Mamma-ajan liikunta

MaMaMehiläinen

MaMaMehiläinen

Sukkela juttelija
Marraskuunmammat 2014
Ajattelin aloittaa teidän marraskuisten kanssa tällaisen ketjun, kun aihe itselleni kovin läheinen. Ohjaan zumbaa ja nyt on menossa rv. 19+6. Jännittää kauheasti, miten pitkään pystyn ohjaamaan ja mitä keksin lajikseni sitten sen jälkeen. En oo koskaan ollu oikein mikään rauhallisten lajien ystävä, joten oon yrittäny nyt opetella sauvakävelyä. Mutta oon innostunut kovasti pilateksesta. Nyt kumminkin viime pilatestunnilla ohjaajamme sanoi, että venyttelyt kannattaisi jättää jossain kohtaa pois, kun ei tee kuulemma raskausaikana hyvää aktiivisen ihmisen lihaksistolle.

Mitä kokemuksia/tuntemuksia teillä on tästä aihepiiristä? Miten pitkään uskaltaa mennä vouhottaa ja liikkua täydellä teholla? Kärsiikö vauva siitä jotenkin?
 
Jostain luin, ettei pintavatsalihaksia saisi tehdä enää toisen kolmanneksen alkaessa (noin, en muista tarkkaa viikkomäärää, saattoi olla oikeasti lähempänä raskauden puolta väliä), jottei vatsalihakset repeä/revähdä. Syviä vatsalihaksia on käsittääkseni hyvä ja turvallinen harjoittaa koko raskauden ajan, jos sen tekee rauhallisesti. Itselle sanottiin lääkärissä vkolla 17+3, että kaikki repäisevämpi liikunta olisi hyvä jättää pois. Itse olen lähinnä seurannut kehoa ja sitä, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. :) Viime aikoina ei paljon ole liikunta väsymyksestä johtuen maittanut. :oops:
 
Muokattu viimeksi:
Huutelen joulukuun puolelta rv 17+0. Istumaannousut olen jättänyt pois juurikin tuosta edellä mainitusta syystä. En ole kuullut vatsalihasten repeämisestä, mutta siitä, että liian pitkään treenattuna suora vatsalihas (six pack) ei välttämättä palaudu raskauden jälkeen omalle paikalleen. Tuo lihas kun leviää keskeltä, molempia sivuja kohti, niin saattaa jäädä nuo puoliskot liikas treenattuna raskauden jälkeen erilleen toisistaan. Syviä vatsalihaksia taas nimenomaan kannattaa treenata. Ne kun auttavat paljon myös synnytystilanteessa, ja pitävät huolta alaselästä raskauden aikana.

Itse ohjaan asahia, syviä lihaksia vahvistavia ryhmiä ja syvävenyttelyä sekä tanssia. Ryhmät ovat tauolla nyt kesän ajan, ja jatkuvat syksymmällä. Alustavasti meinaan olla töissä äippälomaan asti. Venyttelyä teen kehoa kuunnellen. Toisilla on jo valmiiksi yliliikkuvuuksia ennen raskautta, jota sitten raskaushormoonit vielä pahentavat, mutta toiset voivat olla kudostyypiltään "tiukempia/sitkeämpiä", jolloin venyttely voi olla ihan hyvästä. Vaikka omaankin yliliikkuvan kehon, olen oppinut suuntaamaan venytykset lihaksiin, jolloin nivelet eivät pääse virheasentoin. Äitiysjoogaa uskallan lämpimästi suositella kaikille. Youtubesta ja muualta netistä löytyy kivoja videoita avuksi siihen.
 
Hyvin meni taas eilinen Zumba, mutta todella kova päänsärky iski illalla, kun pääsin kotiin. Mulla on jotenkin tosi paljon energiaa ja hapenottokyky on ihan infernaalinen nyt raskaana. Asiakkaat huohottaa ja puuskuttaa, kun miulla ois vaikka miten paljon energiaa ja tehoja jäljellä.

Täytyis muistaa vähän rauhallisemmin ottaa, mutta oon sellainen täysillä tai ei mitään tyyppi...

