Liikunta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kanerva
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
K

Kanerva

Silmät suurina ihmettelijä
Tästä on varmasti jossain puhuttu aikaisemminkin, mutta kaipaisin nyt tuoreempaa keskustelua. 

Kuinka te olette harrastaneet liikuntaa kasvavan massun kanssa? Mitä lajeja, kuinka usein jne? Itse entisenä himoliikkujana olen useampaan otteeseen pähkäillyt asiaa. Neuvolasta en mitään sen ihmeempiä ohjeita ole saanut, saa ja pitääkin liikkua mutta kohtuutehoisesti. Minulla on takana kaksi keskenmenoa, joiden takia ehkä olen normaalia "säikympi" ja varovaisempi tekemisieni suhteen. Kokemuksia kaivataan!
 
Samaa olen mäkin pähkäillyt. Oon aiemmin kilpaillut voimanostossa ja penkkipunnerruksessa ja ne jouduin jättämään tauolle melkein heti raskauden alussa. Lisäksi oon käyny jumpissa. Alussa pahoinvointi oli niin hirveää, et liikunta jäi sen takia. Myöhemmin on selkäkipu vaikeuttanut liikkumista. Nyt oon käyny kävelyillä sen verran mitä selkä kestää ja pari viikkoa sitten aloitin vesijuoksun. Voishan sitä salillakin käydä tekemässä kevyempää treeniä, mutta ei oo oikein ollu motivaatiota...
 
Mulla liikunta oli todella vähäistä ensimmäisen kolmanneksen aikana nyt  väsymyksen ja heikotuksen helpotettua olen  pyrkinyt liikkumaan noin 3 kertaa viikossa. Luen itseni myös himoliikkujiin ja ennen raskautta kävin rankoissa reeneissä, joihin nyt en  pysty. Olen käynyt jumpissa ja tehnyt sen verran kuin tuntuu hyvältä. Hypyt on pitäny jättää jo viikkoja sitten pois ja muutenkin olen ottanut aika rauhallisesti (ilman hyppyjä sykettä en saa nousemaan). Olen ihan viime viikkoinakin käynyt myös ns.rankemmissa jumpissa Bodystepissä ja Bodycombatissa, mutta ottanut muita rauhallisemmin (hyppyjä ei lainkaan). Combatin olen kuitenkin nyt todennut vähän huonoksi, kun löynneissä ja potkuissa vartalon kierto ei tunnu enään hyvältä. Bodypumpissakin olen yrittänyt käydä viikottain, mutta tehnyt paljon pienemmillä painoilla kuin normaalisti tekisin. Kuntosalillakin olen käynyt satunnaisesti ja tehnyt niin kovaa kuin on hyvältä tuntunut. Itse ainakin tunnistan heikotuksesta, jos teen liian rankasti ja silloin olen keventänyt tahtia. Olen myös "henkisesti valmistautunut" lähtemään jumpasta vaikka kesken, jos tuntuu pahalta. Vielä ei kuitenkaan ole tarvinut kesken poistua... =)

Neuvolasta ei ole liikuntaa kielletty ja sanottu vain, että kaikkea mitä ennenkin on tehnyt voi jatkaa (paitsi lajit joissa loukkaantumisen vaaraa tai kohtuun kohdistuvia iskuja). Olen mennyt tällä ohjeella ja tehnyt kaikkea oman kunnon mukaan. Vatsalihakset olen tosin viimeaikoina lintsannut vaikka neuvolan mukaan niitäkin voisi tehdä...
 
Mulla oli kans pitkä tauko alun pahoinvoinnin ja väsymyksen takia, silloin kävin lähinnä kävelemässä. Nyt on ollut ohjelmassa eniten tanssillisia tunteja, tosin eilen jouduin hidastamaan tahtia siinäkin kun alkoi pistää alavatsaan joissakin liikkeissä. Mut edelleen aion käydä siellä, teen sen mikä hyvältä tuntuu - muuten tanssi tuntuu tosi ihanalle kun tulee rintarankaan ja lantioon eri tavalla liikettä kuin missään muussa. Toi on semmonen jumppasalin sekatunti, missä on erilaisia tanssityylejä, esim kunnon yökerhosheikkaus tuntui kivalta kun taas afrikkalaisen tanssin lantiontäristykset ei. Kummaa.
Bodypumpissa kävin kerran tossa vähän aikaa sitten, aiemmin käynyt paljonkin mutta jo silloin mua on häirinnyt sarjojen nopea tahti, koen että siinä ei ehdi tehdä liikkeitä oikein ja nyt se tunne vielä paheni. Kyykyissä pääsin hädintuskin puoliväliin kun piti jo tulla ylös. Toki jalkalihasten kuntokin on vähän eri kuin aiemmin... ;) Muuten se on kyllä hyvä ja monipuolinen tunti. Tulee kyllä varmaan vielä käytyä, teen sitten vaan omaan tahtiin ja nimenomaan pienillä painoilla ainakin kyykyt. Meidän salilla on myös semmonen kevyempi niska-selkäjumppa, missä olen käynyt, sopii erityisesti raskaanaoleville.
Tänään menen ekaa kertaa äitiysjoogaan, katsotaan miten mieli malttaa rauhoittua. Olen aiemmin käynyt just combateissa (siinä muuten on kiertojen lisäksi huonoja äkkinäiset suunnanvaihdokset, kun vartalon tuki ja nivelet on löystyneet voi tulla vammoja, kandee hyökkiä varovasti :)) ja muissa vauhdikkaissa ja näissä joogissa tulee sitten suunniteltua kauppalappua ja muuta "oleellista". Yritän kuitenkin löytää sieltä apuja synnytykseen, sitä vetääkin joku kätilö. Ja venyttely tuntuu hyvältä! Sitähän ei tule kotona tehtyä, ikinä, vaikka nyt tuntuu että tönköttyy enemmän kuin ikinä - toi keli ei myöskään auta.
Oman voinnin mukaan mennään ja jos tuntuu oudolta, hidastan. Muuten teen kaikkea kuten tähänkin saakka.
 
