Leikittekö lastenne kanssa?

Uusperhesatu

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Leikittekö te lastenne kanssa vai oletteko sitä mieltä, että vanhemman ei tarvitse osallistua leikkeihin?

Mä en itse ole mikään leikkijä, vaikka joskus skarppaankin ja otan enemmän osaa leikkeihin. Voin toki leikisti syödä lapsen kokkaamia leikkiruokia jne, mutta sellainen pikkuautojen ajelutus ym ei vain jaksa innostaa yhtään. :D Nyt, kun lapsia on yhteensä neljä, ei oikein aikakaan tahdo riittää pitkiin leikkisessioihin. Enemmän tykkään pelata lautapelejä, lukea kirjoja, puuhailla ulkona tai ottaa lapsia mukaan vaikka kotihommiin. Joskus on vähän huono omatunto kun en leiki enempää, mutta toisaalta ajattelen että mun ei aikuisena tarvitse olla jatkuvasti viihdyttämässä ja ottamassa aktiivisesti osaa leikkeihin.
 
Mä en osaa leikkiä. Ahdistaa ajatuskin. Liekö juontaa siitä, että omat vanhemmat ei IKINÄ leikkineet mun kanssa, en tiedä.

Pelaan, askartelen, joskus ollaan hippaa tms, legoilla rakentelen, mutta roolileikkejä tai heppa/barbie jne leikkejä en tykkää leikkiä. Joskus kyllä "uhraudun".

Eikä mun mielestä vanhemman ole pakko leikkiä. Läsnä voi olla muullakin tavoin ja olla hyvä vanhempi. :)
 
Leikin kyllä paljon 1-vuotiaamme kanssa, mutta toivon, että hän saa varttuessaan kavereita, joiden kanssa leikkiä. Ei sitä aikuisena enää pääse samalla tavalla mielikuvitusleikkeihin kiinni ja on niin paljon kaikkea pakollista tekemistä, että saa arjen rullaamaan. Tietysti välillä pyykit ehtii odottaa ja voi tehdä sen sijaan jotain kivaa yhdessä. :)
 
Mä oon tosi huono leikkijä.
Odotan että esikoinen kasvaa vielä niin pääsee pelaamaan lautapelejä, semmosia mitkä ei ole ihan pikkulasten pelejä.
Duploilla rakentelen apuna ja leikkikeittiössä voin olla välillä mukana. Joulupukki toi autoradan ni sillä ollaan leikitty :grin
Enemmän otan omiin juttuihin sitten mukaan. Nytkin ollaan pojan kanssa yhdessä kylvetty chilien ja paprikoiden siemeniä jne.
 
Eihän nuo enää edes huoli äitiä mukaan :hilarious: 3 ja 4 vuotiailla on ihan omat juttunsa eikä äiti mahdu enää niihin leikkeihin, eikä 6 ja 8 vuotiaat varsinaisesti leiki, rakentelevat legoilla ja muilla palikoilla tai pelaavat konsolia, lautapeliä tai pihalla jotain. 2 vuotiaan kanssa sitten hoidetaan nukkeja ja kokastellaan leikkikeittiössä, luetaan ja tehdään palapelejä silloin kun ei mahdu isojen leikkeihin mukaan.
 
En haluaisi, mutta pakko leikkiä, kun ei lapsella muita leikkikavereita kotona ole. Lapsi ei viihdy yksin, joten jos en leiki vaan yritän tehdä muuta, hän itkee lahkeessani. Joskus onnistun tekemään lapsen kanssa kotitöitä yhdessä, mutta onhan se aika hidasta puuhaa.
 
Meidän lapsi (4-v) haluaa isin tai äidin leikkimään kanssaan lähes aina kun se on mahdollista. Silloin kun teen kotitöitä hän joko on mukana tekemässä tai saattaa peräti osata leikkiä vähän aikaa itsekseen. Aamuisin hän onneksi osaa leikkiä myös itsekseen, jos herää ennen meitä. Onneksi lapsi pitää lukemisesta, palapeleistä ja lautapeleistä, joiden kanssa on itsestänikin kiva puuhailla. Hippa ja sen variaatiot on ihan kivoja niin kauan kun jaksaa juosta, mutta linnalla tai pikkuautoilla leikkiminen nyppii toisinaan.
 
Leikin joka päivä ja paljon lapseni kanssa, isänsä leikkii myös. Yleensä vuorotellaan kumpi touhuaa lapsen kanssa, että toinen saa levähtää työpäivän päätteeksi. Välillä leikitään kaikki yhdessä. Leikit ovat mielikuvitusleikkejä, Legoilla tai rakennussarjoilla rakentelua, leluilla leikkimistä tai vaikka kilpajuoksua.

Meillä on yksi lapsi, joten paljon tarvitsee vanhempia kaveriksi touhuihin. Kavereiden kylässä käydessä on parasta, kun itse ei tarvitse olla koko ajan leikkikaverina.

Nautin kyllä suurimman osan ajasta lapseni kanssa leikkimisestä. Pian hän on jo niin iso, ettei äiti kelpaa seuraksi. Nyt pitää ottaa kaikki ilo irti, kun vielä voi.
 
