Lokakuu!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mcgonnor
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meille kanssa sanottiin et ulos vaan, kunhan suojaa vauvan tuulelta! Ja me taidettiin eka vaunulenkki vetäistä jo 3 päivän ikäisenä :)
 
No, meille sattui tuo ilma kylmenemään just kun päästiin kotiin. Lämpimillä ilmoillahan ei ole mitään rajoituksia tuon ulkoilun aloittamisen suhteen, mutta kylmissä ilmoissa (talvella) suositellaan tuota kahden viikon kasvuaikaa. Näin olen siis ymmärtänyt.
 
Mekin aloitettiin ulkoilu oikeestaan heti kun päästiin kotiin. Kantoliinassa on killunut viikon ikäisestä koiran pissatuslenkit ja parin viikon ikäisenä jo selkeesti pitkiä lenkkejä. Ollaan ulkoiltu liinassa jo useampia tuntejakin, tänäänkin sienimetsässä. Kaden viikon ikäisenä alettiin kevyt saunominen kerran viikossa ja se onkin ihan meijän lemppari touhuja.
Suihkussa käydään nyt joka toinen päivä (oksentaa paljon itsensä päälle ja lutraa kunnolla maidon kanssa..) ja suihku onkin kivampi kuin kylpy. Kylvetän silti kerran viikossa että saa kaikista poimuista liotettua p-askat pois. Ei ole tarvinnut rasvata kuin kerran, kun nilkat ja ranteet kuivui.

Me täytetään tänään jo 1kk!! Uskomatonta miten nopeesti aika kuluu.
 
Loistavaa alkanutta lokakuuta kaikille! :)

Mun on pitänyt kauan aikaa kirjoitella tänne ja milloin kommentoida kenenkin kirjoituksia. En vaan sitten päässyt kirjautumaan foorumille.... Mä olin satavarma että tunnus/salasana oli oikein ja täällä vaan päivittelin "miten on mahdollista..." kerran sitten sain Ahaa-elämyksen ja tadaa: pääsinkin kirjautumaan sisään! :grin Voipi olla että pää on tässä vauvautouhussa pehmentynyt... :wink

Tosta ulkoilusta, mekin aloimme heti kotiin tultua käymään lenkeillä. Viikon vanhana jo enemmänkin. Meillä oikeastaan oli ihan pakko-tilanne kun mies lähti töihin (15h/pvä) ja koiria on pakko ulkoiluttaa. Onneksi tosiaan täällä ollut lämpöiset ilmat, niin ei ole siitä ollut huolta :) Vaunulenkeillä vaan käyty, vaikka on tuo kantoliinakin...

Kun miten ihmeessä sen liinan ja lapsen saa kun on nämä tissit edessä!??!?

Siis oikeesti? Mä kokeilin kerran, mut olipas hiton vaikeeta. Pitääkö sen lapsen olla tissien ylä vai alapuolella? Kun noiden kuvien naiset on niiiin pienirintaisia että ei siitä mitään hyötyä ole. Mä kävin just eilen ostamassa uudet liivit. Imetysliivejä ei alan liikkeestä löytynyt mun kokoa....! o_O Ostin sit normiliivit, kokoa 85/H. maksoivat sata euroo... tsiisus. mut vissiin ekat liivit, mitkä ikinä on oikeesti ollut sopivan kokoiset. Mä en oo koskaan tykännyt isoista tisseistäni... :sad001 Muutama vuosi sitten puhuin rintojen pienentämisestä työterveydessä, mutta se asia ei sitten edennyt... Nyt kyllä tuntuu siltä että asialle on oikeasti tehtävä jotain. Mun raskausmaha-kuvistakin kaikki toteaa että "eipä mulla ollut isoa mahaa... tai sit se vaan näyttää pieneltä kun mun tissit on niiiiin isot!" :grin

Ja pitääpä vielä mainita että minäpäs täytin 30-vuotta 3.pvä! :) Syntymäpäiväni kunniaksi mieheni oli vatsataudissa ja makasi koko päivän, välillä pöntöllä istuen ja välillä oksentaen... :grin Onneksi ei ollut mitään tarttuvaa. Että näin meillä.
 
