Maaliskuun juttuja

Mä seurailen mielelläni teidän synnyttelyitä ja koitan pitää oman kaverin sisällä vielä hetken. Reilu viikko vielä miehen loman alkuun, joten siihen asti sais pysyä kyydissä! Jospa mä synnyttäisin sitte ens viikon jälkeen heti, se sopis mulle... :) Nyt kun vaivatkin on vähän helpottanu ni mikäs tässä omasta ajasta nautiskellessa. Kyllä sitä vauvelia sit ehtii hoitaa ja öitä valvoa, vaikka vielä sais parisen viikkoa odotella... Mut kolme viikkoa sais olla kyl se maksimi sitte, vauvalle tiedoks! :)
 
Niin eihän näistä vauvoista tiedä milloin haluavat tulla ulos :) Ei välttämättä tuu edes paljoa eroa syntymäaikoihin hymykuopan kans...
 
Ihanaa kun yritätte tsempata ja lohduttaa, mut kyllä mä taidan olla se vihonviimenen huhtikuinen joka sen käärön saa syliin. Ei tässä mitään hätää oo onneks, kyllä se munkin vauva vielä syntyy, vaikka sit sillon äitienpäivänä :)
 
Syntyy kyllä, ei se sinne jää :wink Ja äitienpäivähän olis aivan loistava ajankohta synnyttää, ois kunnon juhlapäivä teillä sitten! Meillekki vois tulla vaikka aprillivauva. Tein tytöstä aikoinaan pos. raskaustestin silloin, siinähän vähän niinkuin ympyrä sulkeutuisi, kun poitsu tulis maailmaan samana päivänä :)
 
Hymykuoppa, mää oon kyllä ihan varma että minä oon se viimenen joka vauvan punnertaa ulos :grin. Kovin tuntuu pitkältä tää oma odottelu etenki sen jälkeen ku lääkäri totes että ei kohdunsuun tilanteen perusteella oo vauvalla mitään kiirettä maailmaan.. Huoh! laskeutuis nyt ees tämä maha niin pystyis olemaanki paremmin. Mulle muuten sanottiin sillon eka lääkärinlassa että äitienpäivänä jokatapauksessa saan juhlia jo äitiyttä, eli siihen mennessä käynnistetään o_O. Eikö se oo kaks viikkoa jos menee yli niin sitte vasta? Mulla äitienpäivänä "vasta" 10 pv yli.
 
Kertokaapa mitä hommailette kotona päivät pitkät? :anyone *Vai oottako ees kotona :). Musta tuntuu välillä että pää hajoaa tähän tylsyyteen! Ja äippälomaa vasta viikko takana. eilinen meni nopeaa ku lähin jo ysiltä liikenteeseen, kaverin luo, kirppisteleen, sinne ultraan ja kauppahommiin.. olin vasta viideltä kotona. Mutta tommosella touhuamisellaki on sitte rajansa, maha oli kipiä ja jalat ihan muusina. Tänään heräsin ysiltä leipomaan pullataikinaa ku en muutakaan keksiny :p. Leivoin sitte korvapuusteja, imuroin, luutusin, pyykkäsin ja pyyhin pölyt.. Ja nyt pyörittelen peukaloitani taas :happy090
 
Mie oon ollu kotona tammikuun puolesta välistä saakka. :) Eilen meni koko päivä ensin neuvolassa, sit kaupungilla ja Ikeassa. Ilta irrotellen hintalappuja keittiökamppeista jne. No tänään aamupäivällä oon vieny pari pahvilaatikollista hupimukeja, laseja, jne. yläkertaan, astianpesukone on käynyt kolme kertaa, pyykkiä on mennyt koneellinen. Oon järjestelly keittiön kuiva-ainehyllyjä uudelleen. Kohta pitäis alkaa taas ruuanlaitto.

Muutama tunti päivässä tulee katseltua Kalifornian yliopiston ravintoluentoja netistä tai muuten yritän käyttää aikaani hyödykseni kouluasioista, lapsenhoidosta tms. opiskellessa. Joskus vaan katson jonkun leffan. Sit noita kotihommia riittää, puunattavaa olis vaikka kuin. Kiva, kun on kerrankin aikaa, ja on kotona oikeesti siistiä. Just oon leiponu, laittanu ruokaa paljon, yrittäny karsia kotia mahdollisimman myrkyttömäksi tulevaa vauvaa varten. Keksiä käyttöä vanhoille kuiva-aineille.

Ei minuu oo haitannu yhtään, aina jotain tekemistä keksii kun on tarpeeksi tylsää. Ja stressi on helpottanut paljon, kunhan on tottunut tähän kotona oloon. Mukavakin, että on saanut rauhassa olla, ennen kuin se arki kohta taas mullistuu.

