Liikunta raskausaikana

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja virppu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heipsan! :)

Itse en ole viimeiseen vuoteen jaksanut sen suuremmin liikkua, ajan- ja motivaationpuutteen takia ja oikeestaan kaikenmoinen hyötyliikuntakin on jäänyt vähälle ja lyhyimmätkin matkat on tullu taitettua bussilla. Ajattelin kuitenkin tossa joulun jälkeen ottaa itteäni taas niskasta kiinni ja lähteä lenkille tai salille ja olin jo lähellä ladata taas jumppakortin, MUTTA sitten näyttiki raskaustesti positiivista ja siihen jäi salitouhut! 

Nyt kun olen tässä sulatellut raskautta (rv13+1) olen pikkuhiljaa löytänyt itselle sopivan liikuntamuodon ja oon huomannu myös et se on tullu tarpeeseen! Sopivan mittaiset kävelylenkit suht reippaasti, niin että tulee vähän lämmin, rappusten kävely hissin sijasta ja muu kaikenmoinen pieni liikunta on mulle se paras vaihtoehto :)

Itse kärsin selkäongelmista skolioosin takia ja selkä on ollut nyt jo raskauden takia aika kovilla ja särkenyt kovasti :/ Kevyt liikunta ja reippailu on auttanut tähän hyvin ja itelläki on parempi olo, ku on vähän liikkunu eikä vaan löhönnyt sohvalla ja piristää se kummasti mieltä, kun tietää, että se on hyväksi ja itselle mahassa kasvavalle pikkuiselle<3
Turhan rehkimisen olen kokonaan unohtanut, koska itselle siitä ei ole kuin haittaa :/

Tsemppiä kaikille odottajille ja liikunnan iloa! ;)

 
Onko kenelläkään kokemusta mammajoogasta? Normaalisti en ole joogan ylin ystävä, mutta ajattelin kokeilla tuota mammaversiota nyt raskausaikana. Voisikohan siitä olla apua synnytykseen?
 
Ei ole kokemusta, mutta ilmoittauduin eilen kuuden kerran kurssille huomisesta alkaen! Itseäni kiinnostanut jooga jo jonkun aikaa muutenkin, nyt oli sitten hyvä syy vihdoin liittyä! Pari kertaa olen kokeillut sitä ihan kouluaikana liikuntatunnilla ja itse olen kyllä pitänyt. Jotenkin notkea ja virkeä olo ollut aina tunnin jälkeen! =)
 
Mie ilmoittauduin kansalaisopiston viiden kerran äitiysjooga-kurssille. Makso sen 24€ niin ei ollu pahan hintainen :)

Nyt on ollu pari kertaa (tai yks kerta on 1½h) ja oon kyllä tykänny kovasti. Lempeesti omassa tahdissa tehdään eri liikeitä ja ihan virkeä olo on ollut tunnin jälkeen. Ilmeisesti yhtenä kertana käydään läpi synnytysharjoituksia ja tietenkin tehdään  muutenkin harjoituksia ja rentoutuksia lantion & selän alueelle.
 
Minäkin olisin tuosta Mammajoogasta kiinnostunut, täytyykin alkaa seurata tuleeko keväämmällä vielä uusia kursseja, kun en nyt tällä hetkellä käynnissä oleviin ehtinyt mukaan... 
Jooga siinä mielessä kiinnostaisi, kun olen alustavasti ajatellut että synnyttäisin mahdollisimman vähällä lääkkeellisellä kivunlievityksellä - jooga saattaisi antaa valmiuksia mielenhallintaan. ;)
 
Kävin äsken lenkillä, niin loppumatkasta alkoi ikävästi pistämään alavastassa :( Samoin tuntu, että somert turpos, piti heilutella melkeen koko matka. Harrastin toukokuuhun asti tennistä, mutta sen jälkeen jäi tuo liikunta aika vähälle :sad001 Pitää sitten, kun pikkunen syntyy niin alkaa kunnolla kärryilee ja aloittaa urheilemaan taas :)
 