No ehkä tänään taas pilatekseen vähän rauhoittumaan. Seuraava zumba vasta torstaina ja pe aamuna onkin jo RU, joten pääsee näkee onko kaikki kunnolla :)
 
Mä ohjaan tuolijumpasta vesijumppaan kaikennäköstä. Kevään jaksoin hyvin väsymyksestä ja pahoinvoinnista huolimatta. Kesällä ryhmiä ollu vähemmän, mut hyvin oon jaksanu nekin, en ihan samoilla tehoilla ku ennen mut kuitenkin. Yks viikottainen ryhmä pyörii mulla tällä hetkellä ja se on perus kuntoliikuntaa. Syksylläkin ryhmiä olis, mut niitten ohjaaminen selviää sitte voinnin mukaan sillon.
Liikunta-alalla oleva ystäväni neuvoi mua myös jättämään suorien ja pinnallisten vatsalihasten tekemisen toisen kolmanneksen alettua. Syviä lihaksia kehotti tekemään ja esim. lankku on hyvä ja siihen asentoon pääsen edelleen :D sykkeitä olis hyvä seurata, kun jos sykkeet nousee liian korkealle, niin vauvalle kulkee vähemmän happea. En kyllä muista mitään sykerajoja, oon mennyt omien tuntemusten mukaan. Missään maksimeissa nyt ei kuitenkaan mennä :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täällä yksi aktiiviurheilija. jolla on aktiivisuus lopahtanut nyt ensimmäisen raskauden aikana todella harmittavan alas. Ensimmäiset kolme kuukautta kärsin hirveästä pahoinvoinnista ja nyt innon vie vatsan kivut ja uutena oireena paha närästys. Aina välillä kuitenkin mietin, että keksinkö nyt toisella kolmanneksella vaan turhia tekosyitä ja todellisuudessa haluan vaan pitkän työpäivän jälkeen kotiin lepäämään tai muita juttuja puuhaamaan. Yritän silloin tällöin kuntosalia ja spinningiä, mutta puoliteholla tekemisestä ei ole saanut sitten iittävää intoa aikaiseksi..

Oma urheilullinen saamattomuus on kuitenkin vaikea sulattaa ja vetää mielen myös ajoittain aika alas kun liikunta oli ennen raskautta niin suuri osa elänää. Onneksi kilot tuntuvat menevän vatsan kasvuun niin ei ole siitä tarvinnut ainakaan vielä stressailla...eikä se nyt iso huolen aihe raskauden aikana muutenkaan olisi. Tuntuu vaan että kunto laskee kohisten ja mietityttää kuinka sen taas saa vauva arjen pyörityksessä nousemaan.

Millä ihmeellä sitä motivoisi itsensä liikkumaan taas aktiivisemmin...
 
Hei, juttelin oman joogaohjaajani kanssa, ja hän sanoi, että voin hyvin joogata aivan raskauden loppuun asti - toki omaa kehoa kuunnellen, ja kaikki liikkeet eivät sovi, joten niiden kohdalla sitten soveltaen. Kuitenkin koska olen pitkää joogannut, hän ei nähnyt sille mitään estettä. Hän ohjaa myös pilatesta, mutta sen hän suositteli jättäämään pois, mutta syytä siihen en nyt muista.

En ole liikunnan tai terveydenhuollon ammattilainen, mutta käsitykseni on, että se kuinka paljon kannattaa raskaana ollessa rehkiä, riippuu paljon siitä, missä kunnossa on ennestään ja miten on tottunut liikkumaan. Ts. hyvin yksilöllistä. Mulla on täysin päinvastoin kuin MaMaMehiläsellä ja hengästyn ja puuskutan vähimmästäkin. Liittynee varmaankin lisääntyneeseen verimäärään.

Lankku on muuten erinomainen ja monipuolisesti lihaksia treenaava asento! Sen voi tehdä myös suorin käsin, kun vatsa alkaa ottaa maahan.

Mammajoogaa harrastin kummankin lapsen odotusaikana, ja sitä voin kyllä lämpimästi suositella kaikille. Ei tarvitse olla mitään aiempaa joogakokemusta. Uinti on minusta myös erittäin hyvä tapa liikkua raskaana ollessa isommankin mahan kanssa.
 
Miekin tänään varmistin kätilöltä, että edelleen zumbaaminen on ok ja hän sanoi että kyllä vaan on. Eli kun oon koko ajan harrastanu sitä enkä nyt vasta raskaana alottanu, niin siitä ei pitäs olla mitään haittaa vaan enemmänkin hyötyä :)

Syksyllä ajattelin koittaa mammajoogaa ja mammapilatesta.
 