Elenna, ootko kokeillu laittaa vaunuihin lämpömittaria? Meillä on ollu vähän samaa ongelmaa että vauva saattaa herättyään kesken vaunulenkin alottaa itkemisen ja sylissä rauhottuu, tänään pistin aamulenkillä lämpömittarin makuupussiin ja 20min aikana nousi melkein kolmeenkymmeneen... :/ Ei ihme että vauva on ihan kuuma kun sen ottaa vaunuista pois. Toinen minkä uskon harmittavan on harso joka peittää näkyvyyden ja vauva luulee jääneensä yksin, toi kun tuntuu olevan melkonen sylitakiainen ja huomaa unissaankin heti jos jää vaikka sängylle yksin.

Täälläkin mieliala vaihtelee aika paljon imetyksen sujuvuuden mukaan, samanlaista hermostumista meillä välillä kesken syönnin. Etenkin öisin se on kurjaa kun vauva vaan huitoo ja kiemurtee ja tunkee molempia nyrkkejä suuhun vaikka on vaan hetkee aiemmin syöny kaikessa rauhassa. Lisäks mitä pidemmälle päivä menee ja väsyneempi oon niin sitä enemmän imetyksen alotus sattuu, öisin vauva saattaa herätä tunninkin välein syömään ja jatkaa näin koko yön niin viimesimmät imetykset on jo niin kipeitä että itkettää. Ja pelkään että joskus murskaan vahingossa vauvan käden kun se monesti puristaa mun sormee syödessään ja se kipu saa koko vartalon ihan jännittyneeks vaikka koittaa olla kuinka rentona...

Mäkin kaivelin tänään kantoliinan esiin mutta en löytäny ohjevihkosta mistään, pitää varmaan netistä kattella jotain ohjeita. En oo tähän asti uskaltanu kokeilla sitä kun pelkään etten saa sitä sidottua oikein ja vauva putoo...
 
Meillä on kans noita itkuja kesken syönnin,mitä aikasemmin Puapru ja Elenna kirjotelitte. Tyttö saattaa syödä tosi hyvin ja ollaan miehen kanssa, että no niin nyt menee kivasti ja kohta päästetään tissistä irti ja itku ja sitten hamutaan taas tissi niin kovasti että.

Mielialoista kanssa sen verran, että ekoilla viikoilla oli kovasti mielini vaihtelevaa. Varmaankin osaksi siitä, että vauvan kanssa eläminen on niin kovin uutta ja ihmeellistä. Niinkuin jo aikasemminkin kirjoitin, että ei sitä osaa tajuta ennen kuin vauva on maailmassa ja hoidat häntä, minkälaista elämää se on. Onneksi nytten on jo mieliala vaihtelut laantuneet eikä tule itkettyä ihan vaan jostakin syystä.

Ulkona ollaan mekin käyty viikon ikäisestä asti :) Tyttö ei vaan kovin tykkää, kun häntä puetaan :D Mutta vaunuissa kyllä viihtyy ja autossa myös :D

Kippu, mitäs tykkäsit KYS:ssä olemisesta :) Meillä oli ainakin mukavat hoitajat koko sairaalaolon ajamme :) Ja saimme hyvin apua aina, kun vaan tarvittiin. Taidettiin olla samaan aikaa siellä syntyneiden osastolla, kun me kotiuduttiin 17. pvä :)
 
Huh huh. Nyt menee taas kaikki niin päin vi*tua kuin vain voi. Mihin ton vauvan saikaan palauttaa?? Sairaalaan? En mä tollasta tilannu..

Mörrikkä on nyt kuukauden, ja itkee lähes kaikki hereilläolo aikansa. Syö ja siinäkin tappelee, mikään ei nyt ole hyvin. Itketään öisin yhdessä kun herää klo 3-4 ja huutaa aamuun asti. Voi torkahtaa vartiksi ja taas alkaa. Haukkoo henkeään, hengittää paniikissa ja huutaa. Katsoo mua välillä kauhuissaan ja taas alkaa. Eilen oltiin koko päivä ralleja katsomassa ja vauva nukkui tyytyväisenä koko päivän kantoliinassa, imetin häntä myös monta kertaa luonnon helmassa. Ja kun päästiin kotiin alkoi huuto. Mä alan olee jo ihan rättipoikki tähän pätkänukkumiseen. Tulen muutenkin kipeeksi jollen saa unta.

