Maaliskuun mekkaloinnit

ReginaVeritas

Keskustelun kolmiottelija
Helmikuunmammat 2014
Maaliskuu on täällä!

Mitä helmille kuuluu? :)

Meillä on ollut aika rankkaa. Tai neiti voi siis oikein hyvin, eikä kellään ole mitään hätää, mutta mies on ollut paljon ylitöissä ja muutenkin hänellä töissä kamalasti stressiä. :sad001 Lisäksi oman ikävän mausteensa eloon on tuonut se, että laitoin välit poikki äitiini. Tai oikeastaan hän laittoi. Annoin hänelle kaksi vaihtoehtoa: Joko lopettaa ryyppäämisen tai lopettaa yhteydenpito ja hän valitsi sen pullon. Syntymäpäivät vietimme siis hyvin pienellä porukalla.

Neiti kasvaa ja kehittyy. Ihmisten ilmoilla on mieluiten hiljaa ja seuraa sivusta, mutta tutussa seurassa menoa ja ääntä riittää. Varsinaisia sanoja tulee aika vähän; äiti, isi, pallo, loppu, tippu. Omaa kieltä on paljonkin. :) ''Gruuu!'' on kissa. :D Joskus harvoin pyytää tissiä sanomalla ''titti/tsssh'', yleensä vain suorasukaisesti alkaa kaivaa tissiä esille. :D Ihme kyllä, ei kävele vielä ilman tukea. Ei vielä edes yritä seistä ilman tukea. Tykkää kovasti kirjoista ja raahaa kirjoja aina luettavaksi. :) Kahdesti viikossa käydään perhekerhossa, kerran uimassa. Toisinaan on lisäohjelmaa, viikot menee parhaiten, kun on paljon tekemistä. Kotona kaksi on hieman ikävää, kun isi on nyt niin paljon poissa. :sad001 Tyttö on ihana iloinen, äidin pieni vauva :Heartred


Maha kasvaa! Ensiviikolla perjantaina on ru. :)
 
Heipat täältäkin.

Meillä sama kuin ReginaVeritaksella, eli prinsessa ei vielä ilman tukea kävele. Muutamia hetkiä on seissyt ilman tukea, mutta harvassa nekin vielä. Juttua kylläkin tulee kovasti. Uusimpia sanoja taitaa olla jalka ja näytä. Potalla asioi hienosti ja lähes aina tulee saalista.

Mulla opinnot alkaa vedellä viimeisiään, opintoihin liittyvä kehittämisprojekti loppuu kuun lopussa ja sen jälkeen on vielä kuukauden päivät aikaa kirjoitella ja palauttaa opinnäytetyö. Sitäkin olen työstänyt tässä ja jotain saanut jo kirjoitettuakin. Eli valmistuminen todellakin häämöttää toukokuussa.

Mitähän vielä? n. 8 päivää jäljellä niin täällä hypätään viimeiselle kolmannekselle. Maha ei oo mikään järin iso ja se on kiva. Vauva liikkuu vilkkaasti päivittäin. Kolmen viikon päästä päästään taas treffaamaan vauvaa ultraan.
 
Puoliksi kateellisena lueskelen teidän vauvamasuistanne. :rolleyes: Meillä kun ei taida nyt ainakaan pieneen hetkeen olla sellaista tulossa, ihan jo siksikin ettei nuo menkkani ole vieläkään alkaneet (ihan kivakin) ja ois tarkotuksena saada syksylle uus opiskelupaikka (peukut ristissä), ni sitä vois eka saada vähän alkuun. Poika menee sitten vaan osapäiväsesti hoitoon, saa rauhassa totutella.

Meilläkään ei ilman tukea vielä kävellä. Kiipeily on hauskempaa hommaa. Kävelytuolikin, jolla isi pienenä viipotti pitkin taloa, on kiva lähinnä sinne ja sieltä pois kiivetessä, ei niinkään kulkupelinä. Leluilla on opittu leikkimään selkeästi verrattuna mitä ennen, reikätornia, magneettipalikoita ja dubloja kasaillaan ja painellaan kiinni toisiinsa. :happy:
 
Kevät tulee ja aurinko paistaa! Ihanaa!! 8)
Meillä poika otti ensiaskeleensa tasan yksivuotis-päivänään, ihan niin kuin äitinsäkin aikoinaan. Aika mahtava sattuma! Nyt jo melkein juostaan äitiä karkuun, kun potalle pitäis mennä ja vaippaa vaihtamaan. Tänään käytiin tutustumassa päiväkotiin ja mukava paikka kyllä oli. Poikakin tuskin malttoi kenkiä riisua, kun jo piti päästä leikkimään. Ei puhettakaan vierastamisesta. Pääsiäisen jälkeen sitten alottaa hoitopaikassa. Minä tosiaan palasin työelämään 9.2 ja nyt tuntuu jo aivan kun ei olis pois ollutkaan. Vapaapäivät kuluu kyllä nopeemmin, kumma juttu! :wink Mä alottelin tuota 5:2 dieettiä, saa nähä jos sillä sais kiloja karistettua. Mulla on vieläkin pari raskauskiloa ja muutenkin lisäkiloja vähä turhan paljon. Jos edes viitisentoista kiloa sais pois niin olisin jo enemmän ku tyytyväinen.
Poitsulle on nyt koirat ja autot kaikki kaikessa, pitää vaunulenkeillä mennä koiria bongailemaan. Ite tykkäisi vaunuja mieluummin työntää, kun olla kyytillä tosin...Sanavarastoakin on jo karttunut, n. 10 sanaa osaa jo sanoa. Vaatekoko 86 alkaa joistakin jäädä jo pieneksi ja pian varmaan ruvetaan ainakin hm-vaatteista sovittelemaan 92:sta. :)
 