Täältä löytyy crossfittari :) olen harrastanut melkee 2 vuotta ja loppuun asti ajattelin olla treeneis mukana :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Nyt kun itselläkin on vika kolmannes alkanut haluaisin teiltä mammakollegat vinkkejä, minkälaista liikuntaa pystytte vielä harrastamaan? Olen yrittänyt kävellä --> kauheita viiltoja tulee alamahaan noin kilometryin tepastelun jälkeen. Pyöräilystä tulee ulkosynnytyimet tosi kipeeks. Kaikki hyput ja juoksuaskeleet on ilmeisesti kielletty samoin kuin myös vatsalihakset. En haluis antaa vielä periks ja jäädä sohvalle, mutta kaipaan nyt hieman vinkkejä, kun ideat meinaa loppua kesken :sad001
 
Just tulin salilta, vihdoinkin eksyin sinne takaisin kesätauon jälkeen.
Perusperiaatehan on, että sitä voi tehdä mikä tuntuu hyvältä. Mä olen edelleen käynyt juoksemassa, pidän vaan huolen, ett syke nuose liikaa tai ole liian kauan korkeella eli ei sitä juoksemista ole kielletty, jos se tuntuu hyvältä. Nyt en ole viikkoon käynyt, mut huomenna taas ajattelin kokeilla mitä tuntuu. Ja nyt mennään siis 27+5.
Salilla ajattelin panostaa crossariin aerobisella puolella ja muuten tehdä kropan ehdoilla. Tänään pidin jalkapäivän ja vähensin hiukan painoja sekä tein pidempää sarjaa kuin normaalisti. Pyöräily ei tuntunut mulle hyvältä. Äippäloman alkaessa mietin josko vielä yrittäis käydä uimassa tai testaisi miltä vesijuoksu tuntuu.
Tässä on ihan hyvät perusohjeet: http://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/raskausaika/liikunta_raskauden_aikana

Mut tosiaan kaikki on yksilöllistä, se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Tärkeintä on kuunnella omaa kehoa.
 
Täällä ollaan onnekkaita, kun lenkkeilyä on voinut harrastaa koko ajan, nyt menossa 29+2. Muutaman kerran ainoastaan on alkanut kesken lenkin supistelemaan niin, että on joutunut kääntymään takaisin. Tavoitteena onkin käydä vähintään viisi kertaa viikossa tuo 4-5 kilometrin lenkki, että pysyisi mahdollisimman kunnossa synnytystä ajatellen :).
Eilen kyllä huomasi, että on se kunto rapistunutkin melkoisesti entisestä.. Käytiin miehen kanssa illalla reilu puolitoista tuntia katselemassa metsäkanalintuja ja olin ihan hikinen, vaikka lämmintä oli enää kymmenen astetta, eikä edes kävelty kovin nopeasti. Muutenkin liikkuminen oli yhtä ähinää ja reitin sai suunnitella tarkkaan, ettei vain kaadu. Todennäköisesti pidin niin kovaa meteliä, että pelotin linnut jo satojen metrien päästä lentoon, saalista ei ainakaan saatu :grin.
 
Myö käytiin kans eilen 2,5 h sienestämässä. Lähinnä mie olin kyllä henkisenä tukena ja koitin tasapainoilla ´ja kestää pystyssä. Mies sai hoitaa varsinaisen keräämisen :)

Sitten kävin vielä illalla zumbassa ja hyvin meni, kun en hyppiny/juoksennellu. Hiki tuntuu ainakin näin raskaana ollessa tulevan tosi helposti. Ja nopeesti väsyy, mutta onneks on vielä voinu kumminkin liikkua.

Nyt ajattelin lähteä kaverimamman kanssa vaunulenkille, kun ulkona on aivan ihana auringonpaiste ja lämmin syyskeli.
 
Mä oon ollut niin älyttömän väsynyt koko ajan että liikuntasuoritukset on jääneet tosi vähälle. Lähinnä lenkillä on tullut joskus käytyä, ja välillä vähän kuminauhajumppaa tai pallon kanssa venyttelyä. Työmatkaliikkumista tulee päivittäin vähän kun kävelee pysäkinvälejä yms. yhteensä n. 2 km. Nyt kun äitiysloma alkaa tämän viikon jälkeen, niin aion kyllä terästäytyä ja käydä joka päivä kävelyllä sekä kevyttä jumppailua myös.
 
Enpä ole paljon liikkunut tässä viimeiseen kuukauteen, mihin on suurimpana syynä tämä sinnikäs virus, joka aiheutti pahimmillaan keuhkoputkentulehduksen. Ilmoittauduin optimistisesti syksyn joogakurssille, joka alkaa tänään! Odotan aivan innoissani, vaikka veikkaan kyllä, että saattaa tuntua aika rankalta pitkän tauon jälkeen, mutta teen vaan ihan oman fiiliksen mukaan - pääasia, että tekee edes jotain.

