Nojoo, kyllähän meillä silloin perjantai-iltana lähtö sinne sairaalaan illalla sitten tuli kun en enää kestänyt mutta aivan järjettömän urakan päätteeks poika syntyi vasta myöhään lauantai-iltana. Päästiin eilen vihdoin ja viimein kotiin, olipahan vaan ihana nukkua omassa sängyssä miehen vieressä ja nyt onkin kiva vain kuunnella toisen tyytyväistä tuhinaa. :) Hetken tyytyväistä, kohtahan sillä onkin taas jo hurrrrja nälkä, hän haluaa kasvaa isoksi ja vahvaksi pojaksi. :D Mites muilla, edelleen odottelua vai jo pieniä ihania nyyttejä? :)
Lokakuu
- Ketjun aloittaja Amanda83
- Aloituspäivämäärä
Mokkasuklaa
Silmät suurina ihmettelijä
Banula, onnea kovasti pojan johdosta :)
Täällä vielä yhtenä kappaleena, huomenna lähtee käyntiin jo rv 41, lauantaina kontrolli sairaalassa jos ei mitään ole tapahtunut. On alkanut pelottamaan ajatus siitä, jos joudutaan käynnistämään, kun enimmäkseen olen kuullut vain huonoja kokemuksia siitä. On kestänyt monta päivää, on ollut kivulias, yms. Aion sairaalassa mainita, että jos käynnistetään ja supistuksia ei ala kuulua vuorokauden sisällä, niin haluan sektion. Se on ihan vika vaihtoehto, koska en tykkää olla aloillani, mitä sektiosta toipuminen vaatii, mutta toisaalta en haluaisi traumojakaan. Itselläni kun on aiemmin masennusta, pelkotiloja ja paniikkikohtauksia ollut. Niin, ja sairaalapelkokin.. Siksi haluaisin tuosta mahdollisimman positiivisen kokemuksen. Saa nyt nähdä kuinka käy.
Täällä vielä yhtenä kappaleena, huomenna lähtee käyntiin jo rv 41, lauantaina kontrolli sairaalassa jos ei mitään ole tapahtunut. On alkanut pelottamaan ajatus siitä, jos joudutaan käynnistämään, kun enimmäkseen olen kuullut vain huonoja kokemuksia siitä. On kestänyt monta päivää, on ollut kivulias, yms. Aion sairaalassa mainita, että jos käynnistetään ja supistuksia ei ala kuulua vuorokauden sisällä, niin haluan sektion. Se on ihan vika vaihtoehto, koska en tykkää olla aloillani, mitä sektiosta toipuminen vaatii, mutta toisaalta en haluaisi traumojakaan. Itselläni kun on aiemmin masennusta, pelkotiloja ja paniikkikohtauksia ollut. Niin, ja sairaalapelkokin.. Siksi haluaisin tuosta mahdollisimman positiivisen kokemuksen. Saa nyt nähdä kuinka käy.
Heips vaan.
Mulla rv 38+4 ja ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä, että sais jo pienokainen tulla maailmaan. Tämän masun kanssa alkaa ahdistamaan olotila siihen malliin. Ja kun siihen lisää liitos- ja x-selkäkivut niin avot. Yöt menee vähän miten sattuu. Kylkiasennot on hyviä, kunnes alkaa lonkkia särkemään. Mutta onneksi tietää, ettei tätä enää kovin kauan kestä. Edellisestä synnytyksestäni onkin jo kulunut 10 vuotta ja esikoiseni on innoissaan pääsystä isoveljeksi. Onhan tässä yrittänyt palautella kaikenlaista vauvanhoitoon liittyvää mieleen, mutta eiköhän ne sieltä putkahda, kun pääsee pienokaista hoitamaan.
Mulla rv 38+4 ja ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä, että sais jo pienokainen tulla maailmaan. Tämän masun kanssa alkaa ahdistamaan olotila siihen malliin. Ja kun siihen lisää liitos- ja x-selkäkivut niin avot. Yöt menee vähän miten sattuu. Kylkiasennot on hyviä, kunnes alkaa lonkkia särkemään. Mutta onneksi tietää, ettei tätä enää kovin kauan kestä. Edellisestä synnytyksestäni onkin jo kulunut 10 vuotta ja esikoiseni on innoissaan pääsystä isoveljeksi. Onhan tässä yrittänyt palautella kaikenlaista vauvanhoitoon liittyvää mieleen, mutta eiköhän ne sieltä putkahda, kun pääsee pienokaista hoitamaan.
