Liitoskivut

Onko sinulla ollut liitoskipuja?

  • Kyllä

    Äänet: 24 92.3%
  • Ei

    Äänet: 2 7.7%

  • Kaikki äänestäjät
    26
Liitoskipuja on ollut tässä raskaudessa jo rv16+ alkaen. Pahenee vaan. Rasitus pahentaa, mutta hyvää asentoa on vaikeaa löytää etenkin töissä istuessa.
Kiristystä ja kipua tuntuu eniten nivusissa.
 
En enää muista milloin alkoi. Varmaan puolivälin tienoilla. Tuntuu alavatsalla ja nivusissa mutta kaikkein pahimpana ihan häpyluulla. Kävely on kamalaa, varsinkin pidemmän istumisen jälkeen. Kipu on samanlaista kuin murtuneella luulla. Nyt rv 37 alkaa 2 km olla pisin, mitä pystyy kerralla käveleen ja senkin hampaat irvessä vaappuen. Onneksi kaikki muu liikunta onnistuu ihan ilman ongelmia, eli salilla pystyy käymään. Samoin joka ilta alkaa hirveä särky, ja lantion kääntäminen sängyssä tuottaa hirveetä tuskaa.
 
Nivusissa ja häpyluussa ihan jäätävät kivut ja nyt rv34 menossa. Välillä tuntuu kuin sähköiskuja satelis alakertaan.. On tässä kärvistelemistä vielä.
 
Silläkin uhalla että huutelen vieraisiin pöytiin on pakko käydä vinkkaamassa: käykää vyöhyketerapiassa!

Mulla on aina jääneet orastavat liitoskivut hoitopöydälle. Ekan kerran kokeilin kaverin suosituksesta hieman skeptisenä mutta hoito toimi, seuraavana päivänä kipuja ei enää ollut. Kävin sitten jostain puolivälistä loppuun asti kerran kuussa käsittelyssä eikä missään vaiheessa tullut ikäviä kipuja, vähäisetkin kivut jäivät pois hoidon jälkeen. Päivää ennen kuopuksen syntymää vielä tanssin ja hypin kuin nuori varsa :smiley-bounce012

Suosittelen jos vain on mahdollisuus kokeilla!
 
Olisi kiva kuulla lisää kokemuksia siitä, miten varhain liitoskivut on muilla alkaneet ja vaikuttaako se, onko raskaus ensimmäinen tai onko takana jo useampi raskaus.

Hämmästelin sitä, miten mulla niitä jo on, vaikka viikkoja laskujeni mukaan vasta 6+1... Istumasta kun nousee, niin jo repii nivusissa.
 
Esikoista odottaessa (toinen raskaus) alko puolenvälin tienoilla ja oli pahat liitoskivut. Loppuraskaudesta si-tukivyö oli ainut mikä autto siihen, että pysty ees käveleen. Suurimmat kivut helpottu pari viikkoa ennen synnytystä, kun vauvan pää kiinnitty ja tuki liitoksia. Imetys piti liitoskipuja ja liitosten löysyyttä hyvin yllä ja noin 2v synnytyksestä tais olla normaali tilanne taas.

Kahdessa seuraavassa keskenmenneessä raskaudessa lonksuminen ja rutina alko jo ekalla kolmanneksella, mutta ne loppu pian raskauksien päättymisten jälkeen. Nyt toista odottaessa alusta asti on ollu rutinaa ja lonksumista, mutta vasta reilusti puolenvälin jälkeen alko kipuilla enemmän. Ja nyt vikalla kolmanneksella ollaan taas yhtäkkiä siinä tilanteessa, että kaikki liikkuminen tai jalkojen liikuttaminen on välillä tosi tuskallista.
 
Mulla oli vain vähän liitoskipuja raskaana, mutta raskauden jälkeen lonkka tuntui välillä kipeältä. Nyt 4kk synnytyksestä ja alkanut palautumaan normaaliksi.
 
