Maaliskuun juttuja

Hui mua rupes just pelottaan että mitä jos sitä sairastuu ite just sillon synnytyksen aikaan. Se olis kyllä kamalaa kun ei se synnyttäminen kai muutenkaan oo ihan pala kakkua. Tai mitä jos mies on niin kipeenä ettei voi tulla synnytykseen mukaan? :o
 
Samaa mäkin mietin, että kun tässä on koko raskaus selvitty ilman mitään tauteja niin olis ihan kamalaa kun se kaikkein hirvein kuumeflunssa iskis just synnytyksen aikaan. Nenä tukossa kuumeisena ois varmaan vielä paljon hirveempää synnyttää. Saatikka jossain noroviruksessa, voi morjens!
 
Oon miettinyt hymykuoppa ihan samaa! Entä tosiaan jos mies on kipee ku pitäs synnyttää.. Eihän sille tietenkään mitään voi mut silti!
 
Mie pelkään eniten just tota et mies on niin kipeänä ettei ne päästä sitä saliin. Se kun on ollu flunssassa tai toisessa vielä pidempään kuin mie. No, niillä mennään mitä on annettu, ei kai siinä kummempia mahda.
 
Niin no eihän sille sitten mitään voi mutta kun on koko raskausajan luottanu siihen että se toisen tuki on saatavilla kun sitä eniten tarvii niin olis kyllä aika iso takaisku jos joutuiskin yksin synnyttämään :( Täytyy vaan toivoa että tästä lähtien pöpöt kiertää meiät kaukaa!
 
Mä en todellakaan haluis mennä yksin synnyttää, mutta jos mies on kipee tai jotain muuta mikä estäis sitä tulemasta mukaan ni en mä kyl haluis ketään sukulaista tai ystävää mukaankaan. En ollutkaan ajatellut koko asiaa ennen tätä. Oon vaan miettinyt et mihin köytän anopin ettei se tunkee 2 min vauvan syntymän jälkeen (tai pahimmas tapaukses synnytyksen aikana) kattoo meitä. Se pirulainen ku on töissä synnäril..
 
^ Toi on aika paha! Onneks oma anoppi ei oo siellä töissä!

Me ollaan pidetty nyt tosi hyvin käsienpesusta huolta, ettei vaan tulis mitään tauteja. En minäkään nimittäin halua ketään muuta sinne synnytykseen mukaan, teen sen sitten yksinäni jos ei mies pääse.
 
Toi mun anoppi on viel semmonen et se sanoo eka et ei hän tuu ilman lupaa kattoo.. JOO EI VAI! Tiiän et ku joku vähän kääntää selkäänsä ni se on omin lupine kärkkymässä siel. Tuol on viel se vastasyntyneiden tarkkailuosasto sen työhuoneen vieres. :eek: Saiskohan sinne jonkun tunnistusjärjestelmän et se ei päästäs anoppia lähellekään. Ihan kaikel rakkaudella!
 
Tuhinamurmeli jos tosta asiasta sanoo synnärille mennessä niin eiköhän ne pidä huolen että saatte olla rauhassa! Luulis ainakin että tossa tilanteessa löytyis ymmärrystä sen verran.
 
No toivon tosiaan niin! Anoppi sattuu vaan olee näitä jotka kuvittelee et on AINA tervetulleita joka paikkaan. :) Sanoin kyl jo miehellekin et saa luvan sanoa äidilleen et se on tervetullut vaan vierailuaikoina.
 
Mä toivoisin kyllä että mun vanhemmat sais viettää sairaalassa vähän enemmän aikaa kun vierailuajat sallii. Tai siis lähinnä iskää ja nuorimpia siskoja kaipaisin sinne seuraks. Mutta toivottavasti niiden seurasta saa nauttia heti kotiutumisen jälkeen jos ei sairaalassa onnistu. Iskä on kyllä sanonu ettei sairaalan vierailuajat koske lääkäreitä että saa nähä miten käy...
 
