka osasi ihanilla sanoillaan antaa paremman mielen. Ja sitten se lähti salille...
 
Olin yhteydessä työkaveriin tai kävi täällä kahvilla. Töissä sitten puhutaan JOTKUT JOTKA EI ASIASTA TIEDÄ, että kuinka minä en palaa töihin ja lääkärit eivät päästä. Kappas kun en oo itse vielä tällästä diagnoosia kuullu? Kuinka en voi enää entisiä työtehtäviä, tällänen saa mut niiiiiiiiiin ärsyyntyy, MINÄ ja LÄÄKÄRIT tiedämme mitä MINÄ voin perkele tehdä! ! Eikä yksikään juorukello!!!!!!
 
Tollanen juoruilu menee ihan yli mun hilseen. Varsinkin jos juorutaan jotain mikä ei pidä paikkaansa pätkääkään. Mitä ihmiset siitä saa? Uskon että ketuttaa!
 
Ja omaa marinaa perään. Mies kittasi eilen kaljaa ja koisaa tuolla makkarissa tyytyväisenä. Ei siinä mitään, fiksusti käyttäytyi ja meillä oli kiva ilta.

Mut miks mulla pitää olla krapula?! Kun heräilin ja istahdin sohvalle niin maha ilmoitti että hissi tulossa. Jäi onneksi varoitukseksi ja kyökitysolo lähti syömällä vähän. Mutta nyt on hedari, väsymys ja etova olo. En tajua mistä johtuu. Hiilaria tuli ehkä sit vedettyä liikaa kun join stand uppia katsellessa kaks tuoppia jaffaa ja kotona pari 0-vehnäolutta ja illan mittaan kolmannespellillistä pizzaa (vaikka oli semikevennetty versio). Valvoinkin vain pari tuntia pidempään kuin normisti.

Ja on käyny nyt tasan joka kerta aiemminkin kun mies on ollu viihteellä!!! Kaiketi tää enteilee sitä että se kärsii mun kanssa supistuksia synnärillä, eikös vaan?
 
Oli kyllä hilkulla, etten jo yöllä lähtenyt jonnekin, kun alamahalla oli ajoittaisia kipuja pitkin iltaa/yötä. Vasta kolmen maissa uskalsin nukahtaa kun hellittivät.

Hassuinta tässä on, että oon kyllä synnyttänytkin ja kokenut supistuksia, mutta en tiennyt, että pitäiskö huolestua vai ei. Se oli jotenkin erilaista kuin supistuskipu, mutta kuitenkin oli supistuksia, kun mahakin kovettui, vauva ainakin möyrys niin kauheesti, et oisko se johtunut siitä. Mutta kun ne kesti monta tuntia. Tai sit ne oli vaan inhottavalta tuntuvia harkkareita. En mä tiedä, ei oo koskaan ollut tuommosia. Oli ehkä sit kuitenkin liika rankka touhupäivä eilen, enkä kyllä montaa iltaa noita kattele näillä viikoilla.
 
Alkaa vähän stressiä pukkaamaan tää meidän asuntotilanne. Meillä ei oo vieläkään asuntoa. Mihin me mennää ku meidän vauva syntyy..? Aika alkaa pikkuhiljaa olee loppu.. Plaaaaah..
 
Makkarakeiton perunat jäi kauppaan. ttustana.
ei hyvä päivä tulossa.

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Mä rakastan siivoamista! Mutta nyt mä vihaan siivousta ylikaiken! Tää massu ja väsymys ja hikoilu tekee tästä toodella epämiellyttävää.. Ruvettiin miehen kaa pyyhkii kaappeja puhtaaks jo tästä kämpästä............
 
Spiraali, tuo on niin tuttua meilläkin. Että ymmärrän täysin tuskastelusi. Miten sais äijät tajuumaan, että se biletys ei kuulu perhe elämän joka viikonloppuun !!!?? :mad:
 
Vitun naapurit. Tunnen itseni keski-ikäiseksi kun haluan rauhaa mut ihan sama. Jos se vauva olisi jo syntynyt, niin ei varmasti ainakaan nukkuis tässä mölyssä. Siis oikeesti, miten voi olla tarvettaa siirtää huonekaluja vetäen melkein päivittäin ja vknlppsin noin vartin välein? Ja vaikka hiljaisuus ei ole alkanut, ei silti jaksa olla iloissani tuosta jumputuksesta, onko basso pakko olla täysillä? Oon aina aiemmin ollut kaikkia valituksia vastaan ja yrittänyt pitää naapurirauhaa yllä mut ihan sama, perkeleen opiskelijat! (ja noi on siis alakerrassa, hyppiminen kuuluu silti aivan liian hyvin)
mummo on puhunut.
 
Jomsuli asutkohan meiän yläkerrassa? :D nimim. bassot täysillä aamusta iltaan!
 
Jos asutte opiskelijoiden pienessä asuntolassa niin voi olla! :grin
MIes on ihan hiilenä tossa, naama punasena kiroo ja kirjottaa alustavaa kirjettä isännöitsijälle. Yritin rauhoitella sitä mun ku basso menee koko ajan vaan kovemmalle niin kauaa ei pysy tämän hormonihirviön hermot kasassa..
 
Meidän edellisen asunnon yläkerrassa asui kanssa erittäin kova ääninen virolainen perhe. ( En ole rasisti siis, mutta virosta olivat :) ) Oli rankkaa tuota ensimmäistä lasta ootella kun muutenkin nukkui huonosti ja niiltä ääntä kuului vielä aamu kolmeltaki. Niiden lapsi valvoi kanssa tosi myöhään vaikka oli pieni ja meteli oli mahdoton. Välillä mietin keilaavatko ne vai mitä ihmettä tekivät. Ja siis tuntui että olisivat siirrellyt huonekaluja ympäri päivää. Jossain välissä meno kuitenkin rauhoittui :) Ja ilosta hypin kun vauva syntyi ja talo hiljeni. Tosin sit alakertaan muutti nuori pari. Jolla oli sitten kaksi koiraa ja ne kärsi ero ahdistuksesta. Ja ulvoivat tauotta jos jäivät yksin ja se taas oli hyvin raastavaa kuunneltavaa. Kun itse yritti levätä syöttöjen välissä niin ei hirveesti unta tullut kun koirat itki ikävää alakerrassa. Muutenkin eläin ihmisenä olisin halunnut mennä hakee ne koirat mun seuraks kun teki niiden itku pahaa. Onneksi täytyi vaan 2 kk kuunnella kun muutimme omaan kotiin :) Ja tää kerrostalo oli viel vanha ja kaikki kuulu talon läpi liesituulettimesta :grin
 
Takaisin
Top