Ekat 4kk kävin salilla 5kertaa/vko sis.(zumba,voimatanssi,kiertoharjoittelu) Nyt olen käynyt välillä zumbassa, mutta siellä en oikein pysty mitään tekemään, mutta olen ajatellut käydä sen mitä voin sekä aloittaa vaikka kävelyä/pyöräilyä salilla. Olen nyt yrittänyt käydä edes 3 kertaa viikossa, mutta esikoinen hieman vaikeuttaa sitä asiaa.
 
Aika samaa linjaa...Alussa tuli taukoa ja esim. Bodypump jäi silloin pois, kun aiheutti jostain syystä pahaa oloa ja huimausta, samoin juoksu vaihtui kävelyyn ihan neuvolan suosituksesta. Nyt käyn salilla n. 2-4 kertaa viikko, pyrin kyllä vähintään siihen kolmeen, mutta olojen mukaan on mentävä. Teen ihan lihastreeniä itsekseeen, mutta en enää niin kovaan tahtiin. Juoksumaton vaihdoin juoksumatolla ylämäkikävelyyn, vatsat jätin kokonaan pois ja venyttelen hiukan perusteellisemmin ja pidempään. BodyBalancessa olen käynyt jo ennen raskauttakin, ja varsinkin nyt raskauden aikana se on oikein hyvä liikuntamuoto. Vatsat jätän myös siellä tekemättä. Yleisesti ottaen jos tuntuu yhtään pahalta, jätän väliin. Kovasti toivon, että pystyisin liikkumaan ihan synnytykseen asti ja mahd. nopeasti myös sen jälkeen, mutta senhän näkee tässä nyt sitten miten kroppa toimii:).
 
Mä en oo harrastamalla harrastanu liikuntaa käytännössä ollenkaan. Hyötyliikuntana on kaikki tullu. En kuitenkaan soimaa itseäni siitä,mä vaan oon tällanen.
 
Kiitoksia tähän asti vastanneille. :) Luultavasti tämä asia mietityttää monia raskaana olevia vaikkei siitä välttämättä ihmeemmin keskustella. Itse olen entinen kilpakestävyysurheilija joten liikunta tälläkin hetkellä (rv23) painottuu sille puolelle. Juoksu on vaihtunut sauvakävelyyn ja hiihto tapahtuu lähinnä tasamaalla. Uinti olisi erinomaista liikuntaa raskausaikana, mutten jostain syystä ole sille VIELÄ lämmennyt. Kuntosalilla yritän myös käydä, mutta siellä vähän mietityttää se, että mitä uskaltaa tehdä...

Lapsen kannalta kai tärkeintä olisi se että äiti liikkuisi edes jonkin verran, oli se sitten hyötyliikuntaa tai mitä tahansa muuta. Enemmän tässä omassa liikunnassani on kyse siitä, että olen sitä tottunut harrastamaan ja saan hyvän olon.

Te kuntosalia harrastavat: millaisista liikkeistä treenin oikein koostatte?
 