Mä lenkkeilen joka päivä vähintään 2 kertaa, koska taloudessa kaksi koiraa. Hyvin on koirat oppinu käveleen huomattavasti rauhallisemmin remmissä, kun tää mamma ei pääse enää niin lujaa. Välillä lenkillä supistelee ja jomottaa kivasti, mutta sitten vaan vähän hiöljennetään vauhtia. Hyvää se tekee kumminkin :) Ensimmäisen raskauden aikana harrastin kuntonyrkkeilyä rv:lle 33 asti ja sitten se ohjaaja sano, että nyt et enää tuu, kun hän ei halunnu ottaa vastuuta. Tän toisen kans vähän eri juttu, kun tää on ollu muutenkin kaikilla mausteilla ekaan verrattuna, mutta onneks pystyy lenkkeilee :smiley-ashamed005
 
Minäkin olen lenkkeillyt reippaasti koko raskauden ajan. Täällä kanssa koira, jonka kanssa tehtävä säännöllisesti lenkkiä. Äskenkin tulin viiden kilsan kävelyltä. Vauhti on kyllä huomattavasti ajan myötä pudonnut, mutta eteenpäin silti mennään :) Muuten on tullut harrastettua hyötyliikuntaa: siivoamista, talousrakennuksen maalaamista, marjastamista ja sienestämistä jne. Kunto onkin pysynyt tosi hyvänä tähän saakka ja kolotuksia ja voivotteluita ei ole onneksi tullut. Viikko sitten päättyi koiran kanssa harrastamani vesipelastuskausi ja pystyin käymään senkin viimeiseen kertaan saakka :)
 
Mä olen niiiiiiin kateellinen teille jotka olette voineet lenkkeillä ihan normaalisti! Vaikka en mä kamalan kova lenkkeilijä ole ollutkaan, mutta kyllä koirat on jääneet ihan liian vähälle lenkitykselle koko raskauden ajan.. ovat kuitenkin saaneet pitkiä päiviä ulkoilla tarhassa, mutta eihän se ole sama asia.
Oon mä ns. hyötyliikkunut kuitenkin, varsinkin kevään jälkeen kun hevoset tuli kotiin, niin on ollut ainakin siihen liittyen kaikkea pientä pakollista liikkumista. Ja noi metsät on marjoista koluttuja ja nurmikkoa on tarvinnut omalla talolla leikata jne. Nyt oon päättänyt ottaa itseäni oikein niskasta kiinni, ja joka päivälle pitää keksiä jotain liikuntaa, ihan yleiskunnon ylläpitämiseksi, painonnousun hidastamiseksi (ja vaikkapa supistusten aikaan saamiseksi :finger002).
 
Ekat kolme kuukautta muuten normaalia liikuntaa tavalliseen tapaan - paitsi pahoinvoinnin alkaessa! Työn puolesta tuli liikuttua, mutta muuten levättyä vastapainoksi. Tokan kolmanneksen aikana oli paljon energiaa ja liikuin reippaasti ja runsaastikkin tanssien, jumpaten, kävellen, kuntosalilla, uiden, niin töissä kuin vapaalla! Tanssit kyllä aiheuttivat usein jo tässä vaiheessa sen, että tunnin jälkeen oli jäykkä/turvotusta/liikekipua kävellessä ja liitos-ja nivuskipuja. Osasin vasta kesäkuussa ymmärtää tämän ja heinäkuussa jätinkin "rajut" lajit pois eli zumba sai silloin väistyä. (LA30.9)!
Nyt olen huomannut, että keho nauttii ryhti ja liikkuvuusharjoituksista sekä kävelylenkeistä (koiran kanssa) kuntosalilla teen raskaudenajan ohjelmaa silloin tällöin, mutta ihan kotijumppakin auttaa helpottamaan jäykkyyksiä ja kipuja. Kirjottelin fyssarin näkökulmasta blogiini raskaudesta ja liikunnasta, sekä raskaudesta ja kuntosaliharjoittelusta asiaa! Jokaisella on kyllä niin yksilöllinen raskausaika, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Pääperiaatteet on löydettävissä kuitenkin - ja usein oikea liikuntamuoto helpottaa ja ennaltaehkäisee kipuja ja turvotuksia! :) http://www.sportmamablogi.wordpress.com osiosta löytyy heinäelokuulta kirjoituksia liikunnasta raskauden aikana, toivottavasti saat hyviä vinkkejä ja löydät oman tapasi liikkua! :)
 