Sunnuntaina lähdin 4-vuotiaamme kanssa pyöräilemään, tai siis auttamaan häntä pyörällä ajamisen harjoittelussa. Hän pysyy kyllä pystyssä ilman apupyöriä, mutta tarvitsee apua liikkeelle lähdössä, unohtaa katsoa eteensä jne. Pyörän perässä juokseminen tuntui kieltämättä aika raskaalta! Poika nimittäin polkee yllättävän kovaa vauhtia pikkuruisella fillarillaan! Eikä tuo hengästyminen sinänsä mitään, mutta homma kyllä kostautui kohtalaisella nivuskivulla. :rolleyes: Ei se sinänsä mikään sellainen kipu ole, mikä olisi estänyt liikkumisen, mutta kävelytyyli muuttui ykskaks taapertamiseksi. Olen sitten eilen vaappunut pingviinityyliin työpaikalla...:grin Olen ilmoittautunut työpaikan virkistysiltapäivään parin viikon päästä, jolloin lähdetään Nuuksioon sieniretkelle (JEE! :wink), ja yksi työkaveri jo vähän huolestuneena kyseli, että vieläkö mä pystyn siellä metsässä liikkumaan ja kyykkimään! Odotas vaan, kun jooga alkaa, niin kyllä mä teille taivutukset näytän! :wink Kirmaan vielä metsässä kuin kauris konsanaan! :p
 
Mua alkaa jo ahdistaan kun en pysty liikkumaan ilman jos jonkinlaista kipua :mad: en oo pystyny varmaan viikon 20. jälkeen pystyny käymään lenkillä niin et olisin saanut siitä jotain irti. Ja ennen sitä 20.viikkoa olin niin pahoinvoiva ja väsynyt et sillonkin jäi vähäiselle. En edes laske tuota mun tämän hetkistä taapertamista liikunnaksi. Heti jos vähän reippaammin yrittää kävellä niin alkaa supisteleen tai uutena vaivana, alkaa vihloa alamahaa. Työn puolesta joudun liikkumaan paljonkin, lähinnä kävelyä pitkin päivää. Odotan niiiiin paljon et pääsen mahasta eroon ja toipuun synnytyksestä ja pääsen kunnolla liikkumaan. Varmaan joutuu taas aloittaan melko pohjalta kun on kunto rapistunut kohisten :sad001
 
Lihasmuisti on uskomaton, joten raskauden jälkeen tiukka ote itseään niskasta ja oot taas täydessä vauhdissa liikkumisen kanssa :wink Ei pidä ennakkoon huolehtia muuta kuin omasta hyvinvoinnista, niin että mieli pysyy virkeänä :) p.s masistellu kerran jos toisenkin painonnousua mm....:p
 
Kuinka muilla tässä vaiheessa treenit sujuvat? Liikutteko vielä kuinka aktiivisesti? Itse olen liikkunut hyvinkin aktiivisesti koko ajan, ennen raskautta sekä sen aikana. Tällä viikolla on sen verran supistellut, kiristellyt ja väsyttänyt etten ole urheillut. Ajatuksissa on kyllä treenailla (kroppaa kuunnellen) ihan niin pitkälle kun vain pystyy. Kun mammaloma alkaa ajattelin mennä joogaan ja jumppailemaan vähän kevyemmille tunneille. Saa nähdä miten kuntosalitreenit sujuvat loppua kohden. Toisaalta sujuu oikein hyvin, toisaalta olen miettinyt että kannattaakohan sitä kovasti enää lihaskuntotreenejä vedellä, jos sais vaikka paikat vähän "löystyäkin" ennen kun pikkunen syntyy :wink Vatsatreeniä en tee enää mitään, lantionpohjaa ja siinä se. Syvät vatsatkin olen kyllä jo aika vähälle jättänyt...
 
Eilen otin huvikseen puhelimen tracker päällä mukaan lenkille, jonka normaalisti käyn lähes päivittäin. Sen mukaan aikaa meni 54 minuuttia 5,5 kilometrin kävelemiseen, joka taitaa olla ihan kohtuullista vauhtia :). Tuo on ihan normitahti mulle, suppareita ei ole koko raskauden aikana tullut kävelystä johtuen kuin muutamia (kumarrellessa siis senkin edestä), eikä kävely tunnu muutenkaan pahalta. Nyt rv 32+4.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top