Lasten syntymäpäivät

[Pilkki24]

Meillä lähestyvät tässä taaperon syntymäpäivät ja ajattelinkin ihan mielenkiinnosta kysyä, että minkälaisia syntymäpäiviä järjestätte minkäkin ikäisille lapsille?

Minusta tuntuu, että vieraita tulee kutsuttua aina liikaa olivat juhlat mitkä hyvänsä ja me olemme tunnettuja siitä, että pöydät notkuvat herkkuja eli juhlien valmisteluissakin riittää hommaa. Nyt parhaani mukaan yritän pitää kemut pieninä, mutta vieraslista paisuu ihan lähimmistäkin. Lähti myäs teeman suhteen vähän lapasesta jo näin etukäteen.

 

[litranmitta]

Rakastan juhlien järjestämistä Isot juhlat ja liian mittavat tarjoilut kuuluu myös mun repertuaariin Pinterestin selailusta täyttyy illat ennen nukkumaanmenoa jne.

Taaperon 1-vee synttäreillä teemana oli banaanit. Oli banaanin muotoista kakkua, banaanikarkkeja, yms. Keltaiset servetit ja serpentiinit. Kelta-vihreä-sävyisen ilmapalloköynnöksenkin tein. Nää juhlat oli kaksipäiväiset, jotta saatiin sukua jaettua eri päiville rennomman tunnelman luomiseksi.

2-vee juhlien teema oli traktori/farmi. Sai lahjaksi polkutraktorin (yhteislahja, johon vieraat saivat osallistua halutessaan. Muut lelulahjat pyydettiin jättää ostamatta, vaatteisiin annoin kokotiedon ja luvan hankkia ). Tein uunidonitseja, jotka kuorrutin hopeatoffeekuorutteella ja lakritsan paloilla = traktorin renkaita. Muissakin tarjoiluissa, koristeissa ja kattauksessa oli huomioitu taas teemaa. Tällä kertaa loppuraskauden takia pidettiin vain yhtenä päivänä juhlat, ja tunnelma kyllä vähän kärsi siitä. Liikaa väkeä ettei ehtinyt jutella, ja mun puolen sukulaisten hiertävät välit.

Tulevaisuudessa pidetään kaksipäiväisiä bileitä taas, ja sisarukset saavat jakaa sukulaissynttärinsä kun viralliset on kolmen päivän välein. Ensi kesän teemaksi oon jo miettinyt muumeja, tai satumetsää. Hmm, vai muumilaakson metsä! Voi kyllä olla että lähempänä ajankohtaa saan taas jonkun uuden idean jostain, mikä lapsia silloin eniten huvittaa Juhlasankarin hittijutut kun on noissa teemoissa olleet esillä

 

[Pilkki24]

Rakastan juhlien järjestämistä Isot juhlat ja liian mittavat tarjoilut kuuluu myös mun repertuaariin Pinterestin selailusta täyttyy illat ennen nukkumaanmenoa jne.

Taaperon 1-vee synttäreillä teemana oli banaanit. Oli banaanin muotoista kakkua, banaanikarkkeja, yms. Keltaiset servetit ja serpentiinit. Kelta-vihreä-sävyisen ilmapalloköynnöksenkin tein. Nää juhlat oli kaksipäiväiset, jotta saatiin sukua jaettua eri päiville rennomman tunnelman luomiseksi.

2-vee juhlien teema oli traktori/farmi. Sai lahjaksi polkutraktorin (yhteislahja, johon vieraat saivat osallistua halutessaan. Muut lelulahjat pyydettiin jättää ostamatta, vaatteisiin annoin kokotiedon ja luvan hankkia ). Tein uunidonitseja, jotka kuorrutin hopeatoffeekuorutteella ja lakritsan paloilla = traktorin renkaita. Muissakin tarjoiluissa, koristeissa ja kattauksessa oli huomioitu taas teemaa. Tällä kertaa loppuraskauden takia pidettiin vain yhtenä päivänä juhlat, ja tunnelma kyllä vähän kärsi siitä. Liikaa väkeä ettei ehtinyt jutella, ja mun puolen sukulaisten hiertävät välit.