On hän ihan ihanakin, silloin kun nukkuu.. Lisäksi hän oksentelee jatkuvasti, menee 3-5 bodyä/vaatekertaa päivässä ja ulkovaatteet ja kaikki muukin. Tänään ollaan tietoisesti köllitty vaan kotona, kerätty voimia ja torkuttu koko porukka. Miehellä alkaa työt huomenna ja toivottavasti saataisiin vauvan rytmiä hiukan muutettua.. Nyt viime päivinä hän ei ole suostunut nukkumaan kuin vain sylissä tai vieressä ihan kiinni.. yöllä klo 01-02.. En pysty itse nukkumaan vauvan vieressä ja mies onkin nukkunut aamuyön hänen kanssaan sohvalla..

Meillä on lääkäri tiistaina ja aion siellä jutella tosta. Ei voi olla normaalia että vauva on noin itkuinen. Ja selkeesti tosi kipeä jostain. Mä olen riisunu omasta ruokavaliosta melkein kaiken minkä epäilen aiheuttavan jotain vatsanpuruja. Siltikin sitä syyttää itseään toisen tuskasta..
 
TerhiJii, tiedän, miltä valvominen tuntuu. Meillä oli viime viikolla 5/7 öistä hyviä, tällä viikolla 2/7. Ja tällä viikolla oli yhtä monta huonoa päivää kuin yötä. Itkua vähän väliä, unta pätkissä, kipristelevä ja vääntelehtivä lapsi. Ihan p***aahan se on, mutta onneksi välillä tulee näitä ihania päiviä. Tällä viikolla oli tosiaan 5 huonoa päivää ja yötä, ennen kuin viikonlopuksi helpotti. Tietenkin juuri silloin, kun mieskin on päivät kotona, vauva näyttää, että on maailman ihanin ja helpoin, kun olen viikon itkeskellyt, kuinka rankkaa on olla vuorokauden ympäri vauvassa kiinni, kun sillä on paha olo. Toisaalta tietenkin olen iloinen, että mieheni sai kunnon laatuaikaa vauvan kanssa. Iloinen mutta katkera :D.

Meilläkin tulee lähes joka päivä yksi oksennus. Se voi johtua ilmeisesti ainakin seuraavista kolmesta syystä:
1. Vauvan vatsaportti on vielä niin kehittymätön, että se voi falskata helposti. Meillä on vauvaa koitettava pitää syötön jälkeen pystyasennossa jonkin aikaa, ennen kuin päästää makuulleen: esim. vaipanvaihto heti syötön jälkeen on jo monesti johtanut oksentamiseen. Päivisin vauvaa on helppo pitää pystymmässä kun voi vaikka laittaa sitteriin vähäksi aikaa, mutta öisin ei millään jaksaisi pidellä kauaa. Oksennukset on yhtä lukuun ottamatta kyllä sattuneet päivisin.

2. Ylensyöminen ja ylisyöttäminen. Vauva ei aina osaa syödä sen verran kuin on tarpeen, joten joskus joutuvat oksentamaan ylimääräisen pois. Ja niin tehdessään saattavatkin oksentaa ulos kaiken. Joskus äidit - myös minä - tulkitsevat vauvan viestit väärin ja syöttävät ennestään hyvin syönyttä vauvaa vielä lisää - ja spluööörgh, saavat ehkä palkinnoksi Manaaja-tyyppisen ryöpyn ainoille mukaville housuilleen ja yöliiveilleen. Kiitos, tyhmä minä itse.

3. Mahavaivoihin suositellut tipat. Pierukivut vähenevät, mutta oksentelu lisääntyy. Lose - lose -situation.
 
Me ollaan vielä sairaalassa vauvelin kanssa ainakin tiistaihin. Just nyt toivon, että meillä oliskin se perhehuone.. Kaipaan niin miehen apua ne tunnit, kun hän ei oo täällä. On niin avuton olo itsellä, kun ei jaksa eikä kykene. Haaroväli on niin kipee, että liikkuminen tapahtuu niin ja näin - ja hyyyyviiiin hitaasti. Tänään sitten iltahoitaja mietti, että he olivat toisen hoitajan kanssa keskustelleet, että minä näytän niin kalvakalta ja huonovointiselta, että jos multakin alettais mittaileen hb:t yms. Hyvä niin.