Muoks: Viikonlopuksi on huonekalujen kasaamista, imurointi ja vuodevaatteiden vaihto ainakin. Ja pitäähän sitä ruokaa laittaa ja syödäkin. Tulee oikeesti just leivottua leipää, laitettua mysliä itse jne. koko ajan kun kerta aikaa on. Enää ei tartte kaupassa eineshyllyyn vilkaistakaan.
 
3 lasta päivärutiinein niin hommaa riittää aamusta iltaan. :D Nauttikaa kaikki esikoisen odottajat tästä rauhasta ja hiljaisuudesta vielä kun voitte. :grin Kohta oon uusi pomo :Heartpink talossa määräämässä tahtia. :p
Kovettu "palo"puhe.. :rolleyes:
 
Älä hymykuoppa huoli, mehän mennään samoissa niin katsotaan kumpi ehtii ensin :) Itselläni ei ainakaan vielä ole mikään kiire, kun kotonakin kaikki valmistelut on kesken. Mielelläni lueskelen täältä miten teidän muiden odottelut etenee ja kuka poksahtaa milloinkin.

Itse olen nyt ollut tiistaista saakka täällä äidilläni kyläilemässä ja junamatkakin meni mukavasti vaikka joutuikin istumaan pidempään. Tosin tuntuu, että nyt ihan viime päivinä on selkä alkanut särkeä lisää tuolta oikealta reunalta. Paras asento on selällään makaaminen ilman tyynyä tai nojatuolissa istuminen tyyny selän takana. Makaaminen on vaan siitä inhottavaa, että kun siitä nousee niin alkaa kauhea päänsärky tuossa otsalla. Siskoni on ollut täällä 4kk ikäisen poikansa kanssa myös, joten olen päässyt jo totuttelemaan yöheräilyyn ja vauvan hoitoon :grin Aprillipäivänä lähden sitten äidin kanssa meille. Sisko lähtee poikansa kanssa tänään kotiin, joten loput täällä oleilusta tulenee nukuttua vähän paremmin :wink

Äippäloman alun olen käyttänyt tehokkaasti ulkoiluun, kun on niin komeat päivätkin ollut. Ainoa vain, että tuo koiravanhus ei tahdo jaksaa samassa tahdissa ja ilman koiraa en osaa ulkoilla kun olen sitä yli 10 vuotta harrastanut.
 
Mä koitan kuluttaa aikaani leipomalla, käymällä tuttujen kanssa kahvilla, kävelemällä tuolla aurinkoisessa kevätsäässä ja laittamalla kotia kuntoon! Välillä kyllä tuntuu että aika matelee silti ihan liian hitaasti. Kuukausi + 1 päivä vielä laskettuun aikaan!
 
ajattelin just samaa kuin tarris, että nauttikaa rakkaat naiset siitä rauhallisuudesta, hiljaisuudesta ja omasta ajasta! :) vaikka meillä onkin 1 lapsi vähempi tarrikseen verrattuna, niin silti riittää kyllä päivälle ohjelmaa...! kaihoisasti muistelen, kun odotin esikoista ja jäin töistä äitiyslomalle, pystyi lähtemään lenkille yksinään, ottamaan päikkärit jos väsytti, lähteä yllättäen ostamaan kaupunkiin vielä viimeisiä vauvatavaroita, käymään yksin neuvolassa... nyt kaikki pitää suunnitella etukäteen ja yksin ei pääse mihinkään, hyvä jos vessaan pääsee yksinään... ja päikkäreitä ei voi ottaa, vaikka kuinka väsyttäisi.
mutta onhan toki nuo lapset ihania, vaikka olisi se jännä joskus kokea "äitin vapaapäivä"... :)
 
Vähän pitää nyt valittaa, nimittäin yks syy lisää maata sohvalla jalat ylhäällä: Taisin murtaa varpaani kun potkaisin sen tuoliin aamulla. Se on tosi kipee ja ihan musta jo. Vaan eipä tässä onneksi tartte muutenkaan mihinkään lähteä, kotonahan tuolla on ihan helppo tassutella mut kengät ei oo kivat. Nyt on vielä noiden turvotusten ja lievän raskausmyrkytysepäilyn lisäksi syytä olla veritulpastakin huolissaan, voi kiva :p Eilisen kauppakierros teki sellaisen turvotuksen jalkoihin, et on tullu kilo painoa lisää yön yli. Ja söin eilen paljon vähemmän kuin yleensä et siitä ei ainakaan oo kiinni. Mieskin katteli jalkoja jo että onpas turvonnut ihan kunnolla.
 