Apiaani
Vauhtiin päässyt keskustelija
Heippamoikka :)
Täällä kärvistellään rv41+1 ja aamulla oli yliaikaiskontrolli. otin varmuudeksi oman sairaalakassin takaluukkuun mukaan, muttei tullut yllätyksenä, että kotiin vielä "pääsee" takaisin ;)
Vauvalla on kaikki hyvin, kokoa arviolta 3-3,2kg joten liian isoksikaan ei ole päässyt. Mulla paikat pehmenneet ja vajaalle kahdelle sormelle auki. Muutama supistuskin mahtui käyrille, mutta ne ovat olleet jo monta viikkoa ihan kivuttomia. Nyt parin viikon sisällä kevyttä selkäjomotusta joskus... Esikoinen syntyi rv 39 vesien menolla, täysin ilman omia suppareita, joten olen aika skeptinen että kunnon suppareita tulisi tälläkään kertaa.. Lääkäri oli sitä mieltä, että käynnistyspäivänä, ensi keskiviikkona voidaan aloittaa aamu puhkaisemalla heti kalvot ja siitä sitten tippaan jos supistuksia ei tule.
Jännitin tuota kontrollia aika kovin, kun olen kuullut kaikilta, että yrittävät kovakouraisemmalla tutkimuksella saada synnytykseen vauhtia, ja kätilökin vielä alkuun sanoi että tehdään napakka tutkimus. Turhaan pelkäsin kuitenkin, sisätutkimus ei sattunut yhtään, ei juuri edes epämiellyttävä..sen enempää kuin nyt vieraan ihmisen kädet alapäässä voivat olla :D Mutta eipä kyllä mitään vuotoakaan ole tullut, vaikka siteenkin antoivat ja sanoivat että verta voi nyt tulla ja limatulppaa...nothing...
Olin oikeastaan joskus rv38, 39, 40 eniten sekoamispisteessä kun odotin synnytystä...joka yö toivoo, että herää supistuksiin, joka ikinen aamu saa pettyä :( ei tiedä onko odotusta jäljellä tunteja vai kenties kuukausi!? Kokeilin kaikkea...ei mitään vaikutusta...vieläkin tekisi mieli potkaista seuraavaa joka sanoo "SSS"
! joo, ei auta!
Nyt on kuitenkin jo pää rauhoittunut, tietää että viikko enää maksimissaan ja pääsee ainakin aloittamaan synnytystä, vaikka siinä sitten vielä pari päivää menisikin, niin homma alkaa etenemään.
Tsemppiä kamalasti kaikille H-hetkeä odottaville! Muistakaa levätä ja yrittää välillä rentoutuakin, vaikka ketuttaa. Ja päiviin kannattaa keksiä edes yksi touhu, vaikkapa kyläily, jottei kaadu seinät kotona päälle, sillä minä olen päivä kerrallaan pärjäillyt ja päässyt seuraavaan päivään asti sekoamatta :D Tänään treffaamaan äitiä ja siskoa :)
Ainiin, ja pitää vielä kehua rakasta miestä, joka on kyllä sietänyt mua ihan uskomattoman hyvin vaikka olen välillä kenkku ja ärtynyt <3 Hän jopa antoi minulle lahjakortin kokovartalohoitoon kauneussalonkiin, kun oli LA (mies jolta saa kerjätä edes kukkaa synttärilahjaksi), ja oli kyllä rentouttavaa. Osaa tuo joskus yllättää :)
Pian päättyy miltei kolmevuotinen odotus <3
Täällä kärvistellään rv41+1 ja aamulla oli yliaikaiskontrolli. otin varmuudeksi oman sairaalakassin takaluukkuun mukaan, muttei tullut yllätyksenä, että kotiin vielä "pääsee" takaisin ;)
Vauvalla on kaikki hyvin, kokoa arviolta 3-3,2kg joten liian isoksikaan ei ole päässyt. Mulla paikat pehmenneet ja vajaalle kahdelle sormelle auki. Muutama supistuskin mahtui käyrille, mutta ne ovat olleet jo monta viikkoa ihan kivuttomia. Nyt parin viikon sisällä kevyttä selkäjomotusta joskus... Esikoinen syntyi rv 39 vesien menolla, täysin ilman omia suppareita, joten olen aika skeptinen että kunnon suppareita tulisi tälläkään kertaa.. Lääkäri oli sitä mieltä, että käynnistyspäivänä, ensi keskiviikkona voidaan aloittaa aamu puhkaisemalla heti kalvot ja siitä sitten tippaan jos supistuksia ei tule.