Tulevaisuudessa pidetään kaksipäiväisiä bileitä taas, ja sisarukset saavat jakaa sukulaissynttärinsä kun viralliset on kolmen päivän välein. Ensi kesän teemaksi oon jo miettinyt muumeja, tai satumetsää. Hmm, vai muumilaakson metsä! Voi kyllä olla että lähempänä ajankohtaa saan taas jonkun uuden idean jostain, mikä lapsia silloin eniten huvittaa Juhlasankarin hittijutut kun on noissa teemoissa olleet esillä

Sanoin miehelle, että turha syyttää minua liian isoista synttärijuhlista, että en sentään ole vielä venyttänyt niitä kaksipäiväisiksi. Tuo katsoi minua naamallaan ilme, joka sanoi "etkä muuten venytäkään".

 

[Aaltokukka]

Sanoin miehelle, että turha syyttää minua liian isoista synttärijuhlista, että en sentään ole vielä venyttänyt niitä kaksipäiväisiksi. Tuo katsoi minua naamallaan ilme, joka sanoi "etkä muuten venytäkään".

Varoitus miestä ettet sinä niitä venytä, vaan sankari! Viimeistään kouluaikaan tai jopa noin 5v. hän tahtoo omat juhlat kivoille sukulaisille, muille sukulaisille (vähemmän merkitykselliset aikuiset henkilöt) ja erikseen vielä kerho/ päikky/ koulukavereille...
Itse 5v. itseäni lainaten: "Muille sukulaisille ei tartte antaa kakkua!"

 

[Helpsuli]

Meillä on vain pienet juhlat. Minun oma perhe asuu yli 500km päässä ja usein eivät edes pääse siksi tulemaan juhliin joten juhlitaan miehen perheen kesken. Appiukko, miehen veljet kumppaneineen ja lapsineen. Lapsen kummit sekä isomummu. Siinäpä se kattaus onkin. Sitten kun lapsi haluaa itse kaverisynttärit niin nekin aion pitää pienenä ja käydään esim. parhaiden ystävien kanssa sisäleikkipuistossa/Kalajoella muuten vain touhuamassa/elokuvissa tmv. pienimuotoista. Eikä myöskään mitään lahjojen vaihtoa kavereiden suunnalta.

 

[VäriSointu]

Sanoin miehelle, että turha syyttää minua liian isoista synttärijuhlista, että en sentään ole vielä venyttänyt niitä kaksipäiväisiksi. Tuo katsoi minua naamallaan ilme, joka sanoi "etkä muuten venytäkään".

Meillä oli aikanaan veljen kanssa monena vuonna kolmipäiväiset synttärit, kun ollaan synnytty samana päivänä, mutta eri vuonna. Kummallakin kaverisynttärit ja sitten vielä sukulaiset.

 

[Vargynja]

Me ei yleensä mitenkään valtavasti panosteta lasten synttäreille. Osittain koska ne jakaantuu aina pitkin poikin kuuta. Sukulaiset tulee aina kuka milloinkin. Ikinä ei ole saatu kaikkia tulemaan samana päivänä. (Sukulaisia synttäreille tulee vanhempani ja veljeni puolisoineen. Yhteensä 7 henkeä.) Sitten vielä kummit saattaa tulla eri päivänä ja esikoiselle vielä pienet kaverisynttäritkin. Kaverisynttäreillä on herkkuja sankarin toiveen mukaan ja saattaa olla esim. ilmapalloja. Kakkua on sinä päivänä, mille on kutsuttu sukulaiset. Muina päivinä on tarjolla jotain vähemmän hienoa herkkua (kun eivät kerran tule oikeana päivänä. ) Kakussa on joinain vuosina ollut jotain teemaa. Ainakin junakakku ja smurffikakku (= ) on ollut.

 

[Ginger]

Rakastan teemajuhlia ja sellaiset aina järjestetään. Lapsilla on syntymäpäivät aika lähekkäin ja yhden kerran olen pitänyt yhteissynttärit ja se oli ihan tylsää. Kaverijuhliakin on vanhemmalle lapselle pidetty, ekat oli 6v juhlat.