Pitkästä aikaa taas kirjoittelen. Olen haalinut viimeaikoina itselleni kovasti tekemistä, ehkä liikaakin, ja tuntuu, ettei aika meinaakaan nyt riittää.

Tyttö on ihana! Tukka on vihdoin ja viimein alkanut kasvaa ja sanoja tulee. Menevät kyllä sekaisin herkästi, mutta sehän kuuluu asiaan. :) Kävele ei vieläkään itsenäisesti, mutta eiköhän se sieltä tule. Onhan tuo kiipeily tietysti paljon hauskempaa. :wink Neuvokas on ja aikamoinen vekkuli välillä! Kuitenkin selvästi herkkä, ehkä jopa arka. Hitaastilämpeävä, mutta tutustuttuaan rakastava ja innokas kaveri. :) Mahdottoman ihana ja söpö! :Heartred

Ja masussa kasvaa pikkuveli. ^_^
 
täälläkin alkanut tukka kasvamaan kovasti, ja kah, hän on blondi! syntyessä oli kihara musta tukka ja nyt suora vaalea, niskasta taipuu laineille. se hänen musta tukkansa vain harveni ja katosi :D siinä ensikuukausina kun pää kasvoi, ei sitä edes muistaisi ilman kuvia

minähän oon suht tumma ja mies hiuksiltaan ei tumma eikä vaalea, mutta on ollut lapsena tollanen samanlainen pellavapää, jonka vaalea taittuu viileään hopeaan. se on jännä yhdistelmä kun iho pojalla on kuitenkin lämpimän sävyinen

kävelemään lähdettiin parisen viikkoa sitten, ensin mentiin pitkään polvikävelyä. tähän varmasti vaikutti se etten halunnut meille kävelykärryä, niin poikahan työnteli täällä keittiön tuoleja :) mua niin pelotti jossain vaiheessa että lähtee yhtä aikaisin (ja holtittomasti) kävelemään kuin vanhempansa mutta toisinpa kävi, harkitsevaisen vakaasti ja varmasti mennään

imetys jatkuu yhä, odottelen vieläkin josko alkaisi omatoisesti vähentämään rinnalla oloa. ei ainakaan vielä nähtävillä mitään sellaista...

uhmakin alkoi jo, minä se kuvittelin että sitten parivuotiaana on ne uhmaiät sun muut. tällä hetkellä uhma kohdistuu lähinnä äitiin, kun isä on niin paljon poissa niin hälle ollaan kiltisti. mies yritti aluksi pistää uhittelua minun syykseni, olisin muka jotenkin salaa hermostunut ja siksi lapsi koettelee mua. onneksi neuvolassa sanoivat topakasti että se on niin että uhma tulee ensimmäisenä läheisimmälle hoitajalle. kai se nyt on isompi irtiotto äidistä tuo itsenäistyminen niin mua kohden tarvii kovemmat otteet :p
aiemmin jo ounastelin että vahvatahtoinen kaveri tässä meillä mutta nyt se näkyy vielä selkeämmin

että meillä kyllä tuo maaliskuun mekkaloinnit on osuva ilmaisu, varsinkin silloin kun ollaan kotona kaksistaan ja poika posmottaa mulle :D
 
Heipsis. Tänään poksui 30+0 ja huomenna ois seuraava visiitti neuvolassa. Eilen käytiin treffaamassa vauvaa ultrassa, ei oo vielä päässyt liikaa kasvamaan. Mulla siis riesana radi. Max 10 viikkoa siis odottelua jäljellä.

Pieni prinsessa kasvaa ja kehittyy kovasti. Mies ja prinsessa lähtivät joku aika sitten taaperotanssiin. Mä passaan noi harrastukset nyt jo tältä keväältä, kun liikkuessa supistelee jatkuvasti.
 
Vai poika sieltä on ReginaVeritas tulossa, ihanaa! Mä kans haluaisin tytön tuohon pojan lisäksi vielä joskus, olis sitten (ainakin) yksi molempia :wink Olikos sulla Sadetar Radi-diagnoosi jo ekassa raskaudessa riesana? Onko pysynyt ruokavaliolla nyt vai joudutko insuliinia pistään/ottaan?
 
joo oli radi ekassakin riesana. Mulla on tällä kertaa tablettilääkitys, ei tarvii pistellä insuliineja.
 
Takaisin
Top