Heip,
täällä kans mietityttänyt tuo liikunta. Mulla sellainen tilanne, että makasin syksyllä 3 kk käytännössä vain paikallani (siitä vajaa kk siis ihan sairaalassa piuhoissa "käännettävänä", sen jälkeen pari kk varovaista tassuttelua sängystä itse vessaan jne) eli olin TODELLA huonossa kunnossa. Nyt sitten selkä alkoi vihoitella joulukuussa, osittain johtuen varmasti syksyn episodista. Liikunnan aloitin siis nollatilanteen alapuolelta marraskuun puolessa välissä, ja liikkumiseni on kaikin puolin vain itseni edes normaaliin ihmismäiseen kuntoon saattamista (eli minun salireenistäni ei Kanervalle ole vinkkejä, sori ;). Edellisessä elämässäni kuitenkin olin himoliikkuja.
Mua on nyt mietityttänyt, että vieläkö saan juoksumatolla juosta lämmittelyksi (rv 23+4)? Täälläkin joku sanoi, että vaihtanut juoksun/hölkän pois, ja mun neuvolantäti oli aika mietteliäs tuosta juoksemisesta. Musta se tuntuu kuitenkin hyvältä (jopa selkä tykkää, vaikka aina en meinaa päästä kävelemään!), niin osaatteko sanoa, pitäisikö tuosta juoksusta kuitenkin luopua?
Joku viisas taas sanoi aiemmin, että ei sieltä kohdusta kukaan ole hyppimällä ulos tullut... ;)   
 
Huhtikuisista täällä visiitillä emoticon

Ratsastin hepallani RV26 saakka noin 3 kert viikossa nyt loppuajan, alussa useammin. Stoppi tuli, kun vauva alkaa painamaan jo lantiossa ja suppareitakin ollut.

Tällä hetkellä ei voi edes kävellä reippaammin, ts. ainoa liikunta on venyttely ja hidastempoinen kävelyhissuttelu. Tylsää, mutta eiköhän tämä loppuaika mene näinkin.
 
Minä lähden kohta kokeilemaan että miltä laskettelu tuntuisi. Vähän jännittää kyllä mutta harvoimpahan sitä kaatuu ja kun pitää vauhdin maltillisena niin eiköhän se ihan hyvin mene. Lopetan sitten jos tuntuu pahalta, mutta niin monta vuotta olen laskenut että luulisin ainakin pystyssä pysyväni. Lähinnä tuttavien 11-vuotiaalle tytölle lähden oppaaksi sinne, että silläkin vauhti pysyy varmaan aika maltillisena :) Onko muut kokeillu laskettelua raskausaikana?
 

Kanerva kyselit kuntosalitreenistä. Mulla treeniohjelmaan kuuluu etu- ja takareidet, lähentäjät, pohkeet, ojentajat, hauikset ja selkä. Noi kaikki siis 3x10 sarjoissa ja laitteilla. Tosin ojentajat pitää alkaa siirtämään käsipainoilla treenattaviksi, kun liike laitteella tuntuu vähän inhottavalta vatsassa. Liikaa jännitystä siis lihaksiin..Ja samoin hauikset pitää siirtää käsipainoille, koska vatsa tulee tielle:). Ennen sarjoja lämmittelen juoksumatolla reippaasti ylämäkeä kävellen n.10 min ja sarjojen lopuksi kunnon venyttelyt. Hirveästi en ohjelmaa vaihtele, koska nyt tän raskauden aikana ideana lähinnä lihasten ylläpito. En siis halua menettää kovalla työllä treenattuja lihaksia, mut saas nyt nähdä miten tässä käy:D. Pidempiä välejä kyllä täytyy pitää, ettei syke pääse hirveästi nousemaan..

Ja Taistosissi, mulle neuvolassa sanottiin heti alkuun, että juoksu ei ole hyväksi ja mukisematta vaihdoin sen kävelyksi, kun ei ajatus itsestänikään kovin hyvältä tuntunut. Mutta sitten toisaalta taas tiedän niitäkin, jotka ovat raskauden aikana aika pitkälle juoksua harrastaneet ilman ongelmia. Tiedä sitten onko suositeltavaa vai ei, mutta itse tosiaan jätän tekemättä jos ei hyvältä tunnu ja vastaavasti taas teen jos ei ongelmia ilmene.

 
Hah, kateellisena täällä luen teidän liikkumisista. Itse olen aiemmin harrastanut ratsastusta ja pilatesta, niitäkin vain kerta viikkoon, eli olen tälläinen laiskanpuoleinen liikkuja. Asiaan varmasti vaikuttaa luontainen taipumus hoikkuutteen. Jos lihoisin helpommin, varmaan myös liikkuisin enemmän. Hyötyliikuntaa on tosin tullut harrastettua aina.
Paitsi nyt kun olen raskaana. En saa levähtänyttä ahteriani ylös nojatuolista mitenkään. Ennen ei edes herkut maistuneet (mielestäni suklaa on ällömakeaa) mutta kappas, nyt sitä tulee syötyä kerran päivässä. Oikein kuvottaa. 
Mies osti joululahjaksi vapaavuoron jumppailuihin, en ole saanut aikaiseksi mennä. Kertokaas hyvät naiset miten saisin päivä päivältä leveämmän perseeni ylös penkistä! (tiedän, että kaikki lähtee loppujen lopuksi itsestä, mutta ei muiden kannustus pahitteeksi ole! :)
 