Ekasta oli lieviä liitoskipuja muistaakseni vain rv 35+ eteenpäin ja huomasi vain yöllä kylkeä kääntäessä tai vaatteita pukiessa että jalkojen nostaminen sattuu.
Seuraavista alkanut jo rv 16 ja paljon pahempina, ei välillä päässyt sängystä ilman apua ylös ja meinasi isompien lasten kanssa tapaturmia sattua kun sohvalta ei päässytkään perään pomppamaan

Si kipuja myös lisäksi kaikissa puolivälistä saakka, välillä meinasi jalka pettää alta kun vihlaisee niin ikävästi

Mulla kaikki raskaus vaivat jäänyt synnytyssaliin
 
Nostelen tätä ketjua kipuineni. Ensimmäistä odottaessa taisi alkaa jossain puolenvälin tienoilla, en ihan varmasti muista. Silloin neuvolalääkäri väitti että tulee alaselästä. En silloin tainnut edes tietää että näitä kipuja kutsutaan liitoskivuiksi. Nyt toisessa alkoi jossain 7 viikolla ja aikani luettuani vakuutuin että kyllä ne juuri sitä on. Tällä kertaa neuvolassa otettiin asia todesta ja laitettiin lähete raskausfyssarille, jonne tosin ei aikaa ole näkynyt. (Neuvolasta jo monta viikkoa aikaa.)

Olisiko vinkkejä hyvistä liikuntamuodoista? Tai ylipäätään vinkkejä? Liikuntaa neuvolasta suositeltiin, mutta hieman hankalaa, kun kevyellä kävelylenkillä alkaa kipuilla niin että pitää tallustaa kotiin varovasti suorinta tietä.
 
Olisiko vinkkejä hyvistä liikuntamuodoista? Tai ylipäätään vinkkejä? Liikuntaa neuvolasta suositeltiin, mutta hieman hankalaa, kun kevyellä kävelylenkillä alkaa kipuilla niin että pitää tallustaa kotiin varovasti suorinta tietä.

Hienoa että pääset fyssarille! Muistuttelen myös vyöhyketerapian tehosta, jos sitä haluaa lähteä kokeilemaan.

Äitiysjooga ja venyttely ovat hyviä kunhan löytää omat rajansa (eikä ylivenyttele). Myös uinti ja vesijuoksu ovat lempeämpiä liikuntamuotoja.
 
Rv 40+6 ja liitoskipuja ollut ehkä 4-5 kertaa. Kaikki kerrat olleet kun olen maannut sängyllä ja vaihtanut asentoa. En ole löytänyt yhteistä nimittäjää näille kerroille.
 
Hienoa että pääset fyssarille! Muistuttelen myös vyöhyketerapian tehosta, jos sitä haluaa lähteä kokeilemaan.

Äitiysjooga ja venyttely ovat hyviä kunhan löytää omat rajansa (eikä ylivenyttele). Myös uinti ja vesijuoksu ovat lempeämpiä liikuntamuotoja.

Kiitos vinkeistä! Sitä vyöhyketerapiaa voisi kyllä kokeilla varsinkin jos fyssarista ei ole apua.
 
Täällä kans toisessa raskaudessa liitoskivut alkaneet jo ekan kolmanneksen aikana. Samaa mietin kuin Vargynja, että olisikohan jotakin vinkkejä millä tätä voisi helpottaa. :wtf: fyssarille pitänee pyytää seuraavalla kerralla lähete kun neuvolassa käyn, tai soittaa sinne jo aiemmin jos nämä pahenee. Käveleminen on tosiaan liikkumismuotona jo kohta poissuljettu, ei kovin pitkiä lenkkejä pysty tekemään...
 
Mä olen ihmeissäni, kun mulla särkee ihan kauheesti polvet, nilkat ja jalkaterät, niin ettei montaa sataa metriä pysty kävelemään, ja lisäksi sormien/käsien nivelet ja kädet on tosi kipeenä ja ihan pökkelöt, mutta en ainakaan ole tunnistanut mitään liitoskipuja. Häpyluu on kyllä kosketuskipeä.
 
Takaisin
Top