Loppuraskaus!

M

MPOP

Kommentoinnin ninja
MRRRH, mua niin ärsyttää olla raskaana! Tää oli vielä pari viikkoa sitten ihan kivaa, nyt on viikkoja 35+1 ja oon niin raihnanen, väsynyt, kärttynen ja vaikka mitä! Olin siis viis päivää sairaalassa 33+6 alkaen ennenaikaisen synnytyksen uhan vuoksi. Sen jälkeen kun pääsin kotiin, mulla on supistellu enemmän tai vähemmän JOKA HELVET*N PÄIVÄ! Siis aivan joka ikinen päivä. En voi seisoa 10 minuuttia pidempää ilman, että arvaa hirveä joka paikan kolotus! En voi kävellä kaupungilla edes tuntia kaupoissa tai missään, en jaksa kunnolla edes istua! Mua ärsyttää olla näin toimeton ja väsynyt, kun normaalisti oon laukannu ympäri kaupunkia monta tuntia ja tehny kotona vaikka mitä! Nyt en voi edes ruokaa tehä ilman, että pitää istua tuhat kertaa alas tai käydä makuulle, siispä ruuanlaitto on langennu miehelle, mikä on sinänsä hieno asia, että mies tekee ruokaa, mut mua ärsyttää, kun haluisin tehä kaikkea, mutta kun en pysty! Oon melkein koko ajan sisällä, niskat on jumissa, päätä särkee, supistelee, selkää kolottaa! Ja vieläkään ei oo tehtynä kaikkia hankintoja vauvan suhteen ja sehän nyt voi tulla hetkenä minä hyvänsä. STNA!
 
mulla oli sama juttu, loppuraskaudesta en pystyny ees istumaan. ja kun vauva synty niin jatku aika samaan malliin, ehheh. imetys sai hartiat aivan sairaan kipeeks, mihinkään ei pääse (esteenä oma väsymys, lumikinokset tms), vauva huutaa aina ku meinaa alkaa tekeen jotain..mutta nyt se on jo 4,5 kk, ja pikkuhiljaa alkaa jo pystyyn kokkailemaankin :)

tsemppiä viime hetkiin, se raskaus on onneks kohta ohi! on se helpompi sitten jaksaa, kun saa oman fysiikan takas..
 
Se loppu odotus on kyllä ihan tuskaa, mutta voin sanoa kokemuksesta, että kannattaa levätä! nimittäin kun vauva syntyy tekemistä kyllä on ;) hyvää loppuajan odotusta! :)
 
Kuulostaa niin tutulta! Mutta hei, on se luonto hoitanut hyvin, ei enää jännitä synnytys niin pahasti, kun loppuraskaus on niin tuskaista ;) Ei ole enää pitkä aika! Kovasti tsemppiä viimeisiin viikkoihin!
 
Hehe joo, niin se taitaa olla, että tää loppuraskaus on niin kamalaa, että sitä synnytystä sitten odottaa ihan innolla vaikka tietääkin, että se kipu tulee olemaan varmasti aika helvetillistä. Mutta loppuupahan sitte nääki selkävaivat ja muut ku vauva syntyy! :) Onneks laskettuun aikaan ei oo enää kuin 3 viikkoa ja 5 päivää!
 
Hih, anteeksi pessimismini, mut mulla ainakin selkävaivat paheni synnytyksen jälkeen :D vauvan kanniskeleminen ottaa selän päälle, samoin kuin imettäminen. Ja ihan käsittämättömän paljon ottikin! Hartiat oli ihan kestojumissa. Ja toi lantion löystymisen aiheuttama kipukaan ei välttämättä vielä synnytykseen lopu, vaan voipi mennä muutama kuukausi että nivelet palautuu :/ mut parempi tietenkin ajatella positiivisesti! Ainakin vaivojen luonne muuttuu, vaikka joitain vaivoja jäisikin ;)
 
Voi ei, toivottavasti mulla ei sitten käy niinkuin sulla Ramana ! :D Mut nää selkäkivut on kyllä niin helvetillisiä et en edes tiedä voiko nää yhtään pahemmaksi mennä! 
 
Mulla on elämäni aikana ollut selkäkipua vain raskaana, ja loppuraskaudesta vaan tuntui yltyvän. Loppui kuitenkin heti kun pääsi vatsasta eroon. Toivotaan, että niin sullakin! :)
 
voih muistan liian hyvin kans loppuraskauden.. perseestä! määki halusin koko ajan tehä kaikkea mutta ei vaan pystyny. Nyt käytät tilaisuuden hyväks ja lepäät niin paljonko pystyt ja milloin haluat! vauvan synnyttyä se ei enää onnistukkaan. Mut hei paljon tsemppiä loppurutistukseen ja lepoa! :) kohta se on ohi.
 
Mäkin oon ihan kypsä jo vaikka viä reilu 3kk jäljellä....Apua! Pitäs jaksaa kuin kone täällä kotona noiden 4:n pienen kanssa ja pitää kämppäkin kunnossa. Ei vaan jaksais, sitten on ihan tursas ja läski olo... Anteeksi valitukseni mutta ei oikeen oo ketään kelle valittaa kun miestä en viitti vaivata näillä.. Ekaa kertaa raskaana ollessani inhoan ulkonäköäni, vaikka suht samoissa mitoissa mennään kuin muissakin raskauksissa. Ei millään halua edes kattoa itteään peilistä:( Voi olla että mun masennus alkaa taas nostaa päätään, josko se aiheuttaa tän negtiivisuuden ja vitutuksen... Kesää kohti, kyllä tää tästä varmaan...
 
Loppuraskaus on aivan helvetillistä aikaa!  Voikohan sitä olla enää vakuuttuneempi ettei lapsi synny IKINÄ!  Viime kierroksella olin tosiaan ihan varma että kannan sitä ensimmäistä lasta joka jää mahaan pysyvästi.  Sitten kun masentaa ja vituttaa niin ei yhtään auta asiaa kun joka suunnalta tulvii kyselyitä että joko joko joko.  Pahin oli kun käly kysyi että kuinka kauan ajattelin vielä PANTATA lasta.  Justiinsa juu, mitään enempää haluaisi kuin lakata olemasta raskaana, laskettu aika jo takana eikä vauvaa näy.  Ajattelin kyllä kostaa sen jahka käly ryhtyy lapsia hommaamaan ;)
 
Takaisin
Top