Mä oon kans ollu kotona jo tammikuun puolesta välistä, ja yllättävän hyvin oon saanu aikani kulumaan! Oon virkannu ja neulonu vauvalle juttuja sen verran ku osaan, ommellu imetystyynyn ja vanhoista lakanoista pyllypyyhkeitä, askarrellu, leiponu, kokeillu uudenlaisia ruokia, katellu paljon elokuvia ja hemmotellu itseä, pessy ja silitelly (ja ostellu) vauvanvaatteita, suunnitellu kaiken valmiiks nimiäistarjoiluista kutsukortteihin... :) Vauvan peittoja virkatessa ja elokuvia katellessa saa hyvin monta päivää kulumaan! Äsken keittelin tutteja ja tuttipulloja. Lisäks oon tehny kaikkea sellasta, mitä muuten ei saa aikaseks, eli järjestelly ja heitelly pois vanhoja papereita, teettäny valokuvista kuvakirjoja (mihin saa yllättävän paljon kulumaan aikaa), keränny vanhoja vaatteita myyntiin laitettavaks jne... Viel on muutama homma takataskussa, mikäli vauva vielä antaa odottaa itseään :)
 
Auts, ja murtuneelle varpaalle ei mielestäni ees tehä mitään. Mä oon nyt sen 5 viikkoa ollut kotona...ihan tuskan tylsää (joo nukun random päikkäreitä), kun ei oikein mitään jaksakaan ja on paikat kävelyyn liian kipeät.
 
Mä oon ollut tän viikon äitiyslomalla ja aika on mennyt vallan vikkelään! On tullut ostettua vauvahankintoja, käytyä hierojalla ja kampaajalla, tehtyä ruokaa pakkaseen saakka, päiväunista puhumattakaan. Vauvan pyykin silitys on vielä kesken ja yhtenä päivänä siivosin vimmatusti asuntonäyttöä varten. Mä nautin olostani (paitsi selkäkivuista) :)

Rintapumpun pullo, pari tuttia ja hörpytysmuki pitää vielä keitellä ja jatkaa siivousrumbaa sekä ruuan laittoa. Mä uskon, että aika kuluu mukavasti. Oon lisäksi järjestäny kavereiden kanssa tapaamisia kenen kanssa nyt päiväsaikaan pystyy.

Huhtikuun vimppoja minäkin, katsotaan kuka on vika vai oisko sitten eka toukokuisten puolella.:p

Elmiina: kantsisko teipata se varvas toiseen kiinni, voi helpottaa kipua. Muuten ei vinkkei, paitsi et kylmä vois tehdä hyvää ja Panadolia särkyyn. Ja koivet ylös jos kovin turvottaa. Vaikka et sä tainnu neuvoja kysyy, mut tää on luontaista mulle :rolleyes:
 
Joo koivet on ylhäällä minkä kerkee jo muutenkin sen eilisen ikean reissun takia. Eipä ne terkkarillakaan tosiaan muuta tekis ku teippais sen ja kun oon allerginen jokaiselle teipille mitä maailma päällänsä kantaa ni turha mennä :p Mies oli sitä mieltä et pitäis kuvata mut tuskin ne edes kuvais kun on paksuna ja tuntuu olevan ihan paikallaan kuitenkin, mitä ny sojottaa sen turvotuksen takia vähän vinoon.

Mikäs tässä kotona tassutellessa, ei oo tarttennu ees panadolia ottaa. Mut ei kyl huvitakaan lähteä postilaatikkoa pidemmälle ja tarttee varoa ettei vaan potkaise sitä nyt uudestaan. Tää taitaa olla kolmas kerta jo ku oon varpaan murtanu, vähän tapaturma-altis vissiin niiden suhteen. Eri varvas sentää joka kerta. Miusta on tullu raskauden myötä ihan tajuttoman kömpelö, en hahmota yhtään, missä kehon rajat menee, ja tasapaino heittää. Potkin koko ajan kaikkea et sinällään ihme et nyt vasta. Ei onneks riitä pilaamaan tätä päivää, lähinnä naurattaa tuo oma kömpelyys jo. Ny ton törmäilyn lisäks tuntuu et mikään ei pysy enää käsissäkään.
 
Mulla sama juttu ollu jo jonki aikaa, että mikään ei pysy käsissä ja törmäilen millon seiniin, millon huonekaluihin. Muutenkin oon kyl aina kolhimassa itteeni mut nyt kyllä vielä enempi. Ja tasapaino kans heittelee. Yks päivä meinasin liukuportaissa kaatua taaksepäinkin :p
 
Okei eli tää on joku raskausoire mullakin! Multa tippuu siis milloin mitäkin kädessä, vesilasi kaatuu, ku laitan sitä pöydälle jne. Mitä hittoa? Mistä tää voi johtua? :)
 
Mun tapauksessa kömpelyys johtuu väsymyksestä! Mä oon viimeaikoina kaatanu niin monet vedet suupielestä syliin että enää ei voi pitää valkosia paitoja ettei tuu mitään wet t-shirt juttuja koko ajan...
 
Väsymys ja turvotus voi tehdä, itellä ainakin turvotuksen takia tuntuma ja hienomotoriikka kärsii kun hermotiehyet on puristuksissa. Sit lisäks kun toi maha oikeesti muuttaa kehon painopistettä niin se ihan kirjaimellisesti muuttaa miten aivot ymmärtää kehon et mikään ei oikeesti tunnu olevan siellä missä se on entiseen verrattuna :p


Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top