Minisanni, mulla motivaatio liikkumiseen tuleekin nimenomaan siitä, että olen mielestäni vähän turhankin hoikka enkä liho vaikka kuinka yrittäisin. Kuntosalitreenin kautta olen saanut sentään vähän lihasta ja massaa lisää tähän kroppaan:). Nyt raskauden aikana en halua niitä lihaksia missään tapauksessa menettää, joten siksi teen ylläpitotreeniä. Lisäksi oon kyllä huomannut, että välillä jos tulee pidempi tauko liikkumiseen, niin ei jaksaisi enää lähteä. Sitten taas jos oikeasti lähtee, niin tulee niin hyvä olo, että haluaakin taas uudestaan.
 
Minullakaan ei ole motivaatio-ongelmia ollut, ainakaan vielä. Vaikka lähteminen onkin välillä vaikeaa, niin tiedän kuitenkin sen ihanan olon liikunnan jälkeen ja sen voimalla saan itseni ovesta ulos. Olen myös huomannut, että heittelehtivä mielialani, joka on vain korostunut raskausaikana, on suoraan verrannollinen liikunnan määrään. Jos siis on jostain syystä jäänyt liikunnat liikkumatta, huomaan olevani tavallista helpommin ärsyyntyvää ja ärtyvää sorttia. Eilinen hiihtolenkki auttoi kummasti juuri tuohon olotilaan.
Toisaalta taas olen urheillut monta vuotta, ja ehkä sisimmässäni hieman hirvittää mitä tämä raskausaika tekee kuntotasolle. Merkityksetön asia, tiedetään. Pikkuinen on aina etusijalla. Mutta silti ajatus aina aika ajoin vilahtaa mielessä.
 
Me harrastettiin vielä syksy kilpatanssia (alkeisjatkotasolla), mutta jätettiin se kevääksi. Alkoi jo loppusyksystä tuntua tuo korkkareilla tanssiminen jaloissa epämiellyttävälle, ja musta lenkkareilla ei saa samaa tuntumaa. Lisäksi jotkut nopeat liikkeet lattareissa oli kans vähän epämiellyttäviä. Nyt päätin aloittaa uimisen, en oo koskaan sitä harrastanut. Ihan vaan sen takia, että jotain pitää olla, mieluiten sellaista, mitä voi harrastaa mihin aikaan vaan, jumpista&kävelystä&kuntosalista en muutenkaan tykkää.
 
Täällä ilmoittautuu yksi salibandyn harrastaja sekä hölkkäilijä. Minulla säbätreenit katkesivat kuin seinään jouluviikolla kun sain sitkeän influenssaviruksen joka vaivaa edelleen emoticon

Olin myös peleissä mukana vielä joulun aikoihin mutta sitten tuli stoppi. Harmittaa niin vietävästi kun ei ole pystynyt tekemään oikeastaan muuta kun kävelemään ja lenkkeilemään koirien kanssa. Mä rakastan hikitreeniä ja pelaaminen on niin hauskaa tyttöjen kanssa.

Jos nyt pian parannun niin menen vielä treeneihin mutta pelit on nyt mun osalta joksikin aikaa pelattu, ei uskalla. Pikkuhiljaa alkavat kuitenkin hiipiä nuo luuliitoskivut jotka ovat aika ilkeitä.

Mutta liikkukaa ja urheilkaa ihmeessä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä, sitähän nykyään suositellaan emoticon
 
Minäkin aloitin mammajoogaan, koska selän ja jalkojen vaivoja alkoi häiritsemään melkein 2 kuukautta. Kyllä, se auttoi. :) Suosittelen kaikille. Mieleni rauhoittaa, niin hyvin että välillä nukahtan loppuvaihessa. Myös kotona harjoittelen 2 kertaa viikossa. Hengitys harjoituksia auttavat myös nukahtaa illalla, kun ei tule unta.

Kyllä, kannataa liikkua, synnytyksen jälkeen ehkä ei tule niin pahat vaivat.
 
Mulla on hyvin samanlainen salitreeni kuin Sinturalla. Vaihdellen teen kaikkea etu- ja takareidet, lähentäjät, loitontajat, hauiskääntöä vapaapainoilla, taljassa mikäs sen nimi nyt on... tää liike jolla allit pienenee, ylätaljaa, rintalihaslaitetta, askelkyykkyä, selkää, pohkeita. Vaikka mitä muuta mutta en mitään selällään enkä vatsallaan enkä lainkaan vatsalihasliikkeitä. Lämmittelen kuntopyörällä tai soutulaitteella. Pikkusen alkaa maha olla tiellä siellä sun täällä mutta vielä pystyy eikä pahemmin oo supistellu. 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top