Lapsena minulla ei ollut sinällään lastenkirjoja, en ainakaan muista, ei ainakaan kovin montaa. Ehkä pari Pupu Tupunaa taisi olla, saattoi tietysti olla muitakin. Alakouluikäisenä olin jo ahkera lukija, erityisesti Anni Polvan Tiina-kirjat olivat suosikkejani, ja myös Enid Blytonin Viisikko-kirjat luin moneen kertaan. Neiti Etsivä oli myös hyvä kirjasarja. (Olen siis syntynyt 1970-luvulla, siksi näitä vuosikymmenien takaisia kirjasarjoja mainitsen :D ).
Olen korjannut sen oman lapsuuteni kirjojen puutteen nyt oman lapseni kanssa, ja hän hukkuu kirjoihin. Kirjat ovat hänelle tärkeitä, ja nyt olemassa olevia luetaan monta kertaa päivässä, vaikkei poika 1,5v vielä maltakaan kovin kauaa istua ja kuunnella, mutta katselee mielellään kuvia :) Hänellä suosikkeja on monia. Oikein odotan, että pääsen lukemaan hänelle iltasatuja niin, että hän jaksaa kuunnella pidemmänkin ajan.