Jännitin tuota kontrollia aika kovin, kun olen kuullut kaikilta, että yrittävät kovakouraisemmalla tutkimuksella saada synnytykseen vauhtia, ja kätilökin vielä alkuun sanoi että tehdään napakka tutkimus. Turhaan pelkäsin kuitenkin, sisätutkimus ei sattunut yhtään, ei juuri edes epämiellyttävä..sen enempää kuin nyt vieraan ihmisen kädet alapäässä voivat olla :D Mutta eipä kyllä mitään vuotoakaan ole tullut, vaikka siteenkin antoivat ja sanoivat että verta voi nyt tulla ja limatulppaa...nothing...
Olin oikeastaan joskus rv38, 39, 40 eniten sekoamispisteessä kun odotin synnytystä...joka yö toivoo, että herää supistuksiin, joka ikinen aamu saa pettyä :( ei tiedä onko odotusta jäljellä tunteja vai kenties kuukausi!? Kokeilin kaikkea...ei mitään vaikutusta...vieläkin tekisi mieli potkaista seuraavaa joka sanoo "SSS"
! joo, ei auta!Nyt on kuitenkin jo pää rauhoittunut, tietää että viikko enää maksimissaan ja pääsee ainakin aloittamaan synnytystä, vaikka siinä sitten vielä pari päivää menisikin, niin homma alkaa etenemään.
Tsemppiä kamalasti kaikille H-hetkeä odottaville! Muistakaa levätä ja yrittää välillä rentoutuakin, vaikka ketuttaa. Ja päiviin kannattaa keksiä edes yksi touhu, vaikkapa kyläily, jottei kaadu seinät kotona päälle, sillä minä olen päivä kerrallaan pärjäillyt ja päässyt seuraavaan päivään asti sekoamatta :D Tänään treffaamaan äitiä ja siskoa :)
Ainiin, ja pitää vielä kehua rakasta miestä, joka on kyllä sietänyt mua ihan uskomattoman hyvin vaikka olen välillä kenkku ja ärtynyt <3 Hän jopa antoi minulle lahjakortin kokovartalohoitoon kauneussalonkiin, kun oli LA (mies jolta saa kerjätä edes kukkaa synttärilahjaksi), ja oli kyllä rentouttavaa. Osaa tuo joskus yllättää :)
Pian päättyy miltei kolmevuotinen odotus <3
Sessi
Jostain jotain jo tietävä
39+3 Odottavan aika on pitkä! Varsinkin kun neuvolatäti tänään käsikopelolla oli sitä mieltä, että ensiviikolla tyksiin, ettei liian isoksi kasva. Aika neuvolaan keskiviikkona ja sitten ilmeisesti lähetteellä tyksiin. 37+4 olin tyksin synnytystapa/kokoarviossa, jossa arvioitiin silloinen paino 3460g ja ei aihetta käynnistykseen. :O Taitaa tuo vauva tällä hetkellä lähenellä jo 4 kiloa ellei yli.
Ja mua nyt on alkanut pelottaa tosiaan tuo synnytys, josko onkin iso ja jää jumiin tai jotain. :(
Ei supistuksia, eikä mitään muutakaan viitteitä lähenevästä synnytyksestä. Kuinkakohan iso vauva sieltä on tulossa, mikäli menee vielä useita päiviä synnytykseen.
Ja mua nyt on alkanut pelottaa tosiaan tuo synnytys, josko onkin iso ja jää jumiin tai jotain. :(
Ei supistuksia, eikä mitään muutakaan viitteitä lähenevästä synnytyksestä. Kuinkakohan iso vauva sieltä on tulossa, mikäli menee vielä useita päiviä synnytykseen.