Vauvalla seuraillaan tulehdusarvoja, kun ne on olleet hieman koholla. Mulla kun on se strepto ja kaikki muu, mikä tässä nyt ei mennyt kuin elokuvissa. Kuitenkin äsken tulleet tulokset näytti, että ne olis laskussa. Vielä huomenna otetaan ainakin aamulla crp ja kuulema mietitään vielä, että testataanko keltaisuutta. Kotiin haluaisin, mutta täällähän meidän on just nyt hyvä olla.

Jos nyt yrittäisin saada edes vähän unta ennen seuraavaa syöttöyrittämää.
 
Muistan tuon tuntee, kun toivo yön pikkutunneilla, että mies ois siinä auttamassa :) Mutta onneksi hoitajat on siellä apuna :) Tsemppiä Mamsi!
 
Voi huoh, nyt se sitten iski. Flunssa siis. Kurkku on kipeä, päätä särkee ja tunnen oikein miten räkää alkaa kertymään. Hitto vie, tätä en ois kaivannut! Isäntä oli eilisen päivän mahataudissa, toivottavasti SE ei tule minulle...
 
Oonkohan mä ainoa vai kärsiikö muut kovasta palelusta? Mua paleltaa välillä ihan hulluna, tuntuu että jäädyn pystyyn! Hormoneista varmaan johtuvaa mut todella inhottavaa. Aamullakin palelin paksun untuvapeiton alla ja olin ihan kananlihalla... sit myös mä haisen ihan hirveelle hielle! Sekin kai hormoneista mutta äärimmäisen ikävä vaiva, en ole tottunut tällaiseen :)
 
Mie oon kans ollut koko ajan ihan jäässä!! Tuplavaattet sisälläki ollessa päällä ja voin jopa ne päällä mennä peittoon tai huopaan ja nukkuu :) ja villasukat jatkuvasti jalassa. Ja takkaa oon lämmittänyt melkein päivittäin :D
 
Mulla on ihan sama juttu! Palelen koko ajan.. Onneksi meillä on ihana varaava takka joten aamupäivällä laitan aina tulta sinne niin lämmittää kivasti :) Nytkin on tulta takassa ;)
 
Mulla on edelleenkin ajoittain kamala hormonihiki päällä, etenkin vauvan kanssa touhutessa. Välillä sitten palelee inhottavasti, kun ei pysty pitää kunnolla vaatetta päällä. Ja imettäessä, kun kaula-alue on paljaana..
 
Ja mulla on aina hiki, en ees muista milloin olis viimeksi palellut. Onneksi ne hormoni hikikohtaukset on vähentyneet, ne ne vasta kamalia on! Öisin vaivaavat vielä silloin tällöin.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Uuh, siis ihan hirveetä. Musta lähtee aivan jäätävä hien haju! Siis vaikka kuinka pesisin noita kainaloita niin haisen silti ihan hirveelle! Kellään vastaavia ongelmia ja mikä tähän auttaa??? :D nähtävästi jotain hormoniperästä... :/
 
Anna, sama täällä! Ällöintä on ku käy nukkuun ja imettää kyljellään niin haisu vaan tulvahtaa nenään. Toivottavasti menee ohi..

Kävin tänään kaupassa ja vastasyötetty vauva jäi miehen kanssa kotiin ja kun pääsin kauppaan tuli viesti että olis sittenkin vielä nälkä... Olin tietysti napannu kärryt joissa yks rengas jumitti joten niitä vaivalloisesti lykkien juoksin pitkin kauppaa ja nakkelin tavaraa kyytiin ja kun pääsin kotiin vauva nukku sikeesti mutta mies ei ollu enää ylttäny puhelimeensa kertookseen siitä mulle :D Onkin stressaavampaa poistua kotoo yksin kun vauva mukana.
 
Mahtavaa, pääsin eilen kampaajalle! Jopa vain mieli koheni kun sai tukan kuosiin. Ja maanantaina ottamaan ripsipidennykset, ei nimittäin oo juuri enää aikaa meikkailla ;) jos viimein unohtais tän mammalookin :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Minäkin haluan ripsipidennykset!! Ne on niin ihanat <3 tykkäsin kauheesti kun mulla oli niitä, ei tarvinnut sen enempää meikata ;) mut mulla oli ongelmia niitten kanssa.. mulla on tosi herkkä iho ja varsinkin silmien ympärillä joten silmät kutitti ja turpos aina yön aikana kun mulla oli ne :( joten en voi ottaa niitä enää :(
 
Takaisin
Top