Mun täytyy kanssa todeta että nuo koirat ovat parasta lääkettä tähän liikkumiseen! Varmaan olisi kilojakin tullut rutkasti lisää ilman päivittäisiä lenkkejä.

Onhan se tahti hiljentynyt. Esim "asfalttilenkeillä" vaikea pitää semmoista vauhtia yllä että koirat ravaisivat. Onneksi sitten voi käydä metässä missä koirat saavat juoksennellä vapaana ja itse saa mm hyvää tasapainoharjoitusta epätasaisilla poluilla. Polkupyörälenkkejäkin olen jatkanut koirien kanssa koko ajan. Alkuraskaudessa mietin etten pyörälenkkejä enää tekisi, mutta koska sujuu vielä vaivatta/turvallisesti (usein helpompikin kuin kävely) niin ollaan niitä tehty.

Neuvolatäti jaksaa aina huomioida mun alhasen leposykkeen. Harvalla kun se kuulemma koko raskauden pysyy matalana. Enkä mä edes ole mikään kova liikkumaan. Taitaa vain nämä mun "liikuntalajit" olla semmosia sydänystävällisiä lajeja :smile

Yläkropassa ei sitten kyllä ole mitään lihaksia jäljellä... :sad001 Kauheesti tekis mieli alkaa nosteleen noita käsipainoja... ehkä niitä vähän voisikin, ainakin sen neljän kilon verran mitä about vauva sit painaa :smile Kuntosalille toivon pääseväni jo tämän vuoden puolella. Pakko saada tää mamma kuntoon kun alkaa ikää tulemaan ja jos vielä niitä lapsia lisääkin, niin mähän olen kohta ihmisraunio!

Menna: Meillä muuten jatkuu vielä vepekausi ja tarkoitus on olla mukana loppuun asti. Veneiden jne nostamiset olen kylläkin jättänyt muille. Viimeinen treenikerta näillä näkymin 12.9 ja laskettuaika sitten 15.9... saas nähdä ollaanko vielä silloin mukana :wink Synnytyssairaala meillä näkyy veperannan toisella puolella, että eipä ole pitkä matka jos äkkilähtö tulisikin :laughing002
 
Sandy83: veneellä sit vika treenikerralla sairaalaan :) Hyvä, et on niitä veneenvetokoiria sit apuna, jos ei jaksa itse soudella :) :) No, jos ei nyt oikeesti kuitenkaan! On muuten äärettömän mukava laji harrastaa, varsinkin tuon meidän superaktiivisen koiran kanssa, joka ei malttanut keskittyä hakuun ja juuri ja juuri agiin. Vepessä sai jotenkin kaikki loksahtamaan paikoilleen, oltiin siis nyt ekaa kesää vepeilemässä :)
 
Sandy83, yläkropasta on täältäkin kadonnut voimaa loppukolmanneksen aikana - luonnostaan vahvat jalat ja nyt pallomaha, niin yläkroppa jää hieman hentoiseksi. Ja ojentajien kiinteys hälvenee... No onpahan motivaatiota treenata! Meillä myös koira pääsee välillä vapaana metsäpolulla juoksemaan ja tekee hyvää tarpoa epätasaisella maastolla itsekin. Tasapaino ei ole kyllä huonontunut tippaakaan raskauden aikana! (vielä....!)
 
Takaisin
Top