Pidän leipomisesta, niin tarjolla on jos jotakin. Kerrankin kun on joitakin paikalla jotka syö :') Kotona siis leipomukset tms ei muuten oikein kulje kaapista.

 

[Pilkki24]

Vaikka juhlista tykkäänkin niin minä oon sen verran brutaali, että yhdet synttärit pidetään. Meillä ei tavallisesti ole mitään kummoisia kahvitarjoiluja (jotain keksiä tai piirakkaa) niin niillä saa pärjätä, jos ei viitsi vaivautua sinä päivänä, kun kutsutaan. En itsekään odota mitään ylimääräisiä järjestelyjä, jos käyn lahjan tiputtamassa jonain päivänä, kun harvoin pääsen töiden takia muiden juhliin.

Vanhempana tulee varmaan kyllä nuo kaverisynttärit sitten kuvioihin. Kauhulla ja innolla niitä odottaen. Saatan kyllä ihan asuntoa säästääkseni harkita synttäreiden järjestämistä jossain lasten paikassa tai kotieläintilalla siinä kohtaa.

 

[Aaltokukka]

Vaikka juhlista tykkäänkin niin minä oon sen verran brutaali, että yhdet synttärit pidetään. Meillä ei tavallisesti ole mitään kummoisia kahvitarjoiluja (jotain keksiä tai piirakkaa) niin niillä saa pärjätä, jos ei viitsi vaivautua sinä päivänä, kun kutsutaan. En itsekään odota mitään ylimääräisiä järjestelyjä, jos käyn lahjan tiputtamassa jonain päivänä, kun harvoin pääsen töiden takia muiden juhliin.

Vanhempana tulee varmaan kyllä nuo kaverisynttärit sitten kuvioihin. Kauhulla ja innolla niitä odottaen. Saatan kyllä ihan asuntoa säästääkseni harkita synttäreiden järjestämistä jossain lasten paikassa tai kotieläintilalla siinä kohtaa.

Ulkoistetut kaverisynttärit tuntuvat jo nyt mitä mainioimmalle vaihtoehdolle. Onneksi noita jopa ihan kohtuuhintaista kokoontumistiloja nykyään löytyy.
Toivottavasti opin tuntemaan myös kavereiden vanhemmat ja saadaan sovittua ettei minkäänlaista lahjojenvaihtorumbaa aloiteta!

 

[litranmitta]

Mä taas haaveilen koti-kaverisynttärivaiheesta. Siihen varmasti kyllä on meillä keskivertoa paremmat edellytykset: kesä, hehtaarin tontti ja mahdollisuus kattaa lastenkutsutarjoiltavat terassille tai kotaan. Kovin suunnittelen, että kaverisynttärit saisi luvan olla lahjattomat. Toivottavasti se olisi yleistyvä trendi ja muuttuisi normiksi

 

[Aloy]

Kahtena ensimmäisenä vuotena juhlittiin esikoisen synttäreitä Suomessa lähisukulaisten kesken, mutta koska mun ja miehen suvut ovat aivan eri puolilla Suomea, järjestettiin juhlat erikseen molemmilla puolilla. Myös Suomen matkan ajoituksesta johtuen, juhlat olivat noin 1kk ennen varsinaista synttäriä. Varsinaisena syntymäpäivänä on vietetty kaverisynttäreitä hoitopaikassa (me on tilattu sinne pitsaa tai mäkkärin Happy Mealit ja viety jätskiä, kakkua tms jälkkäriksi. Hoitopaikassa ei vaihdeta muuten lahjoja, synttärisankari siis vaan tarjoaa lounaan kaikille, yhteensä seitsemälle lapselle). Varsinaisen syntymäpäivän aikoihin on myös järjestetty vielä kotisynttärit, jonne on kutsuttu perheystäviä. Meillä ei tule hirveästi muuten kutsuttua vieraita kylään, niin on kiva järjestää ja kutsua ihmisiä käymään edes kerran vuodessa (tai kaksi kertaa nyt jatkossa).