Välillä nuo 3&5v leikkivät ihan mukavasti yhdessä, mutta etenkin tuo 3v haluaa että vanhempi on ainakin vieressä jos ei muutoin leikkimässä sen kanssa.

Lasten kanssa leikkiminen, lukeminen ja pelaaminen on ihanaa ja antoisaa, mutta täytyy ne kotihommatkin välillä tehdä.

Kavereita jos on käymässä tai jos käydään kylässä niin tuota 5v:tä täytyy välillä vähän seurailla ettei innostu liikaa riehumaan... 3v leikkii kivasti muittenkin kanssa.

Itse oon ehkä vähän enemmän käytännön ihminen, joten ihailen aina suuresti siskoani kun näen miten hän ottaa vaikka kaikki serkukset mukaan avaimen piilotukseen, kauppaleikkiin, pelaamaan tms. Lapsilla on kivaa sen kanssa :happy:
 
Meillä on ollut iso onni, että on kaksoset. Ihan pienestä asti (1v iästä yhteiset leikit) ovat touhunneet yhdessä, eikä aikuinen ole aina oikein edes mahtunut mukaan leikkiin. Joskus 2,5-3v iässä tarvitsivat apua leikin aloitukseen ja silloin aikuinen antoi leikin alun ja kun leikki alkoi sujua, siirtyi syrjään. Muuten kyllä pelataan paljon, luetaan kirjoja, askarrellaan jne yhdessä. Ulkona leikitään hippaa ja etenkin mies mielellään painii ja riehuu muutenkin lasten kanssa.

1v leikkii usein isompien mukana. Jos isommat ovat hoidossa, leikkii yksinään, mutta tietysti hänen kanssa paljon vielä aikuinen viettää aikaa näyttäen ja opastaen. Nuorin osallistuu mielellään aikuisten puuhiin ja auttelee usein kotitöissä. Yhdenlaista leikkiä toki sekin lapselle! :)
 
Leikin paljon lasten kanssa. Tai vaihtelevasti se on muutakin puuhaa toki. Kaksivuotias ja viisivuotias eivät osaa kyllä yhtään leikkiä sovussa keskenään. Pienempi sotkee koko ajan isomman leikit ja sit jos hän leikkii nätisti niin isompi härnää ja toinen hermostuu. Oon siis usein mukana vähän katsoo et leikit sujuu, mut pyrin myös vuorotellen keskittymään vaan toiseen lapsista ja touhuamaan kahdestaan lasten kanssa. Isää kehotan sit olemaan toisen kanssa.
 
hillevi sanoi:
Leikin paljon lasten kanssa. Tai vaihtelevasti se on muutakin puuhaa toki. Kaksivuotias ja viisivuotias eivät osaa kyllä yhtään leikkiä sovussa keskenään. Pienempi sotkee koko ajan isomman leikit ja sit jos hän leikkii nätisti niin isompi härnää ja toinen hermostuu. Oon siis usein mukana vähän katsoo et leikit sujuu, mut pyrin myös vuorotellen keskittymään vaan toiseen lapsista ja touhuamaan kahdestaan lasten kanssa. Isää kehotan sit olemaan toisen kanssa.
Click to expand...

Meillä isommilla lapsilla ikäeroa 2v2kk ja on kyl paljon sitä et isompi leikkii hyvin ja sit tulee se pienempi sotkee kuviot ja siitäkös se isompi suutahtaa. Ja kyllä. Pienempi kun leikkii hyvin ni isompi tulee härnäämään.. nykyään usein onneks leikit natsaa osittain. Etenki sillon ku ollu muuten puuhakas päivä tai olleet erossa toisistaan.
 
Yritän kerkeä leikkiä kummankin lapsen kanssa edes hetken verran päivässä, mutta arkena kun keskenään lasten kanssa niin aika ei aina riitä vaikka tahtoisi osallistua leikkeihin enemmänkin kun on kotitöitä tms.pakollista. sitten kun mies tulee töistä niin koetan että oisi enemmän aikaa leikkiin ja muuhun koko perheen yhteiseen touhuun.
tykkään paljon lauleskella lapsille, pelailla, rakentaa legoilla tms., olisi myös kiva askarrella enemmän mutta oon itse niin huono niin enimmäkseen se on sitä että lapset saavat värittää/maalata/muovailla ja mä seuraan sivusta mitä saavat aikaiseksi :rolleyes:
 
Oon vähän huono kans leikkii lasten kanssa. Mut mielelläni otan mukaan kotitöihin, teen pihahommia, lasken pulkalla mäkeä, pelaan lautapelejä jne lasten kanssa.
En oo itsekään kovin paljon lapsena leikkinyt leluilla, enkä siis ole aikuisellakaan siihen oppinut. Nyt onneksi vauvastakin alkaa olemaan jo vähän leikkiseuraa esikoiselle, ni en pode ihan niin suurta huonoa omaatuntoa.
 
Leikin joka päivä :) onneksi myös tykkään leikkiä! Vielä ainakin kelpaan leikkikaveriksi, saa nähdä kuinka kauan..
 
Takaisin
Top