Koko ajan tulee jotain uusia "pelkoja" synnytystä ajatellen. :) Jos mies ei jostain syystä pääsis mukaan, ni en kyl haluis ketään muutakaan sinne mukaan, en ainakaan omaa vanhempia. Ne varmaan lähinnä ärsyttäis siellä "ei tässä mitään hätää, kyllä ne kaikki sieltä tulee..." pah!

Vähän muuten hihitytti toi hymykuopan yllätys kolmoset tossa unessa :)

...ja tänään 37+0, et mihin tää aika on oikein mennyt?? tänne foorumille varmaan...
 
Mä joskus alkuraskaudessa mietin ihan vakavissaan että ottaisin mun isän mukaan synnytykseen. Se oli kyllä siis sitä aikaa kun olin varma että synnytys tapahtuu sektiolla. Mies ei vaikuttanu innokkaalta tulemaan mukaan ja ajattelin et olis turvallinen olo kun siinä ois sellanen tukihenkilö joka on tottunu leikkaussaliympäristöön ja ollu muutenkin jo 4 sektiossa mukana. Onneks mies on nyt kuitenkin tulossa mukaan. Kyllä se on paljon parempi vaihtoehto :)
 
No eri asia, jos on isä joku alan ammattilainen. :) Meiä isä on jo mun syntyessä hermoillu siihen malliin, et on saanut iteki tippaa :D Hermoilee nytkin, kun "on passissa, jos tuleekin lähtö ja mun mies on poissa".
 
mulla ei oo käyny mielessäkään että mieski tosiaan voipi olla sairaana synnytyksen aikan.. Dääm..nyt pitää alkaa puskea sille rohdoksia ja vitamiinia nokan eteen että pysyy terveenä :D. Unohtamatta tietenkään sitä että ois iteki terveenä. Mun äiti on synnyttänyt yhen mun veljistä oksennustaudissa,oli kuulemma aika mielenkiintosta ku joka reiästä puskee ulos jotain :D

itekkää en halua synnytykseen ketään jos mies estyis.. Jännä miten Se synnytys onki semmonen hetki ettei siihen halua Ees kaikkein rakkaimpiaan mukaan,esim äitiään.suurin osa ainakaan. Mun veljen vaimo on kans synnärillä mutta oon sanonut ettei hän oo tervettullu mun synnytystä hoitaan,eikä kuulemma haluaiskaan :D
 
Keväiset ilmat on saanu tähän mamiin taas uutta puhtia synttärijärjestely-slaagin jälkeen. :grin Alkuviikosta tuli täydennettyä pesuaineita oikein huolella pyykkäystä ja siivoamista ajatellen. Ensi alkuun pistin pyykkikoneen pesettämään itsensä siihen tarkoitetulla pesuaineella. Sitten kaikki valkoiset harsot ja liinat kloriitti-valkaisuliotukseen yöksi ja sen jälkeen koko satsi loppuharsojen ja pyyhkeiden kanssa pesuun puhtaaseen koneeseen ja helahoito ulos aurinkoon ja tuleen kuivumaan. VOI IHANA kun tuli puhdasta ja raikasta!!:happy119 Ja sitten ihan täysin mun tapoihin kuulumatonta oli se että mä menin vielä silittämään koko kasan!! Eka kerta, mutta jäänee myös viimeiseksi.. vauvanvaatteita en aio silittää..enenen.. Pesänrakennusvietti on taas nostanut otettaan tosi lujaa ja yhtäkkiä meinaa tulla se olo, että "apua, aika loppuu pian kesken" vaikken koe että tässä mitään hätää olisi ja kaikki on kuitenki pääpiirteittäin valmiina. Vaatteiden pesut taitaa olla se suurin urakka mikä on jäljellä sekä ensisänky on vielä mummulassa odottamassa hakijaansa. :)
 
Tarris musta on ihanaa lukea että muilla riittää virtaa kun omat päivät kuluu lähinnä sängyssä makoillessa! Kyllä mäkin yritän aina joka päivä saada jonkun tekemättömän asian hoidettua, mutta tahti on todella hidas.
 
Takaisin
Top