Meillä on kaksi sisäkissaa ja muutama viikko laskettuun aikaan. Jännittää kovasti miten kissat, British Shorthair ja Ragdoll, suhtautuvat vauvaan. Toinen kissoista, 6-vuotias aikuinen lady, on aika persoonallinen tyyppi ja osaa olla melkoinen spice girl. Piiloutuu mielellään kun kotiin tulee vieraita ja on varovainen luonteeltaan, joten ei varmaan aiheuta ongelmia vastasyntyneen kanssa. Tilanne tulee tosin olemaan toisenlainen kun vauva lähtee liikkeelle, sillä lady ei todellakaan pidä koskettelusta - eikä kynsien leikkaaminenkaan aina onnistu, joten vauva tuskin tulee selviämään ilman raapaisuja.
Toinen kissoista, tyypillinen Ragdoll, on tyttökissaksi todella iso (6,5 kg) ja huomionkipeä 5-vuotias sylivauva. Hänelle vauva tulee olemaan vaikea asia. Nyt esim. toisen kissan kanssa leikkiminen saa aikaan mustasukkaisuutta, ja jos tyttönen ei saa huomiota aina niin halutessaan, tulee ihan hirveä huuto. Eniten pelkään että hän hakeutuu nukkumaan vauvan luokse ja pahimmassa tapauksessa asettautuu makaamaan vauvan päälle, kuten hänellä on ollut tapana herättää minut. Vauva puolestaan tulee varmasti tykkäämään kissan pitkästä turkista, josta on hyvä saada kiinni
Onneksi kissa on rauhallinen luonteeltaan. Hänen takiaan on kuitenkin hankittava jonkin sortin verkko vauvan sängyn päälle, jotta säästytään ikäviltä yllätyksiltä. Aiemmin Ragdoll-tyttö on saanut virtsatientulehduksen stressaavissa tilanteissa kuten muuton yhteydessä, joten toivon että näin ei käy kun vauva tulee kotiin.
Meillä on käytössä hiekkalaatikko, johon mennään kannen/katon kautta, joten kestää varmasti aikansa ennen kuin vauva onnistuu pääsemään hiekkaan käsiksi. Ruokakulhojen kanssa voi tosin olla toisin, eli ne pitänee jatkossa sijoittaa vaikka ikkunalaudoille - onneksi kissat ovat jo oppineet juomaan syville ikkunalaudoille sijoitetuista vesikulhoista, sillä suuren vatsan kanssa lattialta kulhojen noukkiminen ei ole enää ollut optimaalista.