 

[Kipuna]

Mä taas haaveilen koti-kaverisynttärivaiheesta. Siihen varmasti kyllä on meillä keskivertoa paremmat edellytykset: kesä, hehtaarin tontti ja mahdollisuus kattaa lastenkutsutarjoiltavat terassille tai kotaan. Kovin suunnittelen, että kaverisynttärit saisi luvan olla lahjattomat. Toivottavasti se olisi yleistyvä trendi ja muuttuisi normiksi

Voi vitsi, toivottavasti olisi aikanaan kaikki kaverisynttärit lahjattomia kiva juttu jo sen "krääsän" takia, mutta myös sen, että joillekin perheille se 5-10e pikkulahja useamman kerran vuodessa voi olla iso kuluerä

 

[Lya M.]

Meidän vanhempi on pitänyt kaverisynttärit pienempänä hoplopissa, isompana kylpylässä ja Heurekassa ja leffateatterissa.

Itse on ollut trampoliinipuistossa, magazonessa ja kerran ihan taloyhtiön kerhotilaan tehdyssä diskossa you name it.

PK-seudulla näitä vaihtoehtoja on. Vähän on tahtonut mennä synttärit ” kilpavarusteluksi”

Sukulaisille - lähinnä molemmat isovanhemmat ja veli vaimoineen - on tarjottu kakkua ja kahvia. Serkut asuvat liian kaukana.

 

[Pilkki24]

@Lya M. kuulostaa kyllä harmilliselta, jos on lähtenyt totaalisesti lapasesta. Onhan tuo kiva, että on noita vaihtoehtoja, mutta se luo sitten herkästi paineita, että pitäisikö itsekin järjestää lapselle überit pomppulinnatrampoliinimegazonehappymeal-synttärit.

Meillä tuo kaikki on vasta edessä ja noita ulkoistettuja kaverisynttäreitä olen miettinyt ihan sillä, että kodin kaaos pysyisi minimissä.

Olen itse vähän huono ottamaan paineita muiden tekemisistä ja se näkyy mm siinä etten ostele oikein mitään vaan sen takia, että se olisi muodissa tai koska muillakin on. Vaikka se sinällään on ihan tervehenkistä niin olen kyllä miettinyt sitä, että jätänkö jossain vaiheessa lapseni vahingossa ulkopuolelle jostain tärkeistä jutuista. En käytä somea eikä miulla ole kauheasti sellaisia kavereita joiden kanssa juttelisin vaikka tällaisista lapsijutuista niin en altistu niin paljoa sille kuvastolle miten muut tekevät asioita. Ja siltikin teen usein oman pääni mukaan mikä tuntuu järkevältä (sen välttämättä sitä olematta).

Otatteko te muut paineita siitä, että pitäisi tehdä asiat "tietyllä tavalla" tai juurikin järjestää lapselle ne megasynttärit, jotka vaikka päikkyryhmässä sitten muistetaan vuosisadan bileinä?

 

[herkkis]

Otatteko te muut paineita siitä, että pitäisi tehdä asiat "tietyllä tavalla" tai juurikin järjestää lapselle ne megasynttärit, jotka vaikka päikkyryhmässä sitten muistetaan vuosisadan bileinä?

Kyllä ja en. Mä pääsäntöisesti inhoan pakollisia juhlia, kuten synttärit ja joulu, koska siitä tulee liikaa paineita, että nyt pitää olla täydellistä ja hauskaa. Sen vuoksi en sitten järjestäkään mitään (tai korkeintaan minimaalisesti). Toivon, että ihan tavallinen arki pysyy lapsille juhlana mahdollisimman pitkään.

 

[VäriSointu]

@Lya M. kuulostaa kyllä harmilliselta, jos on lähtenyt totaalisesti lapasesta. Onhan tuo kiva, että on noita vaihtoehtoja, mutta se luo sitten herkästi paineita, että pitäisikö itsekin järjestää lapselle überit pomppulinnatrampoliinimegazonehappymeal-synttärit.

Meillä tuo kaikki on vasta edessä ja noita ulkoistettuja kaverisynttäreitä olen miettinyt ihan sillä, että kodin kaaos pysyisi minimissä.

Olen itse vähän huono ottamaan paineita muiden tekemisistä ja se näkyy mm siinä etten ostele oikein mitään vaan sen takia, että se olisi muodissa tai koska muillakin on. Vaikka se sinällään on ihan tervehenkistä niin olen kyllä miettinyt sitä, että jätänkö jossain vaiheessa lapseni vahingossa ulkopuolelle jostain tärkeistä jutuista. En käytä somea eikä miulla ole kauheasti sellaisia kavereita joiden kanssa juttelisin vaikka tällaisista lapsijutuista niin en altistu niin paljoa sille kuvastolle miten muut tekevät asioita. Ja siltikin teen usein oman pääni mukaan mikä tuntuu järkevältä (sen välttämättä sitä olematta).

Otatteko te muut paineita siitä, että pitäisi tehdä asiat "tietyllä tavalla" tai juurikin järjestää lapselle ne megasynttärit, jotka vaikka päikkyryhmässä sitten muistetaan vuosisadan bileinä?

Minä en ota paineita synttäreistä. Ja siis toki haluan, että lapsilla on mukavaa. Täällä ei onneksi ole mitään sisäleikkipuistoa, jossa synttärit voisi pitää, joten kaikki synttärit ovat olleet kavereiden kotona. Me ei pidettäisi siellä hoplopissa niitä muutenkaan, mutta jos kaveripiirissä on sellaisia elämyssynttäreitä, niin tavalliset synttärit voi olla vaisuja ja lapsi saattaa siitä sitten jälkikäteen kuulla tyyliin ”Kaisu-Petterillä on ne tylsät synttärit”. Kun kukaan ei pidä mitään erikoissynttäreitä, niin lapset on tietyllä tapaa samalla viivalla asian suhteen.
Se yllätti minut, että lapset eivät halua syödä synttäreillä enää itse leivottuja juttuja. Kaikki haluaa lähinnä karkkia ja sipsejä.

 

[Pilkki24]

Kyllä ja en. Mä pääsäntöisesti inhoan pakollisia juhlia, kuten synttärit ja joulu, koska siitä tulee liikaa paineita, että nyt pitää olla täydellistä ja hauskaa. Sen vuoksi en sitten järjestäkään mitään (tai korkeintaan minimaalisesti). Toivon, että ihan tavallinen arki pysyy lapsille juhlana mahdollisimman pitkään.

Minä tykkään tehdä välillä överistikin, mutta täydellisyyttä en tavoittele, kun sitten niistä juhlista menisi juuri se hauskuus.

 

[Vargynja]

Minä otan aika vähän paineita siitä, että pitäisi olla samaa kuin muillakin. Olen ehkä vähän oman tieni kulkija enkä ole kiinnostunut muodista. Lasten esim. vaatteiden suhteen pyrin löytämään kultaisen keskitien lasten toiveiden ja sen suhteen mikä on järkevää. (Esim. säänmukaisesti pitää pukeutua eikä sitä kaikista kalleinta merkkivaatetta todennäköisesti saa, vaikka keksisi pyytää. Tähän asti ei tosin ole niitä esikoinenkaan kaivannut.) Lähti ehkä nyt vähän sivuraiteille, joten synttärit: en koe painetta järjestää elämyssynttäreitä, vaikka osalla lapsen kavereista sellaiset on olleet. Lapsi myös haluaa itsekin pitää sen verran pienet synttärit, että ne on mielestäni mielekkäintä pitää kotona. Jos lapsi haluaisi kutsua puoli luokkaa, silloin todennäköisesti pidettäisi muualla. Ei meille edes mahtuisi 10 lasta mukavasti leikkimään ja se kaaos ja meteli mitä siitä tulisi, hirvittää jo ajatuksenakin.

 

[Pilkki24]

Olisikohan kellään hyvää täytekakkuohjetta? Itse sokeripohjan osaan tehdä, mutta en nyt yhtään tiedä millä alkaisin